Ilmastonmuutos etenee nopeammin kuin tähän asti on ennakoitu. Maapallo on lämmennyt Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n mukaan jopa 1,1 astetta esiteollisesta ajasta, kun aikaisempien ennusteiden mukaan lämpeneminen olisi 1 astetta. Tahti ennakoi jopa viiden asteen lämpenemistä vuosisadan loppuun mennessä.
Toteutuneella kehityskululla voi tutkijoiden mukaan olla arvaamattomia seurauksia varsinkin, kun samanaikaisesti kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä on noussut.
Ilmastonmuutoksen näkyvät vaikutukset ovat jo kiihtyneet: jäätiköt sulavat ennätysvauhtia, valtameret ovat ennätyslämpimiä, merenpinta nousee ja äärimmäiset sääilmiöt, kuten tulvat ja kuivuuskaudet, ovat lisääntyneet.
Ilmatieteen laitoksen Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus -yksikön päällikkö Hilppa Gregow pitää suuntausta hyvin huolestuttavana.
”Tuoreet mittaustulokset osoittavat, että kiihtyvä lämpenemistahti näkyy myös WMO:n mittauksissa. Vuosien välillä on toki edelleen vaihtelua, eikä suoraa trendiä voida osoittaa. Hyppäykset, joita on alkanut tulla, ovat kuitenkin voimakas hälytyssignaali ilmastokriisistä”, Gregow sanoo.
”Jos tahti jatkuu samaan suuntaan, eli vuodesta toiseen lähinnä vain lämpenee, signaali on todella hälyttävä. Se ei ole enää vuosien välistä vaihtelua, vaan todellinen trendi.”
Ennakoitua nopeampi lämpenemistahti voi Gregowin mukaan johtaa äärimmäisten sääilmiöiden voimistumiseen entisestään.
”Se, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on samanaikaisesti noussut kiihtyvässä määrin, osoittaa, että emme ole onnistuneet hillitsemään ilmastonmuutosta”, Gregow sanoo.
”Toki tämä ei ole yksin Suomen asia vaan globaali asia.”
Jos suuntaus jatkuu, Gregowin mukaan voi käydä niin, että ilmastonmuutos alkaa yhä voimakkaammin näkyä myös itse lämpenemisessä, eikä ainoastaan havaittavissa vaikutuksissa, kuten jäätiköiden sulamisessa.
Myös Australian metsäpalot ovat Gregowin mukaan voimakas indikaattori ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Metsäpaloihin liittyvät sekä ennätyslämmin että ennätyskuiva vuosi Australiassa.
Australian poikkeuksellinen kuivuus on aiheuttanut tänä kesänä runsaasti maastopaloja. Kuva palaneesta metsästä luontoarvoiltaan merkittävältä Kangaroo Islandilta Victorian osavaltiosta keskiviikkona.
Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n mukaan viime vuosi oli mittaushistorian toiseksi lämpimin.
WMO:n suomalainen johtaja Petteri Taalas varoittaa, että äärimmäiset sääilmiöt jatkuvat myös tänä vuonna ja tulevina vuosina. Niitä kiihdyttää kasvihuonekaasujen ennätysmäinen määrä ilmakehässä.
Kaikki mittaushistorian viisi lämpimintä vuotta ovat osuneet viidelle viime vuodelle. Viime vuotta lämpimämpi oli vain vuosi 2016, jolloin maailman lämpötiloja kuumensi poikkeuksellisen voimakas El Niño -ilmiö.
Uusi vuosikymmen on 1980-luvusta lähtien ollut aina ollut edellistä lämpimämpi.
WMO:n mukaan viime vuoden keskilämpötila oli jopa 1,1 astetta lämpimämpi kuin esiteollisella ajalla vuosina 1850–1900.
”Keskilämpötila on noussut esiteollisesta ajasta 1,1 astetta ja valtameret ovat lämmenneet ennätystasolle”, Taalas sanoo tiedotteessa.
”Nykyisellä hiilidioksidipäästöjen kehityksellä olemme matkalla kohti 3–5 asteen lämpenemistä vuosisadan loppuun mennessä.”
WMO:n mukaan lämpötilan nousulla on jo nyt ollut vakavia seurauksia, kuten jäätiköiden sulaminen, merenpinnan nousu, merien lämpeneminen ja happamoituminen, merenpinnan nousu sekä äärimmäiset sääilmiöt.
YK-raportti ennakoi ennusteita nopeampaa lämpenemistä jo viime syksynä. Nyt WMO:n mittaustulokset ovat osoittaneet arvion toteutuneen.
Lämpenemistahti ei ole pysynyt kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n ilmastomallien puitteissa. IPCC ennusti 1,5 asteen raportissaan syksyllä 2018 lämpenemisen olevan 1 aste esiteollisesta ajasta.
Suomessa yritysten Climate Leadership Coalition -ilmastoverkostoa (CLC) johtavan Jouni Kerosen mielestä suuntaus on vakava: ”Vuodet eivät ole veljeksiä keskenään. Tason kiihtyminen on kuitenkin osoitus vakavasta ilmiöstä, joka etenee huolestuttavan nopeasti.”
Keronen muistuttaa, että ratkaisujen kehittäminen vaatii paljon investointeja ja paljon aikaa. Ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi pitää tehdä paljon isommalla mittakaavalla kuin tähän saakka on tehty.
”Volyymiin tarvitaan kunnon nosto”, Keronen toteaa.
CLC on Kerosen mukaan tyytyväinen EU:n pitkän aikavälin ilmastotavoitteisiin ja syksyllä sovittuun ilmasto-ohjelmaan, green dealiin. Nyt tarvittaisiin kuitenkin ripeitä toimia.
”Tarvitaan selkeä hiilibudjetti ja systeemiset ratkaisut, jotka kannustavat investoijia tekemään suurimittaisia ratkaisuja. Kun ongelma kiihtyy, toimia pitää kiihdyttää”, Keronen sanoo.
Etelä-Suomen leuto talvi on jatkanut golfkautta esimerkiksi Pickala Golfin kentällä Siuntiossa, jossa pelikierrokselle pääsi hyvin vielä tammikuun puolivälissä.
Ilmaston lämpeneminen lisää ennen kaikkea sään ja siihen liittyvien ilmiöiden ennakoimattomuutta. Lämpenemisen vaikutukset leviävät myös yhä laajemmalle alueelle samanaikaisesti.
Ilmatieteen laitoksen mukaan esimerkiksi Suomessa ja Venäjällä sää on nyt jopa 5–7 astetta lämpimämpi kuin yleensä. Ensi viikolla sää jatkuu tavanomaista lauhempana ja sade tulee vetenä.
”Vaikka lauhaa säätä ennakoitiin jo syksyllä, ei näin lauhaa osattu ennustaa. Olemme tekemisissä melko ennakoimattomien lämpötilojen ja olosuhteiden kanssa”, kertoo Ilmatieteen laitoksen Gregow.
Tuorein ennuste perustuu Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen ECMWF:n tietokantoihin.
Oikaisu 16.1.2020: Toisin kuin golfkenttäkuvatekstissä aiemmin todettiin, kuva on Pickala Golfin kentältä Siuntiosta, ei Pikkalasta Kirkkonummelta.
