Suomi putoaa muiden Pohjois­maiden kelkasta syntyvyydessä, eikä selitys löydy perinteisistä syistä: ”Jokin on menossa väärään suuntaan”, sanoo ruotsalais­professori - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa

Suomi putoaa muiden Pohjois­maiden kelkasta syntyvyydessä, eikä selitys löydy perinteisistä syistä: ”Jokin on menossa väärään suuntaan”, sanoo ruotsalais­professori

Pieneneviä syntyvyyslukuja ihmetellään ympäri Pohjolaa. Ilmiötä on vaikea selittää, mutta kyseessä on yhtenäinen trendi, väestötieteen professori Gunnar Andersson sanoo.

Kätilöopiston naistensairaalassa Helsingin Kumpulassa Sisko Korhonen piti sylissään Eeva Lehtisen vauvaa huhtikuussa 1960. Kuva: Pertti Jenytin / Lehtikuva

Julkaistu: 24.1. 2:00, Päivitetty 24.1. 6:47

Ennen asiantuntijat tulivat ulkomailta Pohjoismaihin ihmettelemään suurta syntyvyyttä: sitä, miten sukupuolten tasa-arvo, perhevapaat ja päivähoitojärjestelmä tuottavat lapsia.

Nyt pieneneviä syntyvyyslukuja ihmetellään ympäri Pohjolaa. Syntyvyys on pienentynyt vuosikymmenen ajan kaikissa Pohjoismaissa, mutta Suomessa vauvat ovat vähentyneet dramaattisemmalla tahdilla kuin muualla.

”Se on poikkeuksellista, ei normaalia. Jos syntyvyys jatkuu samalla tasolla, teillä tulee todella olemaan ongelmia väestön ikärakenteen ja kaikenlaisten asioiden kanssa”, sanoo väestötieteen professori Gunnar Andersson Tukholman yliopistosta.

”Tutkijalle tämä on äärimmäisen kiinnostavaa, mutta päättäjille huolestuttavampaa. Kyse on kuitenkin perustavanlaatuisesta muutoksesta, joka viittaa siihen, että jokin on menossa väärään suuntaan.”

Tilastokeskuksen torstaina julkaiseman ennakkotilaston mukaan Suomessa syntyi viime vuonna 45 597 lasta, mikä on 1 980 lasta vähemmän kuin vuonna 2018. Viimeksi näin vähän vauvoja syntyi nälkävuosien aikaan vuonna 1868 ja 1830-luvun lopulla.

Lue lisää: Suomen vauvamäärä sukelsi 1800-luvun nälkä­vuosien tasolle – grafiikat näyttävät, kuinka suomalaisten hedelmällisyys on vajonnut historiallisen matalaksi

Myös kokonaishedelmällisyysluku oli koko mittaushistorian pienin. Luku oli viime vuonna 1,35, kun vielä vuosikymmenen alussa se oli 1,87. Kokonais­hedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.

Pohjoismaista Norjassa syntyvyyden väheneminen on ollut samansuuntaista kuin Suomessa. Syntyvyyden kannalta paras tilanne on ollut tähän asti Ruotsissa, jossa ilmiö on vasta alkamassa nousta puheenaiheeksi julkiseen keskusteluun, Andersson sanoo.

Ruotsissa viime vuoden hedelmällisyyslukua ei ole vielä julkaistu, mutta Anderssonin mukaan se oli noin 1,7.

”Syntyvyyden lasku ei ole ollut vielä dramaattista. Se ja lapsenhankinnan lykkäys ovat kuitenkin asioita, jotka tapahtuvat kaikissa Pohjoismaissa.”

Syntyvyyden väheneminen koskee Anderssonin mukaan kaikkia koulutusryhmiä, siis koko väestöä. Pohjoismaissa matalasti ja korkeasti koulutetut naiset saavat suunnilleen yhtä paljon lapsia.

”Se osoittaa, että naisten ei tarvitse valita uran ja perheen väliltä”, Andersson sanoo.

Suomi poikkeaa muista Pohjoismaista siinä, että täällä useammat eivät saa ollenkaan lapsia ja lapsettomien osuus on kasvanut. 1970-luvun alussa syntyneistä naisista 21 prosenttia jäi Suomessa lapsettomiksi, kun muissa Pohjoismaissa osuudet olivat 12–14 prosentin luokkaa.

1960-luvun lopussa syntyneistä suomalaismiehistä 27 prosenttia ei saanut lapsia, kun muissa Pohjoismaissa vastaavat osuudet olivat 19–24 prosenttia.

Kattavaa selitystä syntyvyyden pienenemiseen professori Andersson ei osaa antaa. Hän on selvittänyt, olisiko vuoden 2008 talouden taantuma tai muutokset perhe- ja sosiaalipolitiikassa vaikuttaneet tilanteeseen.

Esimerkiksi Norjassa ei kuitenkaan koettu lamaa, eikä merkittäviä muutoksia perhepolitiikassa ole Pohjoismaissa tapahtunut.

”Kumpikaan asia ei selitä syntyvyyden laskua. Taloudelliset selitykset eivät enää toimi”, Andersson sanoo.

Syntyvyyden pienenemisen onkin arveltu liittyvän enemmän arvojen muutokseen. Millenniaalisukupolven odotukset elämästä ovat erilaisia kuin aiemmilla sukupolvilla: lapsi on mahdollinen, jos se sopii elämäntilanteeseen, mutta se ei ole itsestäänselvyys.

Andersson uskoo, että ilmiö ja sen selitykset eivät ole paikallisia, vaan kyseessä on yhtenäinen trendi.

”Kyse on ehkä enemmänkin siitä, miten ihmiset kokevat olosuhteet, epävarmuuden ja esimerkiksi ilmastonmuutoksen. Ajatukset eivät ole välttämättä kovin optimistisia perheen perustamista ajatellen. Terveys, työllisyys ja elinajan odotteet ovat tilastoilla hyvällä tasolla, mutta monet kokevat nämä asiat eri lailla.”

Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo on Anderssonin kanssa samaa mieltä siitä, että työttömyys ja yleinen taloustilanne eivät selitä syntyvyyden laskua.

”On myös pohdittu, onko sukupuolten tasa-arvo kehittynyt kielteisesti ja työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen vaikeutunut. Ei ole kuitenkaan havaittavissa, että koettu tasa-arvo olisi kehittynyt huonompaan vaan pikemminkin parempaan suuntaan.”

Siihen, miksi Suomen tilanne eroaa muista Pohjoismaista, ei ole Hiilamon mukaan selvää vastausta.

”Oma arvaukseni liittyy siihen, että parinmuodostus on osin vaikeutunut. Nuoret naiset ja miehet asuvat eri paikkakunnilla, ja koulutukseen pääsyssä on suuria sukupuolten välisiä eroja. Nuoria miehiä on enemmän lähes kaikissa Suomen kunnissa, joista yliopistopaikkakunnat ovat poikkeus.”

Suomessa vain peruskoulun käyneet miehet saavat selvästi vähemmän lapsia kuin korkeammin koulutetut. Hiilamon mukaan ryhmä on kuitenkin suhteellisen pieni, eikä selitä ilmiön kokonaisuutta.

Hiilamon mukaan lastensaamiseen ja parisuhteeseen liittyviä asenteita pitäisi kartoittaa enemmän esimerkiksi sosiaalisen median keskusteluista.

”Kaikki tekijät, jotka ovat yhteydessä dramaattiseen laskuun, ovat kiinnostavia. Kyseessä on todella iso muutos, varsinkin jos se jää pysyväksi. Jos uudet sukupolvet ovat jatkuvasti pienempiä kuin edelliset, se vaikuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan hyvin monella tavalla.”

Suomen vauvamäärä sukelsi 1800-luvun nälkä­vuosien tasolle – grafiikat näyttävät, kuinka suomalaisten hedelmällisyys on vajonnut historiallisen matalaksi

Seuraa uutisia tästä aiheesta