Kotimaa

Selvitys: Ikääntymisen aalto iskee 10 vuoden päästä Uudellemaalle ja muihin ”kultapossu­maakuntiin”, edessä on rajuja leikkauksia suomalaisten palveluihin

Kovan haasteen edessä on yllättäen esimerkiksi Uusimaa, jossa ikääntyvän väestön palveluntarpeen arvioidaan kasvavan ennätysnopeasti.

Tuoreen selvityksen mukaan suomalaiset kunnat joutuvat karsimaan palveluitaan kymmenen seuraavan vuoden aikana rankalla kädellä väestönmuutosten takia.

Jos väestönkasvu ja muuttoliike jatkuvat ennustusten mukaan, maassa tarvitaan 12 000 työntekijää vähemmän varhaiskasvatukseen ja alakouluihin sekä vastaavasti 18 000 henkilöä enemmän vanhustenhoitoon.

”Puhutaan hyvin käänteentekevistä ja radikaaleista asioista, joka velvoittavat kuntapoliitikkoja. Selvityksen tuloksia ei voi laittaa pakastimeen, vaan niihin tulee reagoida heti”, maakuntajohtaja Kari Häkämies Varsinais-Suomen liitosta painottaa.

Maakuntien liitot tilasivat yhdessä Kuntaliiton kanssa konsulttiyhtiö Perlaconilta selvityksen siitä, miten maakuntien ja kuntien väestö kehittyy 2020-luvulla. Selvityksessä avataan samalla, miten väestönkehitys heijastuu kuntien palveluiden kysyntään sekä kuntien rahoituspohjaan.

”Pyrimme osoittamaan, että kymmenen vuotta on todella lyhyt aika. Kunnissa on hidasteltu aivan tarpeeksi uudistusten ja hankkeiden kanssa. Jos me nyt ei tehdä asialle jotain, meidän täytyy hyväksyä vahva verojen nousu”, kuntatalouden asiantuntija Eero Laesterä Perlaconilta sanoo.

Kuntien talousahdingosta kertoo se, että tänä vuonna kunnallisvero on noussut yli 50 kunnassa. HS kertoi keskiviikkona, että edes ennätyksellisen korkeat kuntaveroprosentit eivät riitä paikkaamaan kriisikuntien taloutta. Esimerkiksi Halsualla rikottiin kuntaveron ennätys, kun veroprosentti nostettiin 23,5:een. Tästä huolimatta pienituloisten pikkukunta sinnittelee lähinnä valtionosuuksien turvin.

Lue lisää: Ennätyskorkeatkaan veroprosentit eivät pelasta kriisikuntaa, jos asukkaiden tulot ovat pienet: Katso HS:n laskurista, kuinka paljon maksat veroja kunnallesi

Maakuntien tilaamassa tuoreessa selvityksessä käytettiin apuna Tilastokeskuksen väestöennustetta, kuntien tilinpäätöstietoja, valtionosuustietoja sekä verotustietoja.

Väestönmuutokset

Suomen väestö kasvaa ennusteen mukaan 5,534 miljoonaan henkilöön vuoteen 2030 mennessä. Asukasluku on silloin muutama kymmenen tuhatta ihmistä enemmän kuin nykyään.

Kokonaismäärää tärkeämpää on katsoa muutoksia suomalaisten ikäluokissa.


Nollavuotiaiden suomalaisten määrän perustella voidaan osoittaa syntyvyyden kehitystä. Ennusteen mukaan nollavuotiaiden määrä laskee jokaisessa maakunnassa. Ikäluokan ennustettu koko on kahdeksan prosenttia pienempi kuin se oli kaksi vuotta sitten.

Suurin suhteellinen lasku on Kymenlaaksossa (-18,4 %), Etelä-Savossa (-17,7 %) ja Kanta-Hämeessä (-16,6 %). Syntyvyyden aleneminen johtaa siihen, että kunnat joutuvat hakemaan kasvua maahanmuutosta.

Joissain kunnissa kuten Tampereella, Naantalissa ja Rovaniemellä nollavuotiaiden määrä kuitenkin kasvaa. Tutkijoiden mukaan kasvu näyttää keskittyvän jo ennestään elinvoimaisina pidettyihin kuntiin.



Seuraavien ikäluokkien eli varhaiskasvatusikäisten ja alakoululaisten määrien muutokset vaikuttavat dramaattisesti kuntatalouteen. Ennusteen mukaan pienten lasten määrä vähenee vuoden 2018 luvuista jopa 140 000 hengellä vuoteen 2030 mennessä.

Pienten lasten ikäluokkien pieneneminen tarkoittaa sitä, että lähes kaikissa kunnissa joudutaan pohtimaan kouluverkon kokoa.

Jos opettajien määrä pidetään suhteessa samana kuin nyt, maassa tarvitaan noin 12 000 varhaiskasvattajaa ja luokanopettajaa vähemmän.

Suurin muutos tapahtuu Kainuussa, missä varhaiskasvatuksen opettajien tarve putoaa kolmanneksella. Alakoulun opettajien tarve pienenee yli kolmanneksella Kanta-Hämeessä, Etelä-Savossa ja Kainuussa.

”Tästä syntyy kuntatasolla helposti keskustelu, että ikäluokkien pienenemisen ansiosta voidaan panostaa laatuun enemmän. Niin mielelläni kun sanoisin, että nyt voidaan panostaa varhaiskasvatuksessa ja alakoulussa laatuun, nykyinen kuntatalous ei mahdollista sitä”, Häkämies arvioi.

Myös aikuisten ikäluokat muuttuvat voimakkaasti. Työssäkäyvien määrä laskee noin 70 000 hengellä, ja eläkeläisten määrä kasvaa noin 256 000 hengellä.



Työssäkäyvien määrä on kasvussa vain Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Toisaalta Uudellamaalla yli 74-vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä lähes kaksinkertaiseksi vuodesta 2018.

Kun koko maassa yli 74-vuotiaiden ikäryhmä kasvaa yli 200 000 henkilöllä, kunnallisen tehostetun palvelun sekä säännöllisen kotihoidon laskennallinen työntekijätarve on jopa 18 000 henkilöä.

”Tässä on hieman paradoksaalinen tilanne, sillä suurin palveluntarve kohdistuu niihin alueisiin, joilla nyt menee parhaiten, eli Uuteenmaahan, Varsinais-Suomeen, Pirkanmaahan, Pohjois-Pohjanmaahan ja ruotsinkieliseen Pohjanmaahan”, Häkämies sanoo.

Eero Laesterä kutsuu Uuttamaata, Pirkanmaata ja Varsinais-Suomea ”kultapossumaakunniksi”, jotka ovat imeneet väkeä muualta maasta. Muuttoliike näihin maakuntiin on ollut voimakasta, ja niissä on nyt muita maakuntia nuorempi ikärakenne.

Nyt kultapossuilla on edessä ikääntymishaaste.

”Ikääntymisen tsunami, joka on ollut jo Kainuussa ja Etelä-Savossa, on nyt kohtaamassa näitä maakuntia ja näiden maakuntien kehyskuntia”, Laesterä sanoo.

Haasteita lisää myös se, että työikäisten väheneminen osuu pahiten samoille alueille, joilla ikääntyvien palveluiden tarve kasvaa.

Muuttoliikkeen kustannukset

Tutkijat selvittivät myös maan sisäistä muuttoliikettä ja sen kustannuksia. Tätä varten he laskivat kunnan ikäryhmäkohtaiset tulot ja menot. Kustannuksissa otettiin huomioon kaikki kuntalaisten tulot ja menot, jotka hyödyttävät tai vastaavasti käyttävät hyväkseen kuntien kassaa.

Maakunnista kolme, eli Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa, olivat nettomuuttovoittoisia vuosina 2016–2018.

Maakuntien vetovoima johtuu suurelta osin koulutusmahdollisuuksista, sillä ikäluokat 15–29 vastasivat lähes 60-prosenttisesti maakuntien välisistä muutoista.

Lue lisää: Näin nuorten määrä hupenee Suomessa – Tilastokeskuksen väestöennuste näyttää monen kunnan karun tilanteen

Suurin nettomuuttotappio tuli vuosina 2016–2018 Pohjois-Pohjanmaalle, Kymenlaaksoon ja Satakuntaan.

Maakuntien välillä muutettiin 2016–2018 noin 405 000 kertaa. Kuntien välisiä muuttoja oli yli kaksinkertainen määrä.

Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa olivat myös muuttoliikkeen eurohäviäjiä.

”Tällä hetkellä tilanne näyttää siltä, että esimerkiksi turkulainen veronmaksaja maksaa muuttoliikkeen kustannukset”, Laesterä sanoo.

Tämä johtuu siitä, että keskivertomuuttaja on euroissa mitattuna hyödyllinen vasta vanhempana.

”Jos kunnan kamreerin näkökulmasta katsoo, lapsiperheen pitää olla aika hyvätuloinen, että perhe tuo rahaa kunnan kassaan”, Häkämies selvittää.

Hiipuvalla maaseudulla mahdollisuus

Väestönmuutokset pakottavat kunnat tekemään sopeutustoimia niin kouluverkkoon kuin rakennuskantaansa.


Nettomuuttotappio ei välttämättä ole kunnalle kuolinsuudelma, sillä sopeutustoimilla palvelurakenteesta voidaan karsia niin paljon, että kunnan elinvoima voidaan turvata.

”Tämä ei ole siis pelkkää synkkyyttä. Kuntapäättäjien pitää tehdä sellaisia päätöksiä, mitä varten he eivät välttämättä hakeutuneet päätöksentekoon mukaan”, Laesterä sanoo.

Selvityksen johtopäätökset aiheuttavat taatusti kiivasta keskustelua kunnissa. Selvityksen mukaan osa kunnista joutuu jopa pohtimaan alueellista yhteistyötä muuallakin kuin sote-palveluissa.

”Sopeutustoimia on helpompi tehdä tilastonikkarin pöydällä kuin käytännön elämässä”, Häkämies toteaa sanoo.

Eläkkeelle jäänyt väestö ei enää selvityksen mukaan palaa kotiseuduilleen samaan tapaan kuin aiempina vuosikymmeninä.

Väestön keskittyminen etelään on kehityspolku, jolta ei ole paluuta.

”Eihän kehityksessä ole mitään ihmeteltävää. Suomessa muuttoliike on myöhässä, joten Suomi on vähiten urbaani maa läntisessä Euroopassa”, Häkämies sanoo.

”Missään muualla ei asuta niin paljon landella kuin meillä.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Koripallolegenda Kobe Bryant on kuollut helikopteriturmassa – Uhreja kaikkiaan viisi, joukossa myös Bryantin tytär

    2. 2

      HS-analyysi: Maailmassa on kaksi Sanna Marinia – yksi supersankari ja yksi kuilun partaalla horjuva pääministeri

      Tilaajille
    3. 3

      Italialainen yöelämäntutkija käy ydinkeskustassa, Triplassa, Sörnäisissä ja Kontulassa, ja löytää yhden aidon ja monikulttuurisen paikan

      Tilaajille
    4. 4

      Nelivuotias Michael Bornstein selvisi Auschwitzista opettelemalla olemaan näkymätön – Maanantaina hän palaa sinne peloistaan huolimatta

      Tilaajille
    5. 5

      Tiger Woods löi täydellisen lyönnin PGA-kiertueen kisassa, sitten tapahtui jotain hämmentävää: pallo tuli ulos reiästä

    6. 6

      ”Olen tuottanut poikkeuksellisen paljon lapsia” – Norjan hiihtotähti Martin Johnsrud Sundby sanoo tilanteensa olevan ”vaativa”

    7. 7

      Harvey Weinsteinin asianajaja yllätti valamiehistön yli 20 vuotta vanhoilla nauhoilla, joita David Letterman -fani oli säilyttänyt kotonaan

    8. 8

      Kuka päätti, että koulut ovat nyt ”avoimia oppimisympäristöjä” eikä luokkia ja seiniä enää tarvita?

      Tilaajille
    9. 9

      Kim Jong-unin täti palasi julkisuuteen kuusi vuotta miehensä teloituksen jälkeen – ”Tämä muistuttaa, miten outo ja julma Pohjois-Korea on”

    10. 10

      Lasse Lempainen pelastaa miljoonien eurojen urheilu-uria: ”Siinä vaiheessa kun puukko viiltää, suljen kaiken muun pois”

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nelivuotias Michael Bornstein selvisi Auschwitzista opettelemalla olemaan näkymätön – Maanantaina hän palaa sinne peloistaan huolimatta

      Tilaajille
    2. 2

      Italialainen yöelämäntutkija käy ydinkeskustassa, Triplassa, Sörnäisissä ja Kontulassa, ja löytää yhden aidon ja monikulttuurisen paikan

      Tilaajille
    3. 3

      Kuka päätti, että koulut ovat nyt ”avoimia oppimisympäristöjä” eikä luokkia ja seiniä enää tarvita?

      Tilaajille
    4. 4

      Koripallolegenda Kobe Bryant on kuollut helikopteriturmassa – Uhreja kaikkiaan viisi, joukossa myös Bryantin tytär

    5. 5

      Lasse Lempainen pelastaa miljoonien eurojen urheilu-uria: ”Siinä vaiheessa kun puukko viiltää, suljen kaiken muun pois”

      Tilaajille
    6. 6

      HS-analyysi: Maailmassa on kaksi Sanna Marinia – yksi supersankari ja yksi kuilun partaalla horjuva pääministeri

      Tilaajille
    7. 7

      Harvey Weinsteinin asianajaja yllätti valamiehistön yli 20 vuotta vanhoilla nauhoilla, joita David Letterman -fani oli säilyttänyt kotonaan

    8. 8

      Arkinen keitetty kananmuna muuttuu uskomattoman makuiseksi, kun sen marinoi yksinkertaisilla aineksilla

    9. 9

      Miksi tavallinen uusi kaksio maksaa 6 000 euroa neliöltä? Grafiikka näyttää, mistä hinta koostuu

      Tilaajille
    10. 10

      ”Olen tuottanut poikkeuksellisen paljon lapsia” – Norjan hiihtotähti Martin Johnsrud Sundby sanoo tilanteensa olevan ”vaativa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lentokapteeni Aleksi Aho kertoo ammattinsa glamour­vuosista ja niiden katoamisesta – HS seurasi, mitä lento­koneen ohjaamossa todella tapahtuu

      Tilaajille
    2. 2

      Perinteinen kaurapuuro on kehno aamupala – ravitsemusterapeutti kehitti ravintoarvoiltaan ”täydellisen puuron”

      Tilaajille
    3. 3

      Salamurha, jäätelöä ja Rick, jolla on ydinase – Tällainen on Donald Trumpin hämmentävä palatsi, jossa presidentti kestitsee valtiovieraita ja laukaisee ohjuksia

      Tilaajille
    4. 4

      HS:n erikoisartikkeli vie Intian kaasu­kammioon: ”Hiljainen tappaja” uhkaa koko ihmis­kuntaa, ja Delhissä ongelma on äärimmäinen

      Tilaajille
    5. 5

      Kampissa kaupataan niin pientä asuntoa, ettei sellaisia saa Helsinkiin enää edes rakentaa

    6. 6

      Katri Kulmunin ihastuttava brittienglanti loksautti leuat somessa – kysyimme kielentutkijoilta, olisiko hän ylä- vai alaluokkainen britti

    7. 7

      Hyllytetty luisteluvalmentaja Mirjami Penttinen pyysi vanhempia allekirjoittamaan tukiadressin itselleen – HS:n haastattelussa hän kiistää lähes kaiken

    8. 8

      Nelivuotias Michael Bornstein selvisi Auschwitzista opettelemalla olemaan näkymätön – Maanantaina hän palaa sinne peloistaan huolimatta

      Tilaajille
    9. 9

      Ratkeaako ihmiskunnan kohtalo suomalaisilla keksinnöillä? Suomessa kehitetään nyt laitteita, joissa voi olla avain ilmaston kohtalon­kysymykseen

      Tilaajille
    10. 10

      Italialainen yöelämäntutkija käy ydinkeskustassa, Triplassa, Sörnäisissä ja Kontulassa, ja löytää yhden aidon ja monikulttuurisen paikan

      Tilaajille
    11. Näytä lisää