Kotimaa

Maakotkien ahdistelemaksi joutunut kauris pelastettiin jäältä ilma­tyyny­aluksella – asiantuntija neuvoo ihmisiä olemaan puuttumatta saalistus­tilanteisiin

Luonnonvaraisten eläinten pelastaminen työllistää pelastuslaitoksia, vaikka tehtävät eivät välttämättä niille kuulu.

Luonnonvaraisten eläinten pelastaminen työllistää pelastuslaitoksia, vaikka tehtävät eivät välttämättä niille edes kuulu. Pulaan joutuneita eläimiä autetaan, vaikka kysymyksessä olisi luonnollinen saalistustilanne.

Näin kävi Lappajärvellä tiistaina, kun Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos sai soiton jäälle loukkuun jääneestä maakotkien ahdistelemasta valkohäntäkauriista.

Pelastuslaitoksen partio ajoi paikalle ilmatyynyaluksella ja nosti kauriin kyytiin. Rannalla eläin vapautettiin takaisin luontoon.

Tapaus on herättänyt keskustelua siitä, missä tilanteessa luonnonvaraisia eläimiä pitää pelastaa.

Valkohäntäkauris, josta käytetään edelleen myös nimitystä valkohäntäpeura, ei ollut loukkaantunut, ja kotkat olivat olleet saalistamassa luonnollista ravintoaan.

Valkohäntäkauris on Suomeen tuotu vieraslaji, jonka kanta on kasvanut reilusti viime vuosina. Luonnonvarakeskus arvioi valkohäntäkauriiden määräksi talvella 2018–2019 noin 111 500 yksilöä.

Valkohäntäkauris on myös riistalaji. Suomen riistakeskus on myöntänyt kuluvalle metsästyskaudelle ennätysmäärän pyyntilupia, yli 58 000.

Maakotka puolestaan on uhanalainen petolintu. Vaarantuneeksi luokiteltu laji on rauhoitettu ja erityisesti suojeltava EU:n lintudirektiivin laji.

Pesiviä maakotkia oli viime vuonna arviolta 339–470 paria. Kanta on hitaasti kasvanut. Viime vuonna pesimätulos oli seurantahistorian parhaimpia.

”Tilanne on paranemassa, ja viimeisten 20–30 vuoden aikana maakotkakanta on kasvanut hitaasti. Maakotka on alkanut levittäytyä myös kohti etelää”, kertoo maakotka-asiantuntija,Metsähallituksen ylitarkastaja Tuomo Ollila.

Ollila ei ymmärrä, miksi maakotkat pitäisi häätää saalistamasta. ”Maakotkien pitää syödä, ja valkohäntäkauris on maakotkan ruokaa. Saalistamista tapahtuu luonnossa koko ajan, ja se kuuluu luontoon”, hän sanoo.

Jos ihminen näkee vastaavan saalistustilanteen, Ollila neuvoo olemaan reagoimatta mitenkään: ”Ei pidä tehdä mitään paitsi pysyä pois tieltä.”

Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikön Keijo Kangastien mukaan pelastuslaitos ei tiennyt maakotkista lähtiessään pelastamaan valkohäntäkaurista. Ilmoituksen hätäkeskukselle teki paikallinen kalastaja.

”Pelastuslaitoksen tehtävä on käydä pelastamassa eläin, kun riskinarvion tehnyt hätäkeskus tekee hälytyksen. Saimme selkeän tehtävän ja täytimme sen”, Kangastie sanoo.

”Jäällä oli hyväkuntoinen eläin, jolla ei ollut ulkoisia merkkejä kotkista. Palautimme sen luontoon.”

Vastaavia eläintenpelastustehtäviä sattuu Kangastien mukaan useita joka vuosi, sillä seudulla on paljon valkohäntäpeuroja.

”Heikkojen jäiden aikana ne ylittävät jokia, eivätkä pääsekään pois. Hirville käy monesti samalla tavalla”, Kangastie kertoo.

Tiistainen pelastustehtävä oli Kangastien mukaan erikoinen, sillä valkohäntäkauris oli liukastellut ja kaatuillut Lappajärven peilijäällä kaukana rannasta.

Eläinten pelastaminen kuuluu pelastustoimen tehtäviin, kun kyse on ennen kaikkea tuotanto-, lemmikki- tai harraste-eläimistä.

Luonnonvaraisten eläinten auttaminen ei suoraan kuulu pelastustoimelle. Käytännössä ne kuitenkin tulevat pelastuslaitosten hoidettaviksi, sillä poliisilta puuttuvat usein välineet eläinten pelastamiseksi.

”Eläinsuojelulain mukaan kaikilla on velvollisuus auttaa loukkaantunutta eläintä”, sanoo palomies ja eläinpelastusvastaava Marko Lassila Helsingin pelastuslaitokselta.

Helsingissä toimii Suomen ainoa ympärivuorokautisesti valmiudessa oleva eläinpelastusyksikkö. Se perustettiin vuonna 2006, ja tehtävät ovat lisääntyneet vuosi vuodelta. Vuosittain niitä on 900–1000.

Suurin osa tehtävistä liittyy Lassilan mukaan luonnonvaraisiin eläimiin, ennen kaikkea lintuihin. Apua Helsingissä ovat saaneet niin siipirikot lokit kuin jäätyneiksi luullut joutsenetkin sekä lemmikit viljakäärmeistä kissoihin ja gerbiileihin.

Kaupunkialueelle eksyy välillä myös kauriita. Niiden kohtalo on useimmiten lopettaminen.

Talvisin eläinpelastusyksikköön soitetaan usein jäätyneiksi luulluista joutsenista. Monesti ne eivät kuitenkaan tarvitse apua.

”Jään reunalla hiljaa oleva lintu voi näyttää jäätyneeltä, mutta yleensä se ei ole. Eläintä tulisi tarkkailla kauemmin kuin viisi minuuttia ennen kuin soittaa apua. Tunti, pari on sopiva tarkkailuaika”, Lassila sanoo.

Hän muistuttaa, että terve aikuinen joutsen pärjää helposti kymmenen asteen pakkasessa useita vuorokausia. Myös lintujen räpylät kestävät hyvin kylmää.

Loukkaantuneitakin lintuja tulee kohdalle. Esimerkiksi viime talvena eläinpelastusyksikkö toimitti useita orvoksi jääneitä joutsenenpoikasia Korkeasaaren eläintarhan villieläinsairaalaan. Sieltä ne pääsivät keväällä takaisin luontoon.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Ruotsissa on kehitetty huippuvahva nuuska vain Suomen markkinoille, epäilee päihdejärjestö – ”Se on halpaa, liikkuu nopeasti katukaupassa ja päätyy nuorten käsiin”

    2. 2

      Suosikkikahvila haettiin konkurssiin Helsingin Punavuoressa: Sitten puhelu tuntemattomasta numerosta muutti kaiken

    3. 3

      37-vuotias Reetta Ek alkoi tuntea iltaisin olonsa oudoksi – Kun lääkäri kertoi syyn, Ek tunsi syöksyvänsä kohti vanhuutta

      Tilaajille
    4. 4

      Viranomaiset selvittävät, onko Helsingin koronaviruspotilas ollut lähikontaktissa useampaan kuin kahteen ihmiseen – Suomessa on otettu näytteet 30 henkilöltä

    5. 5

      Puiden takana on varjeltu salaisuus: Espoossa on Lego-taloilta näyttävä asuinalue, jonka vain paikalliset tietävät ja pitävät sitä ihmeenä

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Työikäinen nainen sai tartunnan Milanosta, kaksi altistunutta pysyttelee kotonaan – Tämä Helsingin korona­virus­tapauksesta tiedetään

    2. 2

      Tämä oli mahdollista vielä 1974: Liikemiehet katsoivat strippareita ja nielivät sinisiä enkeleitä – Kuvat näyttävät yöelämän keskuksen, jonne vaellettiin kaukaa

    3. 3

      Jari Sillanpään syytteestä uutta tietoa: Tilasi hierojan kotiinsa ja harrasti tämän kanssa seksiä, paikalla ollut lapsi otti kuvia tilanteesta

    4. 4

      Influenssaan kuolee Suomessakin joka vuosi satoja ihmisiä – Onko koronavirus influenssaa tappavampi?

    5. 5

      Puiden takana on varjeltu salaisuus: Espoossa on Lego-taloilta näyttävä asuinalue, jonka vain paikalliset tietävät ja pitävät sitä ihmeenä

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    3. 3

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    4. 4

      Koronaviruksen hillitsemiseksi on olemassa yli­voimainen keino, joka on jokaisen ulottuvilla – Kokeile, läpäisetkö käsi­hygienian testin

    5. 5

      ”Ovi avattiin, ja esiin työntyi pistin” – Toimittaja Jussi Konttisen isä joutui kuusi­vuotiaana venäläisten vanki­leirille, jolta moni lapsi ei selvinnyt

      Tilaajille
    6. Näytä lisää