Kotimaa

Proteiiniruuan suosiminen näkyy jätevesissä, ja seuraukset ovat Itämerelle synkät

Liiallinen proteiinien kulutus näkyy puhdistamoilla typpikuorman nousuna ja kasvattaa jätevesien puhdistustarvetta. Itämeressä typpipitoisuuden nousu voimistaa levien kukintaa.

Runsas proteiinien kulutus, käytännössä ennen kaikkea lihan liikasyönti, kasvattaa typen määrää jätevesissä ja näkyy jo typpikuorman kasvuna puhdistamoilla. Tämä paitsi rasittaa jätevedenpuhdistamoita myös lisää Itämereen päätyvää rehevöittävää kuormitusta.

Pääkaupunkiseudun puhdistamoihin jätevesien mukana tuleva typpikuorma on kasvanut tasaisesti vuosikymmenten ajan. Vuodesta 1999 vuoteen 2019 kasvu on ollut jopa 50 prosenttia.

Yksi syy typpikuorman kasvuun on proteiinien lisääntynyt käyttö. Ylimääräinen proteiini, jota elimistö ei tarvitse, poistuu kehosta virtsan mukana typpenä jäteveteen.

Jätevesiin päätyvä liikaproteiini tulee nykyisin lähinnä lihasta tai eläinproteiineista ylipäätään. Vuosina 1999–2019 lihankulutus on kasvanut noin 20 prosenttia.

Pääkaupunkiseudun asukkaiden jätevedet puhdistetaan Helsingin Viikinmäen ja Espoon Suomenojan puhdistamoilla.

Viikinmäki ja Suomenojan muutaman vuoden päästä korvaava Blominmäen puhdistamo poistavat laitoksille tulevasta typestä noin 90 prosenttia.

Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) vesihuollon ryhmäpäällikön Paula Lindellin mukaan puhdistamoille tuleva typpikuorma on kasvanut paljon enemmän kuin toisen rehevöittävän ravinteen, fosforin, määrä.

Osa puhdistamoille tulevan typpikuorman kasvusta selittää väestönkasvu.

”Typpi päätyy jäteveteen pääasiallisesti ihmisten ravinnon kautta. Typpikuorman kasvun kiihtyminen puolestaan kertoo proteiinien määrän kasvusta ruokavaliossa, sillä seudun väkimäärä ei ole kasvanut samaa tahtia”, Lindell kertoo.

Vaikka typenpoisto puhdistamoilla on tehokasta, jätevesien typpimäärän kasvu merkitsee sitä, että typpeä päätyy aiempaa enemmän myös Itämereen.

”Lisäksi typenpoisto puhdistamoilla kuluttaa paljon energiaa ja lisää näin ympäristökuormaa. Energiankulutuksen lisäksi puhdistamoille tuleva typpikuorman kasvu lisää kemikaalien kulutusta”, Lindell sanoo.

Itämeressä typpi voimistaa levien kasvua.

”Fosforin ohella myös typpi rehevöittää Itämerta. Typpipitoisuuden nousu voimistaa keväistä pii- ja panssarilevien kukintaa. Pohjalle vajottuaan kuollut levämassa lisää sedimentin hapenkulutusta, mikä puolestaan edistää fosforin vapautumista veteen. Typpi lisää myös rantojen rihmalevien kasvua”, kertoo erikoistutkija Seppo Knuuttila Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).

”Tämän vuoksi typpikuormaa tulisi edelleen vähentää sekä pistemäisistä että hajakuormituksen lähteistä”, Knuuttila toteaa.

Knuuttila muistuttaa, että yhdyskuntien jätevedenpuhdistamojen typpikuorma Suomesta muodostaa 16 prosenttia kaikista ihmisperäisistä typpipäästöistä Itämereen. Pääkaupunkiseudun puhdistamoiden kautta tulevan kuormituksen osuus on merkittävä.

”HSY:n osuus jätevedenpuhdistamojen typpikuormasta on 13 prosenttia koko merialueen osalta, mutta 39 prosenttia Suomenlahteen päätyvästä yhdyskuntaperäisestä typestä. Ja nyt puhutaan vain Suomen omista päästöistä”, Knuuttila sanoo.

”On myös hyvä muistaa, että HSY:n käsittelemät jätevedet vastaavat 1,1 miljoonan ihmisen jätevesiä.”

HSY on teettänyt kyselyn, jossa selvitettiin pääkaupunkiseutulaisten asukkaiden käsityksiä proteiinipitoisesta ruokavaliosta ja sen vaikutuksista ympäristöön.

Kyselyn perusteella ilmenee, etteivät asukkaat ole tietoisia proteiinien liikasyönnin ja Itämeren kuormittumisen välisestä yhteydestä. Puolet kyselyyn vastanneista ei usko tai tiedä, että liiallinen proteiinien syönti kasvattaa jätevesien puhdistustarvetta ja rehevöittää Itämerta.

Yli viidennes kyselyyn vastanneista luulee, että ylimääräinen proteiini varastoituu ja muuttuu kehossa lihakseksi. Todellisuudessa ylimääräinen proteiini poistuu typpenä virtsan mukana jätevesiin.

Epäselvää asukkaille on myös se, kuinka paljon proteiinia on riittävä määrä. Proteiinin saanti on kuitenkin riittävää – noin 1–1,4 grammaa painokiloa kohden – , ja useimmat saavat jopa tarvetta runsaammin proteiinia.

Lihan, sekä punaisen lihan että siipikarjan lihan, nähdään sisältävän eniten proteiinia. Miesten vastauksissa korostuu punainen liha, naisten vastauksissa puolestaan kananmuna ja paputuotteet.

Lisääntynyt proteiinien kulutus tuleekin käytännössä lähes kokonaan lihasta ja eläinperäisistä tuotteista. Niiden tuotanto kasvattaa Itämeren ravinnekuormitusta myös ketjun alkupäässä, pelloilla, Syken Knuuttila muistuttaa.

Eniten meren rehevöitymiseen vaikuttavat ruokatottumukset, sillä noin 60 prosenttia tavallisen kuluttajan ravinnekuormituksesta syntyy kulutetun ruoan tuotannosta.

HS:n julkaisema, Syken ja Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden tuottama, Itämeri-laskuri osoittaa, että kuluttajan valinnat vaikuttavat Itämeren tilaan. Suurin ravinnekuormitus aiheutuu ruokavaliosta, jossa eläinperäisten tuotteiden osuus on suuri.

Ruoantuotannosta eniten Itämerta kuormittavat naudanlihan ja maitotuotteiden tuotanto. Kaikkiaan 70 prosenttia Suomen peltoalasta on eläinpohjaisen ravinnontuotannon käytössä, ja yli puolet maatalousmaasta käytetään maitotuotteiden ja naudanlihan tuotantoon.

Laskuri osoittaa, että jo pienetkin muutokset ruokailussa vaikuttavat henkilökohtaiseen Itämeri-jalanjälkeen. Yksinkertaisin tapa pienentää kuormitusta on vähentää maitotuotteiden ja lihan kulutusta sekä lisätä kotimaisen luonnonkalan ja kasvisten osuutta ruokavaliossa.

Itämeri-ruokavalio säästää viljelyalaa ja aiheuttaa mahdollisimman vähän rehevöittävien ravinteiden huuhtoutumista levien käyttöön. Se sisältää paljon kauden kasviksia ja kotimaista kalaa sekä vähän punaista lihaa.

Testaa HS:n Itämeri-laskurilla, minkälaisen jalanjäljen jätät Itämereen ja miten voit pienentää omaa kuormitustasi.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      Valtava valonheitin pystytettiin ilmoittamatta Paula Arteksen ikkunan alle, eikä kokonainen kortteli ollut saada unta

    3. 3

      Tampereen yliopisto puuttui sen logosta tehtyyn pilaversioon ”uhittelevalla” kirjeellä – Some reagoi omilla versioillaan ”tuninaamasta”

    4. 4

      Näin teet täydellisen perunamuusin: pieni niksi nostaa muusisi uudelle tasolle

    5. 5

      Pariskunta osti huonokuntoisen hirsitalon Vantaalta: Sitten vintiltä löytyi salahuone ja talon ainutlaatuinen historia alkoi valjeta

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      Pariskunta osti huonokuntoisen hirsitalon Vantaalta: Sitten vintiltä löytyi salahuone ja talon ainutlaatuinen historia alkoi valjeta

    3. 3

      Syöpäpotilaille ruokavalio­hoitoa antanut lääkäri Antti Heikkilä sai varoituksen

    4. 4

      Näin teet täydellisen perunamuusin: pieni niksi nostaa muusisi uudelle tasolle

    5. 5

      Valtava valonheitin pystytettiin ilmoittamatta Paula Arteksen ikkunan alle, eikä kokonainen kortteli ollut saada unta

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Jopa 70 prosenttia suomalaisista syö liian vähän hiilihydraatteja – asiantuntija kertoo yllättävät merkit, joista tunnistat hiilarivajeen

      Tilaajille
    2. 2

      HS vietti vuorokauden Helsingin maineikkaimmalla huolto­asemalla, ja kello 1.06 pöytään nukahti työntekijöille tuttu mies

      Tilaajille
    3. 3

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    4. 4

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    5. 5

      Kun ikuisesti reipas uupuu, kukaan ei huomaa – On väärin luulla, että jokainen pystyy pyytämään apua

    6. Näytä lisää