Kotimaa

Kyläkaupat sinnittelevät hiljaisen talven henki­toreissaan – ”Meillä 60-vuotiaat ja sitä nuoremmat lasketaan nykyään kylän nuorisoon”

Kyläkauppojen määrä on vähentynyt 2000-luvulla noin 60 prosentilla. Joka neljäs kyläkauppias suunnittelee lopettavansa.

Tuusniemi

Puolentoista tunnin aikana kyläkaupan ovesta astuu sisään neljä asiakasta. Yksi käy juomassa kupin kahvia, toiset ostavat maitoa, muutaman tölkin olutta ja hiekoitussepeliä. Leuto sää ja liukas keli ovat alkuvuoden puheenaiheita Luostaritien kyläkaupalla Tuusniemen Kosulassa.

Kyläkaupan edestä kulkevaa Luostaritietä pitkin pääsee Heinävedelle Lintulan ja Valamon luostareihin.



”Onko liukasta?” kyläkauppias Risto Heiskanen kysyy hiekoitussepelin ostajalta. Se on tietenkin vitsi, sillä Pohjois-Savonkin tammikuu on nyt yhtä märkyyttä ja liukkautta.

Iltapäivän aikana on puhuttu sään lisäksi kuolemasta. Kyläkaupallekin on kiirinyt suruviesti kyläläisen kuolemasta. Kosulan tapaisissa maalaiskylissä niitä viestejä tulee usein. Väestö vähenee ja vanhenee.

”Meillä 60-vuotiaat ja sitä nuoremmat lasketaan nykyään kylän nuorisoon”, Heiskanen sanoo.

Kylien hiljeneminen näkyy myös kyläkauppojen talvisena hiljaiselona. Suomessa toimii noin 220 kyläkauppaa. Niiden määrä on vähentynyt huimaa vauhtia vielä 2000-luvullakin.



Vuonna 2017 Pellervon taloustutkimuksen (PTT) tekemästä selvityksestä ilmeni, että kyläkauppojen määrä vähentyi jopa noin 60 prosenttia vuosina 2002–2015. Vuosittain valot sammuivat noin 30 myymälästä.

Jäljellä olevien kyläkauppojenkin toiminta on vaarassa. PTT:n kyselyyn vastanneista kyläkaupoista joka neljäs aikoi lopettaa lähivuosina.

PTT:n selvityksestä valkeni kyläkauppojen ahdinko siinä määrin, että maa- ja metsätalousministeriö myönsi kyläkaupoille rahallista tukea miljoonan euron verran. Tuen jakajaksi määrättiin Ruokavirasto.

Tukea haki syksyllä yli 200 kyläkauppaa. Hakijoiden suuri määrä oli yllätys. Ruokavirasto myönsi kyläkauppatukea yli 80 myymälälle, jotka täyttivät hakuehdot. Kukin kyläkauppa sai noin 11 000 euroa.

Tuen ehtoja olivat muun muassa sijainti harvaan asutulla maaseudulla ja ympärivuotinen aukiolo. Kaupan tuli myös tarjota vähintään yhtä lisäpalvelua: posti-, käteisnosto-, apteekki- tai polttoainejakelupalvelua.

Ministeriössä on maa- ja metsätalousministeriön neuvottelevan virkamiehen Christell Åströmin mukaan seurattu huolestuneina kyläkauppojen määrän vähenemistä. Huoleen liittyy se, että kaupan lopettaessa lähiseudulta ei lähde vain ruokakauppaa, vaan todennäköisesti myös posti, käteisnostomahdollisuus ja monet muut palvelut.

”Puhumme, että kyläkauppa on monipalvelukeskus”, Åström sanoo.

”Maaseutualueilla on tosi paljon pieniä yrityksiä, joilla on esimerkiksi verkkomyyntiä. Kyläkauppa, jolla on esimerkiksi posti, on aika keskeinen asia. Ihmiset ja yritykset tarvitsevat niitä palveluita.”

Ruokavirasto jakaa nyt tällaista kyläkauppatukea ensimmäistä kertaa, ja kyse on kertaluonteisesta kokeilusta. Aiemmin valtio on myöntänyt tukea kyläkauppojen investointeihin, mutta nyt myönnetty tuki on tarkoitettu kyläkauppojen toiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

Ruotsissa on käytössä vastaavanlainen jatkuva tuki, jota myönnetään haavoittuvilla haja-asutusalueilla sijaitseville kyläkaupoille. Käyttötuen piirissä on noin 270 myymälää. Tukea jaetaan vuosittain noin seitsemän miljoonaa euroa.

Åströmin mukaan Suomessa kyläkauppatuen vaikutuksista tehdään selvitys ensi vuonna. Sen perusteella poliittiset päättäjät arvioivat jatkoa.

Luostaritien kyläkaupan tarina alkoi vuonna 2010, jolloin Risto Heiskanen perusti vaimonsa kanssa kaupan kylän entiseen pankkikiinteistöön. Lähimmät kaupat löytyvät, jos ajaa Luostaritietä 20 kilometrin etelään Heinäveden puolelle tai 30 kilometriä pohjoiseen Tuusniemen kirkonkylälle.

1960-luvulla Kosulassa oli jopa neljä kauppaa, ja naapurikylissäkin vähintään yksi.


Vuodenvaihteessa Ruokavirasto myönsi kyläkauppatukea myös Luostaritien kyläkaupalle. Heiskasen mukaan tuen varaan ei voi perustaa liiketoimintaa, mutta tuki on merkki kyläkauppojen arvostuksesta. Rahat tulevat myös todelliseen tarpeeseen.

”Se auttaa selviämään hiljaisimman talviajan yli. Ja ensi kesänä voisi palkata kesätyöntekijän. Sillä saisi ylläpidettyä omaa jaksamista. Ennen vuotta 2016 meillä oli joka kesä yhdestä kahteen vierasta töissä.”

Vuosi 2016 oli monille kyläkaupoille kohtalokas vuosi. Tuolloin kauppojen aukiolot vapautuivat, ja pienet kaupat menettivät etunsa laajempiin aukioloaikoihin. Muutos söi Heiskasen kyläkaupan liikevaihdosta 30 prosenttia. Joulun ja juhannuksen myynnit kutistuivat. Talvet hiljenivät entisestään.

Kyläkauppojen tilanne on näyttänyt huonolta jo pitkään, toteaa Päivittäistavarakauppa ry:n johtaja Ilkka Nieminen. Yhdistys tutki kyläkauppojen kannattavuutta vuosina 2014–2017.

”Tänä aikana kyläkauppojen tulos on laskenut aika huomattavasti. Selvityksen mukaan liiketuloksen keskiarvo vuonna 2017 oli alle 9 000 euroa vuodessa. Kyllä toiminta aika huonolta näyttää liiketaloudellisesti.”

 

”Jatkamisen mahdollisuudet ovat uhattuna”, Nieminen sanoo.

Niukkojen tulojen takia monilla kyläkauppiailla ei ole ollut varaa investointeihin, ja monet ajatukset toiminnan kehittämisestä ovat kaatuneet rahapulaan. Kiinteistöille on kertynyt korjausvelkaa. Ja kun kyläkauppiaatkin ikääntyvät, jatkajan löytäminen kituliaasti toimivaan kauppaan on vaikeaa.

Niemisen mukaan jo kymmenentuhannen euron tuella yksittäinen kyläkauppa pystyy parantamaan toimintaedellytyksiään: tekemään investointeja, parantamaan valikoimaa tai muuten kehittämään toimintaansa.

Yksi tuen tavoitteesta onkin kannustaa kyläkauppoja luomaan itselleen yhä enemmän lisäpalveluita. Niemisen mukaan nykyaikainen liiketoimintaidea on kyläkauppojen elinehto: ”Kannattavuus syntyy pienistä puroista.”

Suurin osa kyläkaupoista tarjoaakin jo lisäpalveluita. Tavallisimpia ovat Postin ja Veikkauksen palvelut sekä käteisrahan nosto. Monissa kyläkaupoissa on myös polttoaineen myyntiä, kotiinkuljetusta ja apteekkipalveluita. Yksittäisistä kyläkaupoista saa myös Alkon palveluita.

Tuusniemellä Heiskasetkin kehittivät alkuvaiheessa kauppaansa runsaasti palveluita talkkaritoiminnasta majoituspalveluun. Vaimon sairastuminen pakotti Risto Heiskasen kuitenkin karsimaan rönsyjä niin, että yrityksen pyörittäminen onnistui yhdeltä ihmiseltä. Vaimo auttaa sen, minkä pystyy.


Nykyään kyläkaupassa toimii kahvio ja kotileipomo. Kaupassa on myös apteekin palvelupiste ja käteisnostopalvelu sekä vuokrattavat kokous- ja juhlatilat. Nelihenkinen kauppiasperhe asuu kauppakiinteistössä.

”Eihän tämä muuten olisi edes mahdollista. Tämä on elämäntapa-ammatti”, Heiskanen sanoo.

Kyläkaupat tarvitsevat Ilkka Niemisen mukaan toimintansa kehittämiseen yhteiskunnan huomiota eri tavoin. Esimerkiksi sääntelyä purkamalla yhteiskunta voisi luoda kyläkaupoille paremmat mahdollisuudet tarjota erilaisia palveluita, myös viranomais- ja asiamiespalveluita.

Hän toivoo, että rahallisesta tuesta tehdään Suomessakin pysyvä tukimuoto kuten Ruotsissa. Nieminen huomauttaa, että kyläkauppaa tukemalla yhteiskunta tukee maaseudun asumismahdollisuuksia – etenkin, jos kyläkauppa on monien palveluiden keskittymä.

”Ruotsissa maksimitukimäärä on 30 000 euroa per kauppa. Lisäksi tukea on tarjolla investointeihin ja kotiinkuljetuspalvelun järjestämiseen. Mikä sitten olisi Suomessa järkevä taso tuille? Ja olisiko se kokonaisuudessaan käyttötukea vai suunnattaisiinko osa tuesta esimerkiksi sukupolvenvaihdoksen investointeihin?” Nieminen miettii.

”Ja olisiko syytä laajentaa tukialuetta muuallekin kuin harvaan asutulle maaseudulle? Myös monissa kirkonkylissä ollaan ihan samoissa ongelmissa.”

Luostaritien kyläkaupassa on sinniteltävä vielä kolmisen kuukautta. Pääsiäisestä alkaen kaupan ovi alkaa käydä tiheämpään, kun luostarimatkailijoita liikkuu enemmän ja vapaa-ajan asukkaatkin alkavat palata mökeilleen. Koulujen loma-aika on suurinta sesonkia. Kyläkaupan ovet ovat auki joka päivä iltaan saakka.

Käytännössä mökkiläiset ja matkailijat ylläpitävät kylän kauppapalveluita: vilkas kesä mahdollistaa kaupan aukiolon myös hiljaisen talven yli.

”Se määrä asiakkaita, mikä käy talvella viikossa, käy kesällä päivässä”, Heiskanen sanoo.


Eläkeikää lähestyvä Heiskanen aikoo jatkaa kyläkaupan toimintaa niin kauan kuin teini-ikäiset tyttäret asuvat kotona ja haluavat auttaa kaupassa. Hankalat vuodet ovat saaneet hänet luopumaan ajatuksesta löytää jatkaja ympärivuotiselle kaupalle. Kyläkauppatuki kuitenkin herätti uuden toivon.

”Jos se jatkuisi, jatkaja voisi olla helpompi löytää”, Heiskanen sanoo.

Hän innostuu heti miettimään, mitä kaikkia palveluita kaupan yhteyteen voisi koota. Tällä hetkellä kylältä puuttuu esimerkiksi taksi.

Oikaisu. 20.1. kello 13.08 korjattu kohta, jossa kerrotaan, että tukea myönnetään nyt ensimmäistä kertaa. Valtio on aiemmin myöntänyt tukea kyläkauppojen investointeihin, mutta Ruokaviraston tukimuoto on uusi ja se myönnetään toiminnan ylläpitoon ja kehittämiseen.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      Valtava valonheitin pystytettiin ilmoittamatta Paula Arteksen ikkunan alle, eikä kokonainen kortteli ollut saada unta

    3. 3

      Tampereen yliopisto puuttui sen logosta tehtyyn pilaversioon ”uhittelevalla” kirjeellä – Some reagoi omilla versioillaan ”tuninaamasta”

    4. 4

      Näin teet täydellisen perunamuusin: pieni niksi nostaa muusisi uudelle tasolle

    5. 5

      Pariskunta osti huonokuntoisen hirsitalon Vantaalta: Sitten vintiltä löytyi salahuone ja talon ainutlaatuinen historia alkoi valjeta

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      Pariskunta osti huonokuntoisen hirsitalon Vantaalta: Sitten vintiltä löytyi salahuone ja talon ainutlaatuinen historia alkoi valjeta

    3. 3

      Syöpäpotilaille ruokavalio­hoitoa antanut lääkäri Antti Heikkilä sai varoituksen

    4. 4

      Näin teet täydellisen perunamuusin: pieni niksi nostaa muusisi uudelle tasolle

    5. 5

      Valtava valonheitin pystytettiin ilmoittamatta Paula Arteksen ikkunan alle, eikä kokonainen kortteli ollut saada unta

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Jopa 70 prosenttia suomalaisista syö liian vähän hiilihydraatteja – asiantuntija kertoo yllättävät merkit, joista tunnistat hiilarivajeen

      Tilaajille
    2. 2

      HS vietti vuorokauden Helsingin maineikkaimmalla huolto­asemalla, ja kello 1.06 pöytään nukahti työntekijöille tuttu mies

      Tilaajille
    3. 3

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    4. 4

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    5. 5

      Kun ikuisesti reipas uupuu, kukaan ei huomaa – On väärin luulla, että jokainen pystyy pyytämään apua

    6. Näytä lisää