Kotimaa

Vegaaniruuan saaminen päivä­kodeissa vaihtelee: Helsingissä riittää ”rasti ruutuun”, Tampereella vaaditaan lääkärin tai hoitajan selvitys, Oulussa ei saa lainkaan

Oulussa kasvisruokaan kuuluu maitoa ja kananmunaa.

Suomessa vegaaniperheet ovat erilaisissa tilanteissa sen suhteen, miten lasten ruokavalio toteutuu päiväkodeissa. Vegaaniruokavalion saanti riippuu perheen asuinpaikkakunnasta, ja vaihtelua on todella paljon, kertoo Vegaaniliiton ravitsemusterapeutti ja Vegaanin ravitsemus -kirjan kirjoittaja Johanna Kaipiainen.

Hänen mukaansa Helsingin kaupungin päivähoitoyksiköissä vegaaniruokavalion valinta toteutuu tällä hetkellä kuten pitäisi toteutua kaikkialla muuallakin, vaikkakin asiasta on ehditty vääntää kättä.

”Rastilla ruutuun eli ilmoitusasiana vanhemmilta päivähoitopaikkaan”, Kaipiainen tähdentää.

Pääkaupungin päiväkodeissa 150 vegaanilasta

Helsingin kaupungin päivähoitoyksiköissä vegaaniruokavaliota noudattavan perheen lapselle on voinut valita eläinperäisiä ainesosia sisältämättömän ruoan jo parin vuoden ajan.

”Vanhemmilta on tullut kysyntää, ja sitä tarvetta on ilmennyt, niin on lähdetty sen pohjalta tekemään ja tarjoamaan vegaaniruokaa”, sanoo Sirpa Jalovaara, Helsingin kaupungin varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ruokapalveluasiantuntija.

Viime syksyn aikana Helsingin kaupungin noin 30 000 päiväkotilapsesta noin 150:lle oli tilattuna vegaaniruoka. Muunlaisten eli myös maitoa tai kananmunia sisältävien kasvisruokavalioiden määrä on suurempi kuin vegaaniruokavalioiden.

Helsingissä kriteerinä vegaaniruoan valinnalle päiväkodissa on, että perhe noudattaa vegaaniruokavaliota kotonakin. Esimerkiksi Tampereen päiväkodeissa vegaaniruokavalio kuitenkin vaatii lääkärin, sairaanhoitajan tai ravitsemusterapeutin allekirjoittaman selvityksen erityisruokavaliosta.

”Siksi, että ammattihenkilö osaa arvioida ruoan ravitsemuksellisen laadun”, perustelee Tampereen kaupungin kasvatus- ja opetuspalveluiden palvelupäällikkö Pia Mikkola.

”Usein kyse eettisestä vakaumuksesta”

Vegaaniliiton ravitsemusterapeutti Kaipiainen kyseenalaistaa Tampereen käytännön.

”Jollei ole syytä huoleen lapsen kasvusta ja kehityksestä, on turha käyttää vielä erikseen perhettä lääkärin vastaanotolla. Se on outoakin, kun kyseessä on usein eettinen vakaumus”, hän sanoo.

Palvelupäällikkö Mikkolan mukaan Tampereella uskontoon liittyvistä ruokavalioista pyydetään selvitys samalla lomakkeella kuin vegaaneillakin.

”Siihen ei sitten tarvita välttämättä mitään ravitsemusterapeutin tai sairaanhoitajan allekirjoitusta, vaan huoltajan hakemus riittää”, Mikkola sanoo.

Hän ei osaa sanoa Tampereen päiväkotien vegaaniruokailijoiden lukumäärää, mutta arvelee heitä olevan jonkin verran. Allergiaruokien ja eettisten ruokavalioiden määrä on hänen mukaansa myös varmasti kasvanut viime vuosina.

Oulussa kasvisruokaan kuuluu maitoa ja kananmunaa

Oulusta tilapalveluiden ateriapalvelupäällikkö Pauliina Värttö kertoo ensin puhelimitse STT:lle, että päiväkodeissa vegaaniruokavaliota ei ole saatavilla, jolleivät kyseessä ole terveydelliset syyt. Hänen mukaansa ruoan valmistajapuoli ei lähde tarkemmin arvioimaan terveydellisten syiden laatua, vaan tekee ruoan tarpeeseen. Vanhempien toiveesta erityisruokavalioita ei toteuteta.

Myöhemmin Värttö palaa kuitenkin asiaan sähköpostitse ja tarkentaa, että Oulun varhaiskasvatuksen tekemän sopimuksen mukaan kaupungin päiväkoteihin ei voikaan tilata vegaaniruokaa.

Hänen tietojensa mukaan perheiden on itse sallittu tuoda päiväkoteihin esimerkiksi maidon kaltaisia kasvipohjaisia juomia, joita Oulun kaupunki ei tarjoa. Päiväkoteihin omien eväiden tuonnin mahdollisessa kieltämisessä voi olla kyse hygienia- ja terveyssyistä.

Oulun päivähoitoyksiköissä kasvisruoista on tarjolla maitotuotteita ja kananmunia sisältävä lakto-ovo-vegetaarinen dieetti. Kaupungin opetustoimessa ainoastaan lukioissa on ollut viime syksystä asti tarjolla vegaaninen pääruokavaihtoehto, jonka on Värtön mukaan valinnut vajaat 200 nuorta. Kaikkiaan päivälukiolaisia on Oulussa yli 4 200.

Keneltä ruokavaliosta tulisi kysyä?

Vegaaniliiton Kaipiaisen mukaan Oulussa vegaaniruokavalion toteutumisesta päiväkodeissa on kiistelty ja siellä kaupungin palvelualttiuteen on jäänyt toivomisen varaa. Kaipiainen näkee ongelmallisena sen, että päätöksenteko vegaaniruoan toteutuksesta päiväkodeissa on jätetty yksittäisten kuntien harteille.

”Tämä asettaa perheet eriarvoiseen asemaan asuinpaikkakunnan mukaan. Näinhän sen ei pitäisi olla”, Kaipiainen sanoo.

Nykyisin vegaaniruokavaliota koskevia päätöksiä tehdään hänen mukaansa kirjavasti. Päätöksen voi tehdä varhaiskasvatuksen johtaja, ruokaa tarjoava yritys tai ravitsemusterapeutti.

”Olen itse kirjoittanut lääkärille, jonka sana painoi aika paljon, ja hän oli asiaa vastaan. Kyseinen lääkäri ei toisaalta tuntunut ymmärtävän vegaaniudesta höykäsen pöläystä, Kaipiainen kertoo asenteista”, joihin on törmännyt.

Hän on tutkinut vuonna 2005 gradussaan vegaaniperheitä Suomessa ja kertoo kokemuksensa mukaan näiden olevan yleensä valveutuneita.

Vegaaniruokavalioon liittyy ravitsemusriskejä

Kasvissyönti on perinteisesti jaoteltu kolmeen tyyppiin. Lakto-ovo-vegetaristi syö kasvikunnan tuotteiden lisäksi maitoa ja kananmunia, lakto-vegetaristi maitotuotteita. Vegaaniruokavaliossa käytetään ainoastaan kasvikunnan tuotteita.

Eettisessä veganismissa puolestaan pyritään välttämään eläinperäisten ainesosien käyttöä myös vaatetuksessa ja elintavoissa muutenkin.

Helsingin yliopiston ravitsemustieteen dosentti Maijaliisa Erkkola kuuluu valtakunnalliseen työryhmään, joka seuraa jatkuvasti lasten ja nuorten ravitsemusta Suomessa. Hän on ollut koostamassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Syödään yhdessä -ruokasuosituksia lapsiperheille.

”Vegaaniruokavalioon liittyy sekaravintoa suuremmat ravitsemukselliset riskit, sillä siinä rajoitetaan lähtökohtaisesti keskeisiä ruoka-aineita”, Erkkola sanoo.

Hänen mukaansa on myös paljon sekaruokavaliota noudattavia perheitä, joissa lasten ruokavalion ravitsemuslaatu poikkeaa huomattavasti suosituksista, mutta vegaaniruokavalioon liittyy lähtökohtaisestikin täydennystarpeita.

Vanhempien täytyy huomioida ravintolisät

Lapsilla vegaaniruokavaliota täydennetään tavallisen D-vitamiinin lisäksi B12-vitamiinilla ja jodia sisältävillä ravintolisillä. Kalsiumin, B2-vitamiinin, raudan ja sinkin tarve arvioidaan yksilöllisesti.

Vegaanivanhempien tulee tietää myös eri proteiinilähteiden koostamisesta samalle aterialle.

Haasteita voi Erkkolan mukaan koitua, jos motiivit vegaaniksi ryhtymisessä ovat esimerkiksi eläinten hyvinvoinnissa ja ravitsemustietämys on heikompaa. Tiedonlukutaito voi olla hänen mukaansa vähäisempi esimerkiksi silloin, jos vanhemmilla on vain vähän koulutusta.

Siihen ei voida Erkkolan mukaan luottaa, että kaikki vegaanit osaisivat koostaa ruokavalion oikealla tavalla, vaikka suurin osa olisikin hyvin tietoisia vegaaniruokavalion haasteista.

”Väestötasolla suositellaankin ravitsemusterapeutin konsultointia”, kun halutaan valita vegaaniruokavalio lapselle päiväkodissa.

Vegaaniliiton Kaipiaisen mukaan päivähoitopaikoissa, joissa vegaaniruoka on vaihtoehtona, aterioiden koostaminen voi toteutua vaihtelevasti. Toisinaan työntekijäpuolella saatetaan ihmetellä, miten vaikkapa piparkakuissakin voi olla eläinperäisiä ainesosia.

Kaipiainen sanoo myös, että hänen tietojensa mukaan joissain tapauksissa vegaaniruokaa ei ole tarjottu, eikä vegaanisia eväitä ole saanut tuoda kotoakaan. Päiväkoteihin omien eväiden tuonnin mahdollisessa kieltämisessä voi olla kyse hygienia- ja terveyssyistä.

Oulussa ateriapalvelupäällikkö Värtön tietojen mukaan perheiden on sallittu tuoda päiväkoteihin esimerkiksi maidon kaltaisia kasvipohjaisia juomia, joita kaupunki ei tarjoa.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tampereen keskustassa on Suomen kovin kommuuni – ”Linnan” asukkaita yhdistää armoton harrastus

      Tilaajille
    2. 2

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    3. 3

      Puolisottomuus on yleistynyt kolme­kymppisillä lyhyessä ajassa: ”Parisuhteiden dynamiikka vaikuttaa syntyvyyteen”, tutkija sanoo

    4. 4

      Lätkäjätkät edustavat kaikkea, mikä suomalaisessa miehisyydessä on pielessä, sanoo kirjailija Juhani Brander

    5. 5

      Kello on 10.40, wc:n roskakorissa on verisiä papereita ja puhdistus­lappuja – HS vietti päivän Oodissa

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    3. 3

      En ole mies, mutta voin vilkaista

    4. 4

      Vihreiden Fatim Diarra uhkaa julkistaa kaikki saamansa peniskuvat: ”Se on seksuaalista häirintää”

    5. 5

      Jos Samu Hällforsin työntekijä on onneton, hän saa 5 000 euroa – Yrittäjä ratkaisi avokonttorien pahimman piinan, ja se teki hänestä rikkaan miehen

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    3. 3

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää