Kotimaa

Valtaosa vanhemmista on tyytyväisiä päiväkotiin

Eniten tyytymättömyyttä aiheutti henkilöstön riittämättömyys tai runsas vaihtuminen.

Vanhemmat ovat tyytyväisiä lastensa päiväkotiin. Vanhempainliiton ja Förbundet Hem och Skolan toteuttamassa kyselyssä 45 prosenttia vanhemmista antoi päiväkodin toiminnalle kouluarvosanaksi yhdeksän.

Erityisen tyytyväisiä vanhemmat olivat päiväkodin sijaintiin, toiminnan monipuolisuuteen, lasten turvallisuuteen ja lapsiryhmän yhteishenkeen. Vanhemmat olivat tyytyväisiä myös henkilöstön pätevyyteen ja kodin ja päiväkodin yhteistyöhön.

Eniten tyytymättömyyttä aiheutti henkilöstön riittämättömyys, joka näkyy vanhemmille sijaisten puutteena tai henkilöstön runsaana vaihtumisena sekä väliaikoina, jolloin ryhmällä ei ole esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajaa. Vanhemmat toivovat avointa viestintää henkilöstömuutoksista ja henkilöstön puuttumisesta.

Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes kertoo, että henkilökunnan vaihtuminen on myös yleisin asia, josta liittoon tulee yksittäisiä yhteydenottoja.

Selvittääkseen tarkemmin vanhempien ajatuksia päivähoidosta sekä miten yhteistyö päiväkodin ja kodin välillä toimii, Suomen Vanhempainliitto ja Förbundet Hem och Skola toteuttivat valtakunnallisen Päiväkotibarometrin.

Kysely järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa. Kyselyyn vastasi syys–lokakuussa liki 10 000 päiväkodissa olevan, alle esiopetusikäisen lapsen vanhempaa.

Päiväkotibarometrilla haluttiin selvittää, miten tyytyväisiä he siihen ovat, miten hyvin he tuntevat varhaiskasvatussuunnitelman, miten yhteistyö päiväkodin ja kodin välillä toimii, miten vanhemmat osallistuvat päiväkodin toimintaan ja millaisia vanhemmuuteen liittyviä iloja ja huolia heillä on.

Suurin osa (64 prosenttia) kyselyyn vastanneiden vanhempien lapsista viihtyy erittäin hyvin päiväkodissa.

Yli puolet vanhemmista koki, että henkilökunnalla on päivittäin aikaa kohdata vanhempi hakutilanteissa, ja he kertoivat saavansa tarpeeksi tietoa lapsen päiväkotipäivästä.

Noin puolet kertoi saavansa usein positiivista palautetta lapsesta päiväkodin henkilökunnalta. Neljännes vanhemmista puolestaan kuitenkin kertoi, että he saavat lapsesta positiivista palautetta päiväkodin henkilökunnalta vain joskus tai harvoin.

Vanhemmat kuitenkin kaipasivat enemmän päiväkodilta kuitenkin enemmän yhteisöllisyyttä. 34 prosenttia vanhemmista kertoi, etteivät he tunne olleenkaan lapsen ryhmän muita vanhempia.

”Tässä päiväkodilla olisi mahdollisuus tukea vanhempien vertaisuutta ja verkostoitumista”, Siime sanoo.

Siimes muistuttaa, että 46 prosenttia vastanneista kaipasi joskus vertaistukea vanhemmuuteen päiväkodin muilta vanhemmilta.

Vuosi sitten voimaan tulleet varhaiskasvatussuunnitelman (vasu) perusteet olivat kyselyn perusteella monelle vanhemmalle vielä tuntemattomia. Myös paikallisen ja lapsen oman varhaiskasvatussuunnitelman välinen ero oli vanhemmille epäselvä.

Lapsen vasu on suunnitelma lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamisesta. Se laaditaan jokaiselle päiväkodissa tai perhepäivähoidossa olevalle lapselle.

Vastausten perusteella monelta lapselta puuttui oma vasu. Vasu puuttui 12 prosentilta suomenkielistä päiväkotia käyviltä ja 15 prosentilta ruotsinkielistä päiväkotia käyviltä lapsilta. Moni vastaajista ei myöskään osannut sanoa, onko lapsen oma vasu tehty.

Tätä Siimes pitää huolestuttavana. Hän kuitenkin muistuttaa, että varhaiskasvatussuunnitelmiin liittyvä termistö on vanhempien näkökulmasta hankala, jolloin osa vanhemmista ei välttämättä siksi tiedä, onko heidän lapsellaan vasu vai ei.

”Voidaan puhua myös kehityskeskusteluista tai muista keskusteluista. Termistöä selkiyttämällä varhaiskasvatuksesta viestiminen olisi ymmärrettävämpää”, hän kertoo.

Vanhemmat osallistuisivat kyselyn mukaan mieluusti nykyistä enemmän päiväkodin toimintaan.

”Vanhemmat ovat päiväkodissa käyttämätön voimavara, jota voisi nykyistä paremmin ottaa mukaan myös päiväkodin arkeen”, Siimes sanoo.

Mieluiten vanhemmat osallistuvat säännöllisiin lapsen vasukeskusteluihin opettajan kanssa (80 prosenttia), yhteisiin juhliin, kuten kevät- ja joulujuhliin ja muihin tapahtumiin (79 prosenttia) sekä vanhempainiltoihin (47 prosenttia).

Yli viidennes (26 prosenttia) vanhemmista osallistui mielellään lasten tekemien esitysten ja projektien toteutukseen, kuten taidenäyttelyihin tai videoihin. Lähes viidennes vanhemmista osallistui päiväkodin päivittäiseen toimintaan (18 prosenttia) ja retkille (17 prosenttia).
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Fakta

Näin kysely tehtiin


 Suomen Vanhempainliitto ja Förbundet Hem och Skola toteuttivat yhdessä ensimmäisen Päiväkotibarometrin. Kysely toteutettiin verkkokyselynä 10.9.–6.10.2019. Kyselyyn vastasi 9 932 päiväkodissa olevan, alle esiopetusikäisen lapsen vanhempaa.

 Vanhemmista 48 prosenttia nimesi lapsensa sukupuoleksi tytön ja 51 prosenttia pojan.


 Vanhemmista 87 prosenttia ilmoitti äidinkielekseen suomen, 10 prosenttia ruotsin ja kolme prosenttia vanhemmista jonkun muun.

 Suurin osa lapsista oli aloittanut päiväkodin 1-, 2- tai 3-vuotiaana (36 prosenttia, 37 prosenttia, 20 prosenttia). 4-vuotiaana päiväkodin aloittaneita lapsia oli viisi prosenttia ja 5-vuotiaana kaksi prosenttia.

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tampereen keskustassa on Suomen kovin kommuuni – ”Linnan” asukkaita yhdistää armoton harrastus

      Tilaajille
    2. 2

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    3. 3

      Puolisottomuus on yleistynyt kolme­kymppisillä lyhyessä ajassa: ”Parisuhteiden dynamiikka vaikuttaa syntyvyyteen”, tutkija sanoo

    4. 4

      Lätkäjätkät edustavat kaikkea, mikä suomalaisessa miehisyydessä on pielessä, sanoo kirjailija Juhani Brander

    5. 5

      Kello on 10.40, wc:n roskakorissa on verisiä papereita ja puhdistus­lappuja – HS vietti päivän Oodissa

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    3. 3

      En ole mies, mutta voin vilkaista

    4. 4

      Vihreiden Fatim Diarra uhkaa julkistaa kaikki saamansa peniskuvat: ”Se on seksuaalista häirintää”

    5. 5

      Jos Samu Hällforsin työntekijä on onneton, hän saa 5 000 euroa – Yrittäjä ratkaisi avokonttorien pahimman piinan, ja se teki hänestä rikkaan miehen

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    3. 3

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää