Kotimaa

Maakotkien ahdistelemaksi joutunut kauris pelastettiin jäältä ilma­tyyny­aluksella – asiantuntija neuvoo ihmisiä olemaan puuttumatta saalistus­tilanteisiin

Luonnonvaraisten eläinten pelastaminen työllistää pelastuslaitoksia, vaikka tehtävät eivät välttämättä niille kuulu.

Luonnonvaraisten eläinten pelastaminen työllistää pelastuslaitoksia, vaikka tehtävät eivät välttämättä niille edes kuulu. Pulaan joutuneita eläimiä autetaan, vaikka kysymyksessä olisi luonnollinen saalistustilanne.

Näin kävi Lappajärvellä tiistaina, kun Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos sai soiton jäälle loukkuun jääneestä maakotkien ahdistelemasta valkohäntäkauriista.

Pelastuslaitoksen partio ajoi paikalle ilmatyynyaluksella ja nosti kauriin kyytiin. Rannalla eläin vapautettiin takaisin luontoon.

Tapaus on herättänyt keskustelua siitä, missä tilanteessa luonnonvaraisia eläimiä pitää pelastaa.

Valkohäntäkauris, josta käytetään edelleen myös nimitystä valkohäntäpeura, ei ollut loukkaantunut, ja kotkat olivat olleet saalistamassa luonnollista ravintoaan.

Valkohäntäkauris on Suomeen tuotu vieraslaji, jonka kanta on kasvanut reilusti viime vuosina. Luonnonvarakeskus arvioi valkohäntäkauriiden määräksi talvella 2018–2019 noin 111 500 yksilöä.

Valkohäntäkauris on myös riistalaji. Suomen riistakeskus on myöntänyt kuluvalle metsästyskaudelle ennätysmäärän pyyntilupia, yli 58 000.

Maakotka puolestaan on uhanalainen petolintu. Vaarantuneeksi luokiteltu laji on rauhoitettu ja erityisesti suojeltava EU:n lintudirektiivin laji.

Pesiviä maakotkia oli viime vuonna arviolta 339–470 paria. Kanta on hitaasti kasvanut. Viime vuonna pesimätulos oli seurantahistorian parhaimpia.

”Tilanne on paranemassa, ja viimeisten 20–30 vuoden aikana maakotkakanta on kasvanut hitaasti. Maakotka on alkanut levittäytyä myös kohti etelää”, kertoo maakotka-asiantuntija,Metsähallituksen ylitarkastaja Tuomo Ollila.

Ollila ei ymmärrä, miksi maakotkat pitäisi häätää saalistamasta. ”Maakotkien pitää syödä, ja valkohäntäkauris on maakotkan ruokaa. Saalistamista tapahtuu luonnossa koko ajan, ja se kuuluu luontoon”, hän sanoo.

Jos ihminen näkee vastaavan saalistustilanteen, Ollila neuvoo olemaan reagoimatta mitenkään: ”Ei pidä tehdä mitään paitsi pysyä pois tieltä.”

Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikön Keijo Kangastien mukaan pelastuslaitos ei tiennyt maakotkista lähtiessään pelastamaan valkohäntäkaurista. Ilmoituksen hätäkeskukselle teki paikallinen kalastaja.

”Pelastuslaitoksen tehtävä on käydä pelastamassa eläin, kun riskinarvion tehnyt hätäkeskus tekee hälytyksen. Saimme selkeän tehtävän ja täytimme sen”, Kangastie sanoo.

”Jäällä oli hyväkuntoinen eläin, jolla ei ollut ulkoisia merkkejä kotkista. Palautimme sen luontoon.”

Vastaavia eläintenpelastustehtäviä sattuu Kangastien mukaan useita joka vuosi, sillä seudulla on paljon valkohäntäpeuroja.

”Heikkojen jäiden aikana ne ylittävät jokia, eivätkä pääsekään pois. Hirville käy monesti samalla tavalla”, Kangastie kertoo.

Tiistainen pelastustehtävä oli Kangastien mukaan erikoinen, sillä valkohäntäkauris oli liukastellut ja kaatuillut Lappajärven peilijäällä kaukana rannasta.

Eläinten pelastaminen kuuluu pelastustoimen tehtäviin, kun kyse on ennen kaikkea tuotanto-, lemmikki- tai harraste-eläimistä.

Luonnonvaraisten eläinten auttaminen ei suoraan kuulu pelastustoimelle. Käytännössä ne kuitenkin tulevat pelastuslaitosten hoidettaviksi, sillä poliisilta puuttuvat usein välineet eläinten pelastamiseksi.

”Eläinsuojelulain mukaan kaikilla on velvollisuus auttaa loukkaantunutta eläintä”, sanoo palomies ja eläinpelastusvastaava Marko Lassila Helsingin pelastuslaitokselta.

Helsingissä toimii Suomen ainoa ympärivuorokautisesti valmiudessa oleva eläinpelastusyksikkö. Se perustettiin vuonna 2006, ja tehtävät ovat lisääntyneet vuosi vuodelta. Vuosittain niitä on 900–1000.

Suurin osa tehtävistä liittyy Lassilan mukaan luonnonvaraisiin eläimiin, ennen kaikkea lintuihin. Apua Helsingissä ovat saaneet niin siipirikot lokit kuin jäätyneiksi luullut joutsenetkin sekä lemmikit viljakäärmeistä kissoihin ja gerbiileihin.

Kaupunkialueelle eksyy välillä myös kauriita. Niiden kohtalo on useimmiten lopettaminen.

Talvisin eläinpelastusyksikköön soitetaan usein jäätyneiksi luulluista joutsenista. Monesti ne eivät kuitenkaan tarvitse apua.

”Jään reunalla hiljaa oleva lintu voi näyttää jäätyneeltä, mutta yleensä se ei ole. Eläintä tulisi tarkkailla kauemmin kuin viisi minuuttia ennen kuin soittaa apua. Tunti, pari on sopiva tarkkailuaika”, Lassila sanoo.

Hän muistuttaa, että terve aikuinen joutsen pärjää helposti kymmenen asteen pakkasessa useita vuorokausia. Myös lintujen räpylät kestävät hyvin kylmää.

Loukkaantuneitakin lintuja tulee kohdalle. Esimerkiksi viime talvena eläinpelastusyksikkö toimitti useita orvoksi jääneitä joutsenenpoikasia Korkeasaaren eläintarhan villieläinsairaalaan. Sieltä ne pääsivät keväällä takaisin luontoon.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Rappukäytävään leijaili kuukausien ajan sietämätön haju – Vuokralainen tuhosi töölöläisasunnon jätteillä betoniseiniä myöten

    2. 2

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    3. 3

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    4. 4

      Lätkäjätkät edustavat kaikkea, mikä suomalaisessa miehisyydessä on pielessä, sanoo kirjailija Juhani Brander

    5. 5

      ”Tämä jos mikä osoittaa, että kunnioitamme ihmisoikeuksia” – Vihreät riemastuivat, kun Ohisalo kertoi 175 turvapaikanhakijan tuomisesta Suomeen

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    3. 3

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    4. 4

      Vihreiden Fatim Diarra uhkaa julkistaa kaikki saamansa peniskuvat: ”Se on seksuaalista häirintää”

    5. 5

      En ole mies, mutta voin vilkaista

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    3. 3

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää