Kotimaa

Jyväskylässä valmistellaan historiallista kauppaa vesihuollon yksityistämiseksi, avaus on herättänyt laajasti huolta

Jos monopolitoimintaa luovutetaan yksityissektorille, se vaatii uudenlaista sääntelyä, sanoo Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja.

Jyväskylässä valmistellaan historiallista kauppaa, jossa iso osuus kaupungin vesihuollosta siirtyisi yksityiseen omistukseen osana energiayhtiötä.

Uudenlainen avaus on herättänyt laajasti myös huolta. Avautuuko Suomessa pää kunnallisten vesilaitosten yksityistämiselle?

Jyväskylän lisäksi vesihuollon myynnin valmistelu on aloitettu Ähtärissä Etelä-Pohjanmaalla, jossa odotetaan parhaillaan valitusprosessin päättymistä. Vaihtoehtoja on pohdittu myös esimerkiksi Lahdessa.

”Myyntiaikeet ovat merkki siitä, että myös vesihuoltoyhtiöt kiinnostavat yksityisiä sijoittajia”, arvioi Vesilaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Osmo Seppälä.

Koska kiinnostuneita ostajia on, kunnalliset monialaiset energiayhtiöt saattavat Seppälän arvion mukaan yhä yleisemmin harkita myyntiä. Osa tekee niin korjatakseen talousahdinkoaan, osa taas muuten vaan lisätuottoja saadakseen.

Sekä Jyväskylässä että Ähtärissä vesihuolto on osa monialaista yhtiötä, johon kuuluu veden lisäksi muun muassa lämmöntuotantoa.

Kunnat ovat perustaneet monialayhtiöitä viime vuosina kiihtyvään tahtiin. Vesilaitosyhdistyksen vajaasta 300 jäsenestä jo yli 20 on monialayhtiöitä. ”Määrä on tuplaantunut muutaman vuoden aikana”, Seppälä kuvaa.

Suurin kysymys vesihuollon myymisessä on Seppälän mielestä se, halutaanko monipoliasemassa harjoitettavan liiketoiminnan päätösvaltaa luovuttaa yksityissektorille.

”Se on aivan eri maailma kuin missä Suomessa tähän asti on eletty. Ja jos sitä ei mitenkään valvota, esimerkiksi hinnoittelu on aika vapaata riistaa sen jälkeen”, sanoo Seppälä.

Vesihuolto eroaa ratkaisevalla tavalla esimerkiksi sähköntuotannosta ja -jakelusta. Sähköalalla yritysten välinen kilpailu on mahdollista, mutta kilpailevaa vesihuoltoverkostoa ei ole taloudellisesti järkevää vetää olemassa olevan rinnalle.

Laki ei aseta yksityisomistukselle vesihuollossa rajoituksia, mutta se johtuu Seppälän arvion mukaan siitä, ettei omistuksen sääntelylle ole ollut tarvetta.

”Jos yksityisten omistamia vesiyhtiöitä alkaisi syntyä, meille pitäisi saada läpinäkyvyyden ja valvonnan turvaamiseksi talouden sääntelyjärjestelmä.”

Vesihuollon sääntelyviranomainen on Seppälän mukaan jo yli 20 Euroopan maassa, erityisesti maissa, joissa yksityistämistä on tapahtunut, kuten Britanniassa, Ranskassa, Italiassa ja Virossa.

Kuntaliiton yhdyskuntatekniikan päällikkö Paavo Taipale pitäisi vesilaitokset julkisessa omistuksessa.

”Kunnan talouden tasapainottamisessa myynti toki auttaa hetken, mutta pitemmällä tähtäimellä en pidä yksityistämistä järkevänä.”

Kunnan kassaan kilahtaa myynnistä sievoinen summa, mutta samalla kunta menettää päätösvaltaansa esimerkiksi asiakasmaksujen suhteen.

Vesilaitoksen tuotto on yleensä tasaista ja vakaata, eikä kunnan kannata Taipaleen mielestä myydä lypsävää lehmää.

”Myös kunnan strategisen kehittämisen sekä huoltovarmuuden ja varautumisen näkökulmasta on helpompaa, kun kunta omistaa laitoksen”, Taipale lisää.

Jyväskylässä myyntiaikeiden taustalla ei ole niinkään kurja taloustilanne, vaan halu tehdä omasta energiayhtiö Alvasta ajan haasteisiin vastaava supertoimija.

”Katsomme nyt, millaisia kehittäjä- ja omistajakumppaneita markkinoilla on ja mikä on kauppahintataso. Lopullisesti asian päättää kaupunginvaltuusto”, kertoo Jyväskylän talous- ja strategiajohtaja Lasse Leppä.

Leppä vakuuttaa, että enemmistöomistuksen kautta kaupungilla säilyy omistajaohjaus.

”Näin pystymme vaikuttamaan hinnoitteluun ja riskien hallintaan.”

Tarjouskilpailuun on ennakoitu löytyvän innokkaita osallistujia energiayhtiöistä, eläkeyhtiöistä ja sijoitusrahastoista.

”Lähtökohta on, että omistajakumppanilla on intressi kehittää yhtiötä ja parantaa sen kannattavuutta”, sanoo Leppä.

Leppä ennakoi, että toimintamalli tulee kunnissa leviämään. ”Tällä vuosikymmenellä tulee tapahtumaan energiahuollon alalla yritysjärjestelyitä ja yhdistymisiä.”

Onko kyseessä myös veronmaksajan etu? Leppä vakuuttaa, että on. ”Kun toimintaan saadaan lisää kannattavuutta, se voi esimerkiksi vähentää maksujen korotuspaineita.”

Kassaan kilahtavat miljoonat taas voidaan käyttää tuottaviin sijoituksiin tai investointeihin.

Seppälä muistuttaa, että sijoitusten kanssa voi kunnalle käydä myös huonosti niin, että ne eivät tuotakaan.

Yksityinen vähemmistöomistus ei ole täysin uusi ilmiö Suomenkaan vesihuollossa. Aiemmin omistukset ovat kuitenkin olleet vain muutamien prosenttien luokkaa ja lähinnä yksityishenkilöiden hallussa.

Maailmalla on nähty vesihuollon yksityistämisen kausia, mutta toisaalta myös paluita julkiseen omistukseen. Tunnetuimmat eurooppalaiset esimerkit hallinnan palauttamisesta julkiselle taholle ovat Pariisi ja Berliini.

Usein yksityistämisen kohteita ovat olleet tuottavimmat alueet eli suuret kaupungit.

”Käytännön esimerkit ovat osoittaneet, että yksityisestä rahasta ei ole ollut myöskään juuri apua vesijohtoverkon uudistamiseen. Infra on päässyt rapistumaan ja yhtiö on käärinyt tuotot itselleen”, toteaa Seppälä.

Suomessa on paljon pieniä ja heikoilla resursseilla toimivia vesilaitoksia. Yksityistämisen sijaan Seppälä näkisi mielellään lisää niiden yhdistymisiä.

”Kuntien halukkuus yhdistää niitä on ollut aika vaisu, ja kuntaliitoksetkin ovat olleet vähäisiä. Yhteistyön muotoja vesihuollossa olisi kuntien välillä hyvä löytyä lisää, mutta helppoa lääkettä ei taida löytyä”, arvioi Seppälä.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    2. 2

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    3. 3

      Koululaisten talviloma alkaa Etelä-Suomessa, jossa talvi on jättänyt tulematta: ”Tällaista ei ole koskaan ennen tapahtunut”

    4. 4

      Kymmenen prosenttia maailman väestöstä on tällä hetkellä karanteenissa koronaviruksen takia

    5. 5

      Helsingin keskustakirjasto Oodissa välienselvittely, jossa käytettiin teräasetta – epäilty yhä karkuteillä

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    2. 2

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    3. 3

      Poliisi: Kadoksissa ollut Miikka Leinonen löytyi kuolleena Rajasaaren edustalta Helsingissä

    4. 4

      Jenny Nyman alkoi ostaa, remontoida ja myydä asuntoja pari vuotta sitten – nyt työn alla on kuudes asunto

      Tilaajille
    5. 5

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      Venäläismiljardööri lähetti kolme toimittajaa tutkimaan venäläisiä palkka­sotilaita – toimittajat tapettiin, ja nyt virallisen totuuden takaa aukeaa hyytävä tarina

      Tilaajille
    2. 2

      Jopa 70 prosenttia suomalaisista syö liian vähän hiilihydraatteja – asiantuntija kertoo yllättävät merkit, joista tunnistat hiilarivajeen

      Tilaajille
    3. 3

      HS vietti vuorokauden Helsingin maineikkaimmalla huolto­asemalla, ja kello 1.06 pöytään nukahti työntekijöille tuttu mies

      Tilaajille
    4. 4

      Huippuharpisti Emmanuel Ceysson osaa kertoa muusikoille, miten kilpailut voitetaan – Suomalaisille hän on ”ranskan­peruna”, ja syy siihen on puoliso Antti Holma

      Tilaajille
    5. 5

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    6. Näytä lisää