Kotimaa

Suomen peruskoulujen tunti­määrissä on eroja – Iisalmessa lapset ovat koulussa kuukausia pidempään kuin minimi­opetuksen kunnissa

Opetushallituksen asiantuntijan mukaan tuntimäärien vaikutusta oppimistuloksiin pitäisi tutkia enemmän.

Viidesluokkalaiset Helka Hyvönen, Alma Rönkkö ja Mona Lehtonen viettävät koulunpenkillä enemmän aikaa kuin oppilaat monissa muissa kunnissa. Kolmikko käy Kangaslammin koulua Iisalmessa. Iisalmi kuuluu niihin kaupunkeihin, joissa annetaan perusopetusta enemmän kuin laki edellyttää.

Säädösten mukaan perusopetusta on annettava vähintään 224 vuosiviikkotuntia. Iisalmen peruskouluissa tuntimäärä on 234 eli kymmenen tuntia minimiä enemmän.

Vuosiviikkotunneilla ilmaistaan sitä, miten paljon jotain ainetta opetetaan viikossa koko lukuvuoden ajan. Yksi vuosiviikkotunti tarkoittaa 38 oppitunnin laajuista opetusjaksoa, sillä lukuvuodessa on 38 kouluviikkoa.

Yhdeksän peruskouluvuoden aikana iisalmelaislapset ovat koulussa keskimäärin kolme kuukautta pidempään kuin oppilaat niissä kunnissa, joissa perusopetusta annetaan minimituntimäärä.


Suurempi tuntimäärä ei harmita ainakaan Hyvöstä, Rönkköä ja Lehtosta.

”Me opitaan enemmän, kun meitä opetetaan enemmän”, Mona Lehtonen sanoo.

Valtioneuvoston asetus määrittelee perusopetuksen vähimmäistuntimäärän. Opetuksen järjestäjät – useimmiten kunnat – itse päättävät, miten opetus lain rajoissa järjestetään.

Viime syksynä perusopetuksen valtakunnallinen minimituntimäärä nousi 222 tunnista 224 tuntiin. Muutos liittyi ensimmäisen vieraan kielen opetuksen aikaistamiseen.

Nyt kaikki suomalaislapset aloittavat ensimmäisen vieraan kielen opinnot jo ensimmäisellä luokalla kolmannen luokan sijaan. Muutoksella haluttiin lisätä lasten tasa-arvoa kieliopinnoissa. Samalla minimituntimäärää nostettiin kahdella tunnilla.

Perusopetuksen tuntimäärä vaihtelee kunnittain. Vaihtelua saattaa olla myös kunnan sisällä koulujen välillä: esimerkiksi painotetun opetuksen tai kielikylpyopetuksen kouluissa tuntimäärä voi olla suurempi kuin naapurikoulussa.

Monessa kunnassa ja koulussa ylimääräiset tunnit kohdistuvat esimerkiksi musiikkiluokkiin tai vapaaehtoisiin kielivalintoihin. Siten ne eivät kohdistu koko ikäluokkaan, vaan valittuun oppilasryhmään.

Tuntimääristä ei ole kunta- ja koulukohtaista tietoa, sillä mikään taho ei ylläpidä valtakunnallista tilastoa siitä.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) julkaisi vuonna 2017 selvityksen, jonka mukaan 9,1 prosenttia opetuksen järjestäjistä antoi perusopetusta minimimäärän verran lukuvuonna 2016–2017. Kysymykseen perusopetuksen määrästä vastasi 288 koulutuksen järjestäjää.

Edellisenä lukuvuonna 15 prosenttia vastaajista kertoi antavansa opetusta minimäärän verran.

Karvin selvityksen aikaan minimituntimäärä oli 222 tuntia. Ei ole tietoa, miten minimituntimäärän nosto 224 tuntiin on vaikuttanut asiaan. Esimerkiksi Iisalmessa tuntimäärää ei nostettu: ennen muutosta Iisalmessa annettiin perusopetusta 12 tuntia yli minimin, muutoksen jälkeen 10 tuntia.

Vuoden 2017 jälkeen myös kuntien talouspaineet ovat kasvaneet. Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström arvioi, että tiukka taloustilanne voi ajaa kuntia supistamaan tarjottua tuntimäärää.

Hän kuitenkin huomauttaa, että minimikin riittää. Valtakunnallinen vähimmäistuntimäärä on määritelty niin, että oppilas saa peruskoulusta tarvitsemansa tiedot ja taidot hakeutuakseen toisen asteen opintoihin.

”Lähtökohtaisesti Suomessa luotetaan vahvasti jokaiseen peruskouluun, ja jokainen koulu on hyvä koulu, ihan sama missä päin Suomea asut”, Sjöström sanoo.

Iisalmessa ylimääräiset kymmenen tuntia on sijoitettu alaluokille.

Iisalmelaislasten kouluviikossa on ensimmäisellä ja toisella luokalla matematiikkaa kahdeksan tuntia valtakunnallisen kuuden minimitunnin sijaan. Luokkien 3–6 aikana heillä on neljä tuntia enemmän äidinkieltä ja kaksi tuntia enemmän ympäristö- ja luonnontietoa kuin minimi vaatii. 3.–6.-luokkalaisilla on myös tunti enemmän käsityötä ja tunti enemmän liikuntaa kuin laki edellyttää.

Toimialajohtaja Kirsi-Tiina Ikosen mukaan Iisalmessa ylimääräiset tunnit kohdistuvat lasten perustaitojen vahvistamiseen.

Iisalmessa perusopetuksen tuntimäärä on ylpeydenaihe. Kaupunki nostaa mielellään asian esiin esimerkiksi uusia asukkaita houkutellessaan.

Ikosen mukaan Iisalmessa on ollut käytössä sama tuntimäärä ”aina”. Sitä ei ole pienennetty opetussuunnitelmien muutosten yhteydessä, kuten joissain kunnissa on saatettu tehdä.

”Talousarvion laatimisessa on aina omat haasteensa, mutta oppilaiden saamaa tuntimäärää on pidetty tärkeänä asiana, josta on haluttu pitää kiinni”, Ikonen sanoo.


Opetushallituksen opetusneuvoksen Leena Nissilän mielestä perusopetuksen tuntimäärään tulisi kiinnittää enemmän huomiota, vaikka minimituntimäärä takaa lapsille lain vaatiman perusopetuksen.

”Mutta termi vähimmäistuntimäärä antaa jo sen viestin, että perusopetus voi olla ja on mielellään jotain muutakin”, hän sanoo.

Nissilä huomauttaa, että Suomessa opetusta annetaan kansainvälisesti katsottuna vähän jo sen vuoksi, että oppivelvollisuus alkaa myöhemmin kuin monissa muissa maissa. Siitä huolimatta Suomi on menestynyt Pisa-tutkimuksissa.

Leena Nissilän mukaan tuntimäärien vaikutusta oppimiseen ja oppimistuloksiin pitäisi tutkia enemmän. Hänen mielestään se olisi tärkeää etenkin nyt, kun Pisa-tuloksissakin on nähtävissä oppimisen eriytymistä.

”Oppimistulosten näkökulmasta alueellinen eriytyminen on meillä jonkin verran lisääntynyt. Tulokset ovat parempia Etelä-Suomessa kuin vaikka Itä- tai Pohjois-Suomessa. Toivoisin, että yliopistot tutkisivat tätä enemmän”, Nissilä sanoo.

Iisalmessakaan ei ole koskaan selvitetty, miten ylimääräiset tunnit vaikuttavat lasten oppimiseen.

”Ongelmana on se, ettei meillä ole vertailukohtaa, jolloin meillä olisi ollut vähemmän tunteja. Koulumenestys riippuu paljon oppilaan omasta persoonasta eikä vain ulkoisista seikoista”, Kirsi-Tiina Ikonen sanoo.

”Mutta kyllähän perustaitojen täytyy tulla vankemmiksi, jos niiden opettamiseen on enemmän aikaa käytettävissä.”


Kangaslammin koululla luokanopettaja Ari Naakka ja erityisopettaja Irina Hiekanmäki kokevat, että ylimääräiset tunnit poistavat kiireen tuntua. Se taas parantaa oppilaiden viihtymistä koulussa ja opettajien jaksamista.

”Kyllähän se rauhaa tuo perusopiskeluun. Jos joku asia tuntuu vaikealta, siihen on aikaa palata”, Naakka sanoo.

Hiekanmäen mukaan suuremman tuntimäärän ansiosta erityisopetuksessa on myös paremmat mahdollisuudet opettaa oppilaita, jotka tarvitsevat oppimiseensa erilaisia menetelmiä kuten toiminnallisuutta.

”Pysymme myös paremmin muun luokan vauhdissa, kun luokallakaan ei ole niin kiire mennä eteenpäin”, hän sanoo.


Opetushallituksen Leena Nissilä haluaisi, että myös paikalliset päättäjät kiinnittäisivät enemmän huomiota perusopetuksen tuntimääriin. Säästöpaineissa ja ikäluokkien pienentyessä monissa kunnissa käydään kiivasta keskustelua kouluverkosta. Nissilän mukaan tunteita herättävät kouluverkkokeskustelut jättävät helposti jalkoihinsa pohdinnan opetuksen resursseista eli tuntimääristä.

Nissilä toteaa, että valtakunnallisen vähimmäistuntimäärän nosto 224 tuntiin oli merkki siitä, että perusopetukseen pitää satsata.

”Toivottavasti se aiheuttaisi vastaavia keskusteluja myös paikallisella tasolla. Ettei oltaisi huolissaan vain seinistä, vaan myös siitä, paljonko opetusta annetaan. Ettei olisi automaatio mennä valtakunnallisella minimillä.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tampereen keskustassa on Suomen kovin kommuuni – ”Linnan” asukkaita yhdistää armoton harrastus

      Tilaajille
    2. 2

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    3. 3

      Puolisottomuus on yleistynyt kolme­kymppisillä lyhyessä ajassa: ”Parisuhteiden dynamiikka vaikuttaa syntyvyyteen”, tutkija sanoo

    4. 4

      Lätkäjätkät edustavat kaikkea, mikä suomalaisessa miehisyydessä on pielessä, sanoo kirjailija Juhani Brander

    5. 5

      Kello on 10.40, wc:n roskakorissa on verisiä papereita ja puhdistus­lappuja – HS vietti päivän Oodissa

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    3. 3

      En ole mies, mutta voin vilkaista

    4. 4

      Vihreiden Fatim Diarra uhkaa julkistaa kaikki saamansa peniskuvat: ”Se on seksuaalista häirintää”

    5. 5

      Jos Samu Hällforsin työntekijä on onneton, hän saa 5 000 euroa – Yrittäjä ratkaisi avokonttorien pahimman piinan, ja se teki hänestä rikkaan miehen

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    3. 3

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää