Elinikään vaikuttavat geenit, ympäristötekijät ja sattuma – ”Jotkut hyötyvät elintapa­muutoksista enemmän ja jotkut vähemmän”, sanoo asiantuntija - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa

Elinikään vaikuttavat geenit, ympäristötekijät ja sattuma – ”Jotkut hyötyvät elintapa­muutoksista enemmän ja jotkut vähemmän”, sanoo asiantuntija

Asiantuntijat pohtivat, pitäisikö geenitietoja hyödyntää sairauksien ehkäisyssä.

Julkaistu: 18.1. 6:55, Päivitetty 18.1. 7:12

Ihmisen elinajan pituus riippuu geeneistä eli perimästä, ympäristötekijöistä sekä sattumasta. Perimän ohella elintavoilla on suuri merkitys siihen, kuinka vanhaksi kukin elää. Toisaalta sattumat, kuten ennalta-arvaamattomat onnettomuudet, voivat lyhentää elinikää hyvästä perimästä ja ympäristöstä riippumatta, kertoo Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Sira Karvinen.

”Poikkeuksellisen pitkäikäiset kansat ovat osoittaneet, että pitkän iän takana on toimiva yhdistelmä suosiollista geeniperimää ja terveellisiä elintapoja, mutta myös yhteisöllisyyttä. Terveellinen ravinto, runsas liikunta ja hyvät sosiaaliset suhteet auttavat ihmistä saavuttamaan oman, osittain geenien asettaman maksimielinikänsä”, Karvinen sanoo.

Karvisen mukaan geenit selittävät noin 20–30 prosenttia eliniästä. Perimä määrittää muun muassa sairastumisalttiutta tiettyihin sairauksiin, kuten joihinkin syöpiin. Toisaalta geenit vaikuttavat myös esimerkiksi siihen, kuinka aktiivisesti kukin haluaa liikkua. Tällä tavalla geenit voivat edistää pitkää elinikää myös käyttäytymisen muodossa.

Helsingin yliopiston geriatrian professori Timo Strandberg kertoo, että mitä vanhemmaksi eletään, sitä enemmän geneettisten tekijöiden vaikutus korostuu. Tiedetään, että jos omassa suvussa on 100-vuotiaaksi eläneitä, todennäköisyys elää itsekin 100-vuotiaaksi on suurempi kuin muilla.

Vanhenemiseen vaikuttavat Strandbergin mukaan hyvin monet geenit. Osa altistaa elinikää lyhentäville sairauksille, osa taas suojaa niiltä.

Osa ihmisistä saa perimän, joka suojaa esimerkiksi tupakoinnin riskeiltä. Osalla on Alzheimerin taudille altistava geenityyppi, jonka merkitys voi pienentyä terveellisillä elintavoilla. Jos taas Alzheimerin taudille altistavan geenin omaavalla henkilöllä on myös esimerkiksi korkea kolesteroli ja korkea verenpaine, nousee riski entisestään.

Strandbergin mukaan myös Suomessa on käyty asiantuntijoiden keskuudessa keskustelua siitä, pitäisikö geenitietoja käyttää hyväksi sairauksien ehkäisyssä. Ihmiset saattaisivat kohentaa elintapojaan, jos he tietäisivät siitä olevan todistetusti hyötyä tiettyjen geeniensä suhteen.

”Toisaalta yksilötasolla vaikutukset menevät hyvinkin ristiin, eli jotkut hyötyvät elintapamuutoksista enemmän ja jotkut vähemmän. Jos taas tupakoitsijalla olisi vaikkapa keuhkosyövältä suojaava geeni, olisihan se ehkä hieman arveluttavaa sanoa, että tupakoi vaan – olet suojassa”, Strandberg huomauttaa.

Itä-Suomen yliopiston professori Jussi Kauhanen kertoo, että suomalaisten eliniänodote on viime vuosinakin jatkanut kasvuaan, kuten se on tehnyt jo vuosikymmenten ajan. Vuonna 2018 Suomessa syntyneiden tyttöjen elinajanodote on 84,3 vuotta ja poikien 78,9 vuotta. Suomalaiset miehet ovat kirineet eroa naisiin kiinni vuosi vuodelta.

Strandberg ja Karvinen pitävät hyvinkin mahdollisena, että suomalaisten elinajanodote saattaa jossakin vaiheessa pysähtyä tai kääntyä jopa laskuun: vähäinen liikunta ja merkittävä ylipaino altistavat useille sairauksille, jotka voivat lyhentää elinikää.

Vuonna 2018 suomalaisten yleisimmät kuolinsyyt olivat verenkiertoelinten sairaudet, syövät sekä muistisairaudet, kertoo Kauhanen.

Suomalaisten elinajanodotetta ovat Kauhasen mukaan nostaneet erityisesti verenkiertoelinten sairauksien siirtyminen huomattavasti myöhempään ikään sekä parantunut syövän hoito. Pidemmällä aikavälillä asiaan ovat vaikuttaneet myös tapaturmakuolemien ja itsemurhien selkeä väheneminen.

”Se, että kuolemat ovat siirtyneet vanhemmalle iälle, tarkoittaa toisaalta myös sitä, että vanhetessaan yhä useampi ehtii sairastua muistisairauteen. Muistisairauksien osuus kuolinsyistä on noussut yli 40 prosentilla kymmenen viime vuoden aikana”, Kauhanen huomauttaa.

Kauhasen mukaan alkoholikuolemia ja etenkin alkoholimyrkytyksiä sattuu Suomessa edelleen muihin maihin verrattuna melko paljon, mikä verottaa etenkin miesten elinajanodotetta.

Merkittävimmät ennenaikaisen kuolleisuuden riskitekijät liittyvät Kauhasen mukaan elintapoihin ja terveyskäyttäytymiseen. Epäterveellinen ravitsemus on riskitekijöistä ykkössijalla.

”Liiallista syömistä ja energiansaantia, joka johtaa lihomiseen. Liikaa eläinrasvoja ja suolaa, mutta toisaalta myös liian vähän kuituja, tuoreita kasviksia, vihanneksia ja hedelmiä”, Kauhanen luettelee.

Tällaiset ravitsemustekijät johtavat aineenvaihdunnan häiriöihin, jotka taas johtavat yhdessä geneettisten tekijöiden kanssa erityisesti verenkiertoelinten sairauksien ja syöpien ennenaikaiseen kehittymiseen.

Seuraavaksi suurin riski tulee Kauhasen mukaan tupakoinnista. Suomessa tupakointi on pidemmällä aikavälillä vähentynyt, ja sen vaikutus ennenaikaisiin kuolemiin on laskenut selvästi.

Myös liikunnan puutteen rooli on merkityksellinen.

Suomalaiset eivät osaa huolehtia terveydestään, ja miehet ovat pahin murhekryyni – jos haaveilet pitkästä terveellisestä elämästä, muista nämä asiat

Miksi ennuste uskoo 15-vuotiaan kuolevan nuorempana kuin viisi­kymppisen? Näin toimii elinajan ennustaminen

Keski-ikä ja muut elämänvaiheet on ymmärretty väärin, sanoo tutkija – Se, mihin ryhmään kuulut, ei olekaan kiinni ikävuosista

Suomalaisten elinajanodote jatkaa nousuaan, tytöt jo ruotsalaisten ja norjalaisten kanssa tasoissa – Selvitä laskurilla oma elinaikasi