Kotimaa

Kuihtuvan Suomen vastaisku: Lapsiperheille tarjotaan tuhansien eurojen vuosisäästöä tuovaa etua

Päätökset kokonaan maksuttomasta varhaiskasvatuksesta yleistyvät. Taustalla on pienten kuntien yritys kannustaa perheitä pysymään paikkakunnalla. Maksuttomuutta on selvitetty Helsingissäkin.

Paltamo

Maksuton varhaiskasvatus kaikille lapsille – tällaisesta utopiasta on Suomessa ajoittain haaveiltu, mutta Paltamossa se on täyttä totta.

Kainuulaiskunta ei lähetä lapsiperheisiinsä vuoden alusta enää yhtään päivähoitolaskua. Kaikki lapset ovat tervetulleita varhaiskasvatuksen pariin perheen tarpeita vastaavaksi ajaksi, eikä mikään maksa mitään.

”Tuli sellainen olo, että lapsista välitetään”, kertoo paltamolainen äiti Maria Lauttamus, 35, ajatelleensa, kun kuuli asiasta ensimmäisen kerran.

Lauttamuksen perhe säästää 4-vuotiaan Alisa-tyttären päiväkotimaksun poistuessa 289 euroa kuukaudessa. Perheeseen odotetaan tänä keväänä toista lasta, joten myöhemmin säästö voi olla vielä suurempi.

”Sillä maksaa mukavasti asuntolainaa vähän nopeammin pois. Äitien töihinpaluu varmasti myös helpottuu monessa perheessä”, sanoo Lauttamus.


Paltamo ei ole alueen ainoa ilmaisen päivähoidon kunta, vaan ilmiö on levinnyt paikkakunnalta toiselle nopeaan tahtiin viime aikoina.

Varhaiskasvatus on kokonaan maksutonta Paltamon lisäksi ainakin sen lähikunnissa Utajärvellä ja Vaalassa sekä Rautavaaralla Pohjois-Savossa. Elokuun alusta maksuttomuuden on kuntalaisilleen luvannut Pyhäjärven kaupunki Pohjois-Pohjanmaalla.

Ilmainen päivähoito on kunnille yksi keino houkutella muuttajia ja yrittää pitää nykyiset perheet paikkakunnalla tilanteessa, jossa suuret keskukset imevät väkeä magneetin tavoin.

Ensimmäisenä kertoo olleensa liikkeellä Utajärvi, jossa varhaiskasvatus muuttui täysin maksuttomaksi viime elokuussa. Muutos on tuottanut tulosta. Varhaiskasvatuksen esimies Sanna Valkonen rekrytoi parhaillaan lisää työntekijöitä ja järjestelee päiväkotiin uutta ryhmää uusille lapsille.

”Varhaiskasvatuksen osallistumisaste on kasvanut syksyn aikana. Varsinkin pienillä, alle kolmevuotiailla se on nyt korkea valtakunnan keskiarvoon nähden, yli 60 prosenttia.”

Vuonna 2018 suomalaisista kaksivuotiaista lapsista varhaiskasvatukseen osallistui Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilaston mukaan 66 prosenttia ja yksivuotiaista 35 prosenttia. Vaikka osuudet ovat kasvaneet, ne ovat pienempiä kuin muissa Pohjoismaissa.

Utajärvellä laskettiin, että maksuttomuuden seurauksena menetetyt tulot saadaan hyvitettyä, jos neljäkin lapsiperhettä muuttaa kuntaan.

”Kolme perhettä on muuttanut, joten emme ole kaukana”, Valkonen iloitsee.


Ilmaista päivähoitoa markkinoidaan sosiaalisessa mediassa niille, joilla on juuria ja muita siteitä seudun kunnissa.

”Kyse on myös pitovoimasta. Moni kunta on puheissaan lapsiystävällinen, mutta me haluamme olla sitä myös teoissa”, sanoo Paltamon kunnanjohtaja Pasi Ahoniemi.

Kunnat käyvät veronmaksajista kovaa kisaa. Lähikunta Sotkamo pienensi juuri kuntaveroaan puolellatoista prosenttiyksiköllä 19,75:een. Toisaalta kunnallisvero on noussut tänä vuonna yli 50 kunnassa. Kunnallisveroa nostamalla yritetään ratkaista vaikeaa yhtälöä: kuntalaiset ikääntyvät ja tarvitsevat enemmän palveluita, mikä lisää menoja.

”Meidän ratkaisumme on varhaiskasvatuksen maksuttomuus”, Paltamon Ahoniemi sanoo.

Pelastaako taikatemppu kurjistuvien kuntien talouden, sitä ei ole päästy vielä arvioimaan.

”Suunta näyttää kuitenkin olevan oikea”, sanoo Utajärven kunnanjohtaja Anne Sormunen.

”Tämä on meille hyvä vaihtoehto, kun mietitään myös verotuloa, jota uudistuksen on arvioitu tuovan tullessaan. Vuoden päästä näemme, miten verotulokertymä on kasvanut, kun äidit ja isät ovat molemmat töissä.”

Hoitomaksuissa säästyvällä summalla perhe kustantaa Sormusen mukaan mukavasti työmatkapendelöinnin 50 minuutin päässä sijaitsevaan Ouluun.

”Utajärvi on vieläpä sopivalla etäisyydellä niin, että pendelöijä saa vähentää maksimaalisesti matkakulut verotuksessa”, Sormunen lisää.



Ilmaista varhaiskasvatusta on toteutettu aiemminkin Suomessa, mutta yleensä jollain tavoin rajattuina hankkeina. Esimerkiksi Karstula Keski-Suomessa antaa jokaiselle kunnassa syntyneelle uudelle lapselle vuoden ilmaisen päivähoidon.

Paltamossa, Utajärvellä ja Vaalassa maksuttomuus on voimassa toistaiseksi.

”Katsomme vuoteen 2030 asti, ja teemme arviointia sen jälkeen. Jos nyt ei tehdä mitään, mahdollisuus onnistua on pienempi”, sanoo Sormunen.

Jotain onkin pakko tehdä, kun katsoo Tilastokeskuksen uusinta väestöennustetta. Sen mukaan väki vähenee Kainuun kaikissa kunnissa. Esimerkiksi Paltamossa asukasluvun on ennakoitu pienenevän vuoteen 2040 mennessä nykyisestä 3 300:sta 2 500:een.

Toisaalta Kainuussa on myös kova pula työvoimasta. Ahoniemi ei tuijottaisi väestöennusteita.

”On pyrittävä muuttamaan mielikuvia ja valettava ihmisiin uskoa, että täällä voi asua ja elää”, Ahoniemi toteaa.

Päivähoitolaskujen lisäksi Paltamo poisti vuoden alusta myös kuntosalimaksut.

Maria Lauttamuksen opettajantyön perässä Paltamoon muuttanut Lauttamuksen perhe on tyytyväinen. Perheenisän työmatka Otanmäkeen kestää tunnin suuntaansa, mutta muuttoa ei ole mietitty enää asunnonoston jälkeen.

”Täällä on rauha elää. Kajaanin palvelut ovat puolen tunnin päässä, ja netistä saa tilattua kaiken tarvittavan”, Lauttamus kuvaa.

Miten pienellä kunnalla on varaa jättää päivähoitolasku lähettämättä?

Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen muistuttaa, että rahat on aina kaivettava jostain.

”Tällä keinolla pienet kunnat pyrkivät korjaamaan syntyvyyden alenemaa ja saamaan lapsiperheitä muuttamaan kuntaan. Itse näkisin, että ei sillä isoa vaikutusta ole.”

Lahtinen muistuttaa, että varhaiskasvatuksen maksut ovat tällä hetkellä kohtuullisella tasolla myös keskituloiselle.

”Tulorajoja on nostettu viime vuosina ruhtinaallisesti ja sisaralennuksia parannettu, ja se on tietysti pienentänyt kuntien maksukertymää.”

Varhaiskasvatuksen järjestämisestä asiakasmaksut kattavat 10–15 prosenttia, ja se on tärkeä osuus kustannuksista, Lahtinen korostaa.

Maksuttomuus tulee silti Lahtisen arvion mukaan yleistymään pienissä kunnissa.

”Koko maan tasolla meillä ei olisi siihen rahaa, enkä tiedä, olisiko se järkevääkään.”

Ilmaisen varhaiskasvatuksen hintalappua selvitettiin Helsingissä muutama vuosi sitten, ja vastaukseksi tuli huima summa. Pelkästään 3–5-vuotiaiden maksuttomat 20 tuntia viikossa maksaisivat Helsingissä jopa 30–40 miljoonaa euroa.

Ruotsissa maksutonta varhaiskasvatusta on tarjolla 15 tuntia viikossa, ja päivähoidon maksut ovat selkeästi alhaisemmat kuin Suomessa.

Kohti Ruotsin-mallia on Suomessakin pyristelty. Osassa kuntia on meneillään kokeilu, jossa viisivuotiaat saavat varhaiskasvatusta maksutta 20 tuntia viikossa. Moni kunta tarjoaa myös maksuttomia kerhoja muutaman viikkotunnin verran.

Toisaalta hallitus on elokuussa palauttamassa subjektiivisen päivähoito-oikeuden eli kaikkien alle kouluikäisten lasten oikeuden täysipäiväiseen varhaiskasvatukseen.

Lahtinen muistuttaa, että varhaiskasvatuspalvelun kustannus on keskimäärin 13 000 euroa lasta kohden vuodessa.

”Varmasti maksuttomalla varhaiskasvatuksella saattaa olla joitakin vaikutuksia työllisyyteen edellyttäen, että niitä työpaikkoja sitten on. En kuitenkaan välttämättä usko, että työllisyyden parantaminen maksuttoman varhaiskasvatuksen kautta tuo haluttua lopputulosta”, pohtii Lahtinen.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Rappukäytävään leijaili kuukausien ajan sietämätön haju – Vuokralainen tuhosi töölöläisasunnon jätteillä betoniseiniä myöten

    2. 2

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    3. 3

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    4. 4

      ”Tämä jos mikä osoittaa, että kunnioitamme ihmisoikeuksia” – Vihreät riemastuivat, kun Ohisalo kertoi 175 turvapaikahakijan tuomisesta Suomeen

    5. 5

      Lätkäjätkät edustavat kaikkea, mikä suomalaisessa miehisyydessä on pielessä, sanoo kirjailija Juhani Brander

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    3. 3

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    4. 4

      En ole mies, mutta voin vilkaista

    5. 5

      Vihreiden Fatim Diarra uhkaa julkistaa kaikki saamansa peniskuvat: ”Se on seksuaalista häirintää”

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    3. 3

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää