Kotimaa
Suomen järvistä nousee ilmaan ilokaasua, ja se voi kiihdyttää ilmastonmuutosta talvien lämmetessä
Suomen järvistä nousevat ilokaasu- eli dityppioksidipäästöt voivat olla aiemmin luultua isompia, ja talvien lämpeneminen saattaa lisätä niiden määrää. Vastikään julkaistun suomalaistutkimuksenhttps://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Uusi_suomalaistutkimus_talvella_tarkea_m(53923) mukaan järvien dityppioksidipitoisuudet ovat suurimpia talvella ja pienimpiä kesällä.
Tutkimuksen mukaan ilokaasun määrä selittyi suurelta osin järviveden nitraattityppipitoisuudella. Järvien rehevöityminen siis lisää niiden ilokaasupäästöjä.
”Meille oli yllätys, että talvi- ja kesäpitoisuudessa oli niin iso ero. Valtaosa järvien ilokaasututkimuksista on keskittynyt kesäaikaan, ja aihetta on ylipäänsä tutkittu vähän”, kertoo johtava tutkija Pirkko Kortelainenhttps://www.hs.fi/haku/?query=pirkko+kortelainen Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).
”Kun kaikki vuodenajat otettiin huomioon, arviot [ilokaasun] vuosipäästöistä olivat nelinkertaisia pelkästään kesällä tehtyihin mittauksiin verrattuna.”
Syyksi hän arvioi sen, että talvella järvissä ja niiden valuma-alueilla kasvaa vähemmän kasveja, jotka käyttävät typpeä ravinteenaan.
Dityppioksidi tunnetaan kansankielellä ilokaasuna. Ilmakehään levitessään se ei ole ilon aihe, sillä se on noin 300 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu.
Ilokaasun määrä ilmakehässä on tosin huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi hiilidioksidin. Myös järvien kasvihuonekaasuista metaanin lämmittävä vaikutus on tutkimuksen mukaan isompi kuin ilokaasun.
Suuri osa ilmastoon vapautuvasta dityppioksidista on peräisin luonnostahttps://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/ilmio/-/artikkeli/8de2c2ef-71c1-41b4-90d7-d61125c3a3a6/dityppioksidi.html, mutta myös maatalous on merkittävä päästöjen lisääjä. Tutkimuksessa järvien päästöt olivat suurimpia Etelä-Suomen maatalousvaltaisilla alueilla.
Täältä voit lukea HS:n kesällä julkaiseman koosteen ruoantuotannon ilmastovaikutuksista.https://dynamic.hs.fi/2019/ruoka-ja-ilmasto/
Järvistä vapautuvien kasvihuonekaasujen merkityksestä ilmaston lämpenemisessä ei ole tarkkoja arvioita, ja etenkin ilokaasua on tutkittu niukasti. Kortelaisen mukaan niiden osuus on selvästi pienempi kuin esimerkiksi liikenteen päästöjen.
Tutkimustulosten perusteella voi kuitenkin päätellä, että ilmastonmuutos lisää järvistä vapautuvien kasvihuonekaasujen määrää.
Kortelaisen mukaan talvien lämpeneminen lisää ravinteiden huuhtoutumista järviin ja tätä kautta myös kaasupäästöjä.
”Jos talvella on lyhyempi lumipeitteinen aika, valuma-alueet ovat jatkuvasti avoimia. Sieltä puskee enemmän tavaraa veteen kuin jos maa olisi roudassa ja lumen peitossa.”
Tutkimushankkeessa selvitettiin yhteensä 112 suomalaisen järven dityppioksidipitoisuuksia keväällä, kesällä, syksyllä ja talvella. Järvet edustivat erilaisia tyyppejä ja valuma-alueita eri puolilla Suomea. Tutkimuksessa käytettiin 90-luvun lopussa kerättyä aineistoa, mutta Kortelaisen mukaan aineiston ikä ei heikennä tulosten luotettavuutta.
Tutkimuksen tekivät yhteistyössä Syke, Itä-Suomen ja Helsingin yliopistot sekä Luonnonvarakeskus. Tutkimusartikkeli julkaistiin viime viikolla Global Change Biology -lehdenhttps://doi.org/10.1111/gcb.14928 verkkosivuilla.
Oikaisu klo 14.16: Tekstissä luki aiemmin, että tutkimusartikkeli olisi julkaistu marraskuun lopussa. Artikkelin ensimmäinen versio julkaistiin verkossa marraskuussa, mutta lopullinen versio vasta viime viikolla.
Tutkimuksen mukaan ilokaasun määrä selittyi suurelta osin järviveden nitraattityppipitoisuudella. Järvien rehevöityminen siis lisää niiden ilokaasupäästöjä.
”Meille oli yllätys, että talvi- ja kesäpitoisuudessa oli niin iso ero. Valtaosa järvien ilokaasututkimuksista on keskittynyt kesäaikaan, ja aihetta on ylipäänsä tutkittu vähän”, kertoo johtava tutkija Pirkko Kortelainenhttps://www.hs.fi/haku/?query=pirkko+kortelainen Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).
”Kun kaikki vuodenajat otettiin huomioon, arviot [ilokaasun] vuosipäästöistä olivat nelinkertaisia pelkästään kesällä tehtyihin mittauksiin verrattuna.”
Syyksi hän arvioi sen, että talvella järvissä ja niiden valuma-alueilla kasvaa vähemmän kasveja, jotka käyttävät typpeä ravinteenaan.
Dityppioksidi tunnetaan kansankielellä ilokaasuna. Ilmakehään levitessään se ei ole ilon aihe, sillä se on noin 300 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu.
Ilokaasun määrä ilmakehässä on tosin huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi hiilidioksidin. Myös järvien kasvihuonekaasuista metaanin lämmittävä vaikutus on tutkimuksen mukaan isompi kuin ilokaasun.
Suuri osa ilmastoon vapautuvasta dityppioksidista on peräisin luonnostahttps://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/ilmio/-/artikkeli/8de2c2ef-71c1-41b4-90d7-d61125c3a3a6/dityppioksidi.html, mutta myös maatalous on merkittävä päästöjen lisääjä. Tutkimuksessa järvien päästöt olivat suurimpia Etelä-Suomen maatalousvaltaisilla alueilla.
Täältä voit lukea HS:n kesällä julkaiseman koosteen ruoantuotannon ilmastovaikutuksista.https://dynamic.hs.fi/2019/ruoka-ja-ilmasto/
Järvistä vapautuvien kasvihuonekaasujen merkityksestä ilmaston lämpenemisessä ei ole tarkkoja arvioita, ja etenkin ilokaasua on tutkittu niukasti. Kortelaisen mukaan niiden osuus on selvästi pienempi kuin esimerkiksi liikenteen päästöjen.
Tutkimustulosten perusteella voi kuitenkin päätellä, että ilmastonmuutos lisää järvistä vapautuvien kasvihuonekaasujen määrää.
Kortelaisen mukaan talvien lämpeneminen lisää ravinteiden huuhtoutumista järviin ja tätä kautta myös kaasupäästöjä.
”Jos talvella on lyhyempi lumipeitteinen aika, valuma-alueet ovat jatkuvasti avoimia. Sieltä puskee enemmän tavaraa veteen kuin jos maa olisi roudassa ja lumen peitossa.”
Tutkimushankkeessa selvitettiin yhteensä 112 suomalaisen järven dityppioksidipitoisuuksia keväällä, kesällä, syksyllä ja talvella. Järvet edustivat erilaisia tyyppejä ja valuma-alueita eri puolilla Suomea. Tutkimuksessa käytettiin 90-luvun lopussa kerättyä aineistoa, mutta Kortelaisen mukaan aineiston ikä ei heikennä tulosten luotettavuutta.
Tutkimuksen tekivät yhteistyössä Syke, Itä-Suomen ja Helsingin yliopistot sekä Luonnonvarakeskus. Tutkimusartikkeli julkaistiin viime viikolla Global Change Biology -lehdenhttps://doi.org/10.1111/gcb.14928 verkkosivuilla.
Oikaisu klo 14.16: Tekstissä luki aiemmin, että tutkimusartikkeli olisi julkaistu marraskuun lopussa. Artikkelin ensimmäinen versio julkaistiin verkossa marraskuussa, mutta lopullinen versio vasta viime viikolla.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Ympäristö Seuraa
- Ilmastonmuutos Seuraa
- Tiede Seuraa
- Tutkimukset Seuraa
- Anu-Elina Ervasti Seuraa
Kommentit