Lentokentän pahin pöpöpesä on turvatarkastuksen tavarakaukalo – näillä asiantuntijan neuvoilla vältät virustartunnan

Millä keinoilla lentoasemilla voidaan vähentää tartuntariskiä vakavien infektiotautien levitessä? Koronavirusepidemian takia ajankohtaiseen kysymykseen tarjoaa vastauksia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pintanäytetutkimus Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Tutkimusartikkelihttps://bmcinfectdis.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12879-018-3150-5 aiheesta julkaistiin vuonna 2018. THL:n tutkimuksesta uutisoi tuolloin Mediuutisethttps://www.mediuutiset.fi/uutiset/undefined/75af45fb-dbe4-42d1-9e02-8265bca8edeb?_ga=2.107131524.72591311.1580190557-1646790303.1576653207, jonka artikkeli on nyt julkaistu verkossa uudelleen. Artikkeli on herättänyt runsaasti keskustelua sosiaalisen median kanavissa.

THL:n erityisasiantuntija Niina Ikonenhttps://www.hs.fi/haku/?query=niina+ikonen tutki, löytyykö vilkkaan lentoaseman pinnoilta hengitystieviruksia, kuten koronavirusta. Ikonen on perehtynyt hengitystievirusten, erityisesti influenssavirusten, seurantaan ja epidemiologiaan.

Ikonen otti vuonna 2016 näytteitä kolmena perättäisenä viikkona lentoaseman paikoista, joita ihmiset koskettelevat käsillään.

”Tästä tulee aika ajoin yhä yhteydenottoja ja kysymyksiä, voisiko tätä yleistää myös muihin paikkoihin, joissa ihmiset liikkuvat”, sanoo Ikonen nyt tammikuussa 2020.

Pintanäytetutkimuksen tulokset ovat Ikosen mukaan yhä ajankohtaisia.

Tutkimuksessa tutkittiin, löytyykö pintanäytteistä niin sanottua mikrobin perintöainesta. Se, että jostain paikasta tällaista löytyy, ei vielä kerro siitä, onko pinnalta todettu virus tartuttava.

”Joka tapauksessa on selvää, että jos tätä perintöainesta löydetään pinnoilta, niin silloin siellä myös voi olla näitä tartuttavia viruksia”, Ikonen selventää.

Näytteistä löytyi etenkin rinovirusta. Havaintoja tehtiin myös korona-, adeno- ja influenssa A -viruksista. Ainoastaan RS- ja influenssa B -virusta ei löytynyt Helsinki-Vantaan pinnoilta lainkaan.

Pahin viruspesä ei kuitenkaan ollut esimerkiksi tutkittu vessa, vaan turvatarkastuksen muovilaatikko, johon matkustaja panee tavaransa. Toiseksi eniten viruksia löytyi lasten leikkipaikan lelukoirasta.

Tutkituista vessoista ei löytynyt hengitystieviruksia. Myöskään tuolien käsinojista, hissien napeista, matkatavarakärryistä, liukuportaiden kaiteista tai lähtöselvitysautomaateista ei löytynyt virusten perintöainesta.

Hengitystievirusten perintöainesta löytyi passintarkastuksen tiskiltä, portaikon kaiteesta ja apteekin maksupäätteestä.

Pinnoille virusten perintöainesta päätyy, kun ihmiset vaikka aivastavat tai yskivät. Mikrobit voivat siirtyä pinnalta käsiin ja sieltä edelleen ihmisen limakalvoille, kun hän esimerkiksi hieroo silmiään.

Ikonen ehdotti vuonna 2018, että turvatarkastuksen alussa ja lopussa voisi olla tarjolla käsidesiä. Sama ohje toimii yhä. Käsidesi ei kuitenkaan toimi kaikkia viruksia vastaan yhtä hyvin.

”Esimeriksi rinovirukseen tai norovirukseen käsidesi ei tehoa. Sen sijaan influenssaviruksen ja koronaviruksen pintarakenne on sellainen, että käsidesistä on hyötyä”, Ikonen kertoo.

Ikonen vähentäisi infektioiden tartuntariskiä kentillä myös suosimalla käsinojattomia istuimia ja rakentamalla turvatarkastukset siten, että ihmiset eivät jonota liian lähekkäin.

Paras keino on kuitenkin vanhanaikainen käsien pesu.

”Käsien kunnollinen pesu saippualla ja käsien huolellinen pyyhkiminen on paras keino ehkäistä virustartuntoja”, Ikonen muistuttaa.

Kuinka hyvin virukset selviävät eri pinnoilla, riippuu paljon viruksesta. Esimerkiksi norovirus on varsin säilyvä ja kestää hyvin joitain puhdistusaineitakin. Myös ympäristön olosuhteet vaikuttavat virusten säilyvyyteen.

Nyt leviävän koronaviruksen säilyvyydestä ei kuitenkaan ole vielä tarkkaa tietoa.

”Se on uudenlainen virus, josta saadaan koko ajan tietoa lisää.”

Kuinka todennäköisenä on, että koronavirus leviää Suomeen? Sitä Ikonen ei lähde arvioimaan.

”Tässä vaiheessa siihen on hyvin vaikea ottaa kantaa. Koko ajan asiaa seurataan kansainvälisesti”, hän sanoo.