Kotimaa

Kuusi potilasta kuoli leikkauksesta saatuun infektioon Tanskassa – leikkaus on infektioriski myös Suomessa, mutta kuolleiden määrää ei tiedä kukaan

THL seuraa leikkausinfektioita, mutta kuolemaan johtaneita tapauksia ei tilastoida valtakunnallisesti.

Leikkausinfektioista johtuvat kuolemantapaukset ovat Suomessa harvinaisia. Ei ole kuitenkaan tarkkaa tietoa siitä, kuinka moni suomalainen vuosittain kuolee leikkauksen jälkeisen infektion takia. Tapauksia ei tilastoida valtakunnallisesti.

Tanskaa kohahdutti tammikuun puolivälin jälkeen tapaus, jossa kymmenien leikkauspotilaiden epäiltiin saaneen infektion kroonista ihosairautta sairastaneelta kirurgilta. Ainakin kuusi infektion saanutta potilasta on sittemmin kuollut.

Lue lisää: Ihosairaudesta kärsivän kirurgin epäillään aiheuttaneen kymmenille potilaille infektion Tanskassa, kuusi potilasta on sittemmin kuollut

Sairaalan tiedotteen mukaan ei ole täyttä varmuutta siitä, että potilaat ovat kuolleet juuri infektion vuoksi. Potilailla oli todettu lonkkaleikkaukseen liittyvä infektio, ja sama kirurgi oli leikannut heidät.

Suomessa on viime vuosina uutisoitu ainakin Tampereella sattuneesta kuolemantapauksesta. 21-vuotias nainen kuoli Dextra Koskisairaalassa suoritetun polvileikkauksen jälkeen bakteerin aiheuttamiin komplikaatioihin.

Anestesialääkäriä syytettiin kuolemantuottamuksesta, koska hän ei muun muassa käyttänyt suu-nenäsuojusta puudutusta antaessaan. Pirkanmaan käräjäoikeus hylkäsi syytteen. Oikeuden mukaan lääkäri toimi huolimattomasti, mutta ei voida varmuudella sanoa, että suojus olisi estänyt kuoleman.

Lue lisää: Käräjäoikeus vapautti anestesialääkärin syytteistä – 21-vuotias kuoli polvileikkauksen jälkeiseen tulehdukseen, lääkäriä syytettiin kuolemantuottamuksesta

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi sanoo, että yksittäisiä leikkausinfektioista johtuneita kuolemantapauksia voi sattua missä tahansa sairaalassa. Useiden tapausten kasaantuminen huomattaisiin Husin omavalvonnassa nopeasti.

Husissa seurataan systemaattisesti esimerkiksi tekonivelleikkausten komplikaatioita ja infektioita.

”Jos vaikka infektiokomplikaatiot alkavat jossain leikkausyksikössä nousta, meidän infektiolääkärit antavat siitä tietoa, ja ryhdytään selvittämään, mistä tämä voisi johtua. Se voi tietysti johtua potilaista, mutta myös jostain muusta siinä toimintaympäristössä, myös terveydenhuollon ammattilaisista”, hän sanoo.

Mäkijärven tiedossa ei ole Tanskan tapauksia muistuttavia esimerkkejä Husista.

”Kyllähän Husissakin muutamia potilaita vuosittain kuolee hoidon aikana, ja siihen on eri syitä. Ei ole sellaista käsitystä, että infektioperäiset kuolemat olisivat lisääntyneet”, Mäkijärvi sanoo.

”Erittäin harvoin näitä on.”

Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) seuraa leikkausalueen infektioita, mutta seuranta ei ole kattavaa. Kuolemantapauksia ei tilastoida.

”Jos ajatellaan Tanskan tapahtumaa, tällaiset tapaukset eivät tule meidän tietoon. Satunnaisesti voivat tulla, mutta meillä ei ole sellaista seurantajärjestelmää, jossa tämän tyyppisiä tapahtumia meille ilmoitettaisiin”, sanoo THL:n tutkimusprofessori Outi Lyytikäinen.

THL:n mukaan Suomessa ilmenee vuosittain noin 50 000 sairaalainfektiotapausta. Ei ole tutkimusta siitä, kuinka iso osa tapauksista liittyy leikkauksiin.

THL:n seurannan mukaan vuonna 2017 leikkaustoimenpiteistä 1,8 prosentissa esiintyi infektioita. 2000-luvulla infektioiden esiintyvyys on vaihdellut 1,8–4,5 prosentin välillä. Korkein esiintyvyys – 4,5 prosenttia – oli vuonna 2002.

Lyytikäisen mukaan leikkauksiin liittyvien infektioiden esiintyvyys vaihtelee sen mukaan, minkä tyyppisestä leikkauksesta on kyse.

Esimerkiksi vatsan alueen leikkauksissa, kuten paksusuolen leikkauksissa infektioprosentit voivat olla korkeita, jopa yli kymmenen prosenttia. Ne ovat yleensä korkeampia myös uusintaleikkauksissa ja leikkauksissa, joita tehdään infektion vuoksi.

Lonkan ja polven tekonivelleikkauksissa luvut vaihtelevat yhden ja kolmen prosentin välillä. Selkäleikkauksissa sen sijaan infektiot ovat harvinaisia, alle prosentin.

Lyytikäinen sanoo, että infektioriskiin vaikuttavat itse leikkaustoiminnan lisäksi myös muun muassa potilaan ikä, sairaudet, tupakointi ja ihon kunto.

Tanskan tapauksessakin leikkauksia hoiti kokenut kirurgi, joka leikkasi vaativimpia potilaita. Vaativimpien potilaiden leikkauksiin liittyy aina enemmän riskejä.

Lyytikäisen mukaan Suomen leikkausinfektiotilanne on samankaltainen kuin muissa Pohjoismaissa.

”Mutta aina voi toki parantaa”, hän sanoo.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran tietoon tulevat sairaanhoidosta tehdyt kantelut. Valvira tutkii kuolemantapaukset ja vaikeaan vammautumiseen johtaneet tapaukset. Muut tutkitaan aluehallintovirastoissa.

Kanteluita ei tilastoida aiheittain, joten ei ole tietoa, kuinka monen kantelun taustalla on leikkausinfektio.

”Muistan yksittäisiä tapauksia, jotka liittyisivät infektioihin”, sanoo ryhmäpäällikkö Kaisa Riala Valvirasta.

”Suomessa on varsin korkeat standardit leikkaussalihygienian suhteen. Sairaaloissa on omat sisäisen valvonnan keinot, joissa he seuraavat poikkeamia ja läheltä piti -tilanteita.”

Potilasvahingoista voi hakea korvausta Potilasvakuutuskeskuksesta. Vuonna 2018 Potilasvakuutuskeskus korvasi 2 420 potilasvahinkoa, joista 131 oli infektiovahinkoja. Niistä enemmistö tulee leikkauspotilaille.

Infektiovahinkojen osuus oli viitisen prosenttia kaikista korvatuista vahingoista. Viime vuosina niiden osuus on pysynyt melko tasaisena, 5–6 prosentin tienoilla.

Potilasvakuutuskeskus ei tilastoi tietoa siitä, mistä infektio saa alkunsa.

”Saako se alkunsa leikkaussaliolosuhteista vai kenties potilaan iholla olevasta omasta bakteerikannasta? Jälkimmäinen vaihtoehto on hyvin paljon yleisempi. Eli meidän korvaamat infektiot aiheutuvat yleensä potilaan omasta bakteerista, ei leikkaussalihygieniasta”, sanoo korvauspäällikkö Elina Muukkonen.

”Mutta sillä ei ole korvattavuuden kannalta merkitystä. Siksi sitä ei tilastoida.”

Muukkosen mukaan Potilasvakuutuskeskus maksaa vuosittain korvauksia 60–80 kuolemantapauksesta, jotka johtuvat erilaisista potilasvahingoista. Hän ei osaa arvioida, kuinka monen taustalla on infektio.

”Valistuneena arvauksena esittäisin, että kuolemantapaus infektion jälkeen on harvinaista. Ne ovat sitkeitä infektioita parantaa ja hoitaa, mutta kyllä yleensä hyvään lopputulokseen päästään”, Muukkonen sanoo.

Vuonna 2016 tehdyssä THL:n selvityksessä kaikki akuuttisairaalat kertoivat, että heillä on leikkausalueen infektioiden ehkäisyohje ja siihen liittyvää koulutusta henkilökunnalle.

Husin Markku Mäkijärven mukaan leikkaussalien potilasturvallisuus koostuu monista asioista. Yhtenä sääntönä on, että sairaana ei tulla töihin. Leikkaustoimintaa hoitavat työntekijät huolehtivat itse siitä, että ovat työkunnossa.

”Puhutaan aseptisesta omastatunnosta eli jokainen, joka tekee steriiliä työskentelyä, on kasvatettu ja koulutettu siihen, milloin on työkuntoinen ja milloin ei”, Mäkijärvi sanoo.

”Tietysti rajatapauksia voi olla, ja niissä yksilöt voivat tehdä ratkaisuja, jotka ovat välillä viisaita ja välillä vähemmän viisaita.”

Esimiehillä on velvollisuus katsoa, että ohjeita noudatetaan. Leikkauksia tehdään yleensä tiimeissä, joten tiimien jäsenetkin ylläpitävät kontrollia.

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Rappukäytävään leijaili kuukausien ajan sietämätön haju – Vuokralainen tuhosi töölöläisasunnon jätteillä betoniseiniä myöten

    2. 2

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    3. 3

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    4. 4

      Lätkäjätkät edustavat kaikkea, mikä suomalaisessa miehisyydessä on pielessä, sanoo kirjailija Juhani Brander

    5. 5

      ”Tämä jos mikä osoittaa, että kunnioitamme ihmisoikeuksia” – Vihreät riemastuivat, kun Ohisalo kertoi 175 turvapaikanhakijan tuomisesta Suomeen

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    3. 3

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    4. 4

      Vihreiden Fatim Diarra uhkaa julkistaa kaikki saamansa peniskuvat: ”Se on seksuaalista häirintää”

    5. 5

      En ole mies, mutta voin vilkaista

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    3. 3

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää