Kotimaa

Juutalaisvastaisuus lisääntyy Suomessa, sanoo tutkija – ”Aika huomattavalla osalla suomalaisista on antisemitistisiä näkemyksiä”

Juutalaisvastaisuudelle löytyy tutkijan mukaan Suomessa kasvualustoja niin äärioikeiston, vasemmiston kuin maahanmuuttajamuslimienkin piirissä.

Ensin sänkitukkainen 19-vuotias mies uhkasi polttaa Turun juutalaisen seurakunnan synagogan. Mies oli jo aiemmin tuomittu vähemmistöön kohdistuneista rikoksista. Lopulta hänet tuomittiin vuoden ehdottomaan vankeuteen yli sadan hautakiven kaatamisesta juutalaisella hautausmaalla.

Vuosi oli 1993, ja silloin Suomessa nousi huoli antisemitismin lisääntymisestä. Tästä oli useita muitakin merkkejä, hautakivien kaatamisen ohella esimerkiksi Turun synagogan ilkivaltatapaukset.

Silloin yhteiskunnan reaktio oli voimakas. Evankelis-luterilaisen kirkon piispat julkaisivat kannanoton, jossa vedottiin vähemmistöjen puolesta muukalaisvihaa ja antisemitismiä vastaan.

Iskuja ei pidetty yksittäistapauksina, vaan huoli kohdistui asenteenmuutokseen ja antisemitismin kasvuun.

27 vuotta myöhemmin Turun synagogan seiniä töhrittiin punaisella maalilla. Ilkivalta paljastui maanantaina, kun tuli kuluneeksi 75 vuotta Auschwitzin keskitys- ja tuhoamisleirin vapauttamisesta. Poliisi tutkii parhaillaan asiaa.

Presidentti Sauli Niinistö kommentoi Turun maalitapausta toimittajille Auschwitzin keskitysleirin vapautuksen muistojuhlassa Puolassa. Niinistö sanoi synagogan sotkemisen olevan hyvin huolestuttavaa.

Lue lisää: Presidentti Niinistö: Turun synagogan sotkeminen Auschwitzin muistopäivän alla on hyvin huolestuttavaa

Päivää aiemmin Tampereella Kohti vapautta -uusnatsiliike järjesti mielenosoituksen, jossa poltettiin poliisin mukaan muun muassa Israelin lippu.

Lue lisää: Uusnatsit polttivat Tampereella Israelin lipun Auschwitzin muistopäivän aattona

”Vähemmistöihin kohdistuvia negatiivisia asenteita ja rasistisia kannanottoja tuntuu olevan tänä päivänä enemmän kuin koskaan aikaisemmin”, painottaa seurakunnan hallintoneuvoston puheenjohtaja Harry Serlo.

Myös poliisin tilastojen mukaan juutalaisuuteen tai juutalaisiin kohdistuneiden epäiltyjen viharikosten määrä on kasvanut Suomessa viime vuosina.

Turun juutalaisen seurakuntaan on lähetetty antisemitistisiä viestejä tasaiseen tahtiin vuosien aikana. Helsingissä synagogaa ja juutalaista koulua vartioidaan, ja juutalaisen seurakuntakeskuksen turvajärjestelmiin on käytetty satojatuhansia euroja.

Turun juutalaisessa seurakunnassa on noin sata jäsentä, joista suurin osa on iäkkäitä, yli 70-vuotiaita.

Mistä nykypäivän antisemitismi kumpuaa?

Vielä 1990-luvulla antisemitismi oli suurimmaksi osaksi äärioikeiston, eritoten uusnatsipiirien, toimintaa.

Åbo Akademin judaistiikan yliopistonlehtori Pekka Lindqvist ja kirkkohistorian yliopistonlehtori Mikko Ketola Helsingin yliopistosta kertovat, että suomalaisella antisemitismillä on useita kasvualustoja.

”Aika huomattavalla osalla suomalaisista on tutkimusten mukaan antisemitistisiä näkemyksiä. Eri asia on, muuttuvatko näkemykset sanoiksi tai teoksi”, Ketola sanoo.

Yksi antisemitismin kasvualustoista on äärioikeistopiirit. Juutalaisvastaisuus ei kasva ainoastaan uusnatsien piirissä vaan muissakin ryhmissä, jotka uskovat valkoisen rodun ylivaltaan sekä juutalaisiin liittyviin salaliittoteorioihin.

”Antisemitismi on kasvussa myös muualla Europopassa. Kasvu liittyy äärioikeistolaisuuden ja populismin nousuun. Räikein esimerkki löytyy Unkarista, jossa maan pääministeri saa rauhassa käyttää antisemitististä retoriikkaa”, Lindqvist sanoo.

Uusnatsiliikehdintä kasvaa ”autotalleissa ja takahuoneissa”, mutta nyt ääriajatukset ovat tutkijan mukaan muuttuneet aiempaa salonkikelpoisemmiksi.

Sosiaalisen median rooli on ollut keskeinen äärioikeistoajatusten leviämisessä. Sosiaalisessa mediassa kiertää niin vanhoja saksalaisia antisemitistisiä piirroksia kuin antisemitistisiä kirjoituksiakin.

Verkon voima näkyy esimerkiksi holokaustin kiistämisessä. Ilmiö on marginaalinen, mutta sentyyppinen propaganda puree varsinkin nuoriin, joilta puuttuu lähdekritiikkiä.

”Olen kuullut lukiolaisten puhuvan, että on holokaustiteoriaan uskovia ja niitä, jotka kiistävät holokaustin todellisuuden. He ovat saaneet internetistä vaikutelman, että on olemassa teoria holokaustista ja tasavertainen holokaustin kiistävä teoria”, Lindqvist sanoo.

Toinen juutalaisvastaisuuden kasvualusta on tutkijan mukaan maahanmuuttajamuslimien keskuudessa.

”Sitä vastaan työskenteleminen on mahdollista, sillä viranomaisilla ja kirkolla on hyvät suhteet suomalaisiin muslimijohtajiin. Sitä kautta tätä kasvualustaa päästään perkaamaan etukäteen ja vaimentamaan antisemitistisiä tendenssejä.”

Muualla Euroopassa suuri osa juutalaisiin kohdistuneista viharikoksista on äärimuslimien tekemiä.

Kolmas juutalaisvastaisuuden kasvualusta löytyy tutkijan mukaan laitavasemmiston piiristä. Lindqvistin arvion mukaan siinä on mukana osittain Neuvostoliiton perinnettä. Osa taas liittyy Palestiina-kysymykseen ja siten Israelin-vastaisuuteen.

Israelin valtionkin kärjekäs arvostelu saattaa joissain tapauksissa kääntyä antisemitistiseksi. Esimerkiksi Israelin valtion itsemääräämisoikeuden kieltäminen tai Israelin politiikan vertaaminen natsipolitiikkaan ovat EU:n perusoikeusviraston määritelmän mukaan antisemitistisiä.

Kun juutalaisiin kohdistunut ilkivalta nousee uutisiin, annetaanko antisemitisteille juuri heidän haluamaansa julkisuutta?

Ketola toteaa, että kyse on kaksiteräisestä miekasta. On mahdollista, että uutisointi herättää jonkun samanmielisen tekemään vastaavan teon.

”Toisaalta Suomessa on paljon ihmisiä, jotka eivät edes tiedä, että tällaista tapahtuu Suomessa.”

Molemmat tutkijat korostavat nopean reagoinnin tapaa. Kun vastaavaa ilkivaltaa tapahtuu, yhteiskunnan on tuomittava se nopeasti.

”Tapahtuneita ei saa vaieta kuoliaaksi, vaan niihin tulee reagoida välittömästi koko muun yhteiskunnan leveydeltä. Yhteiskunnan on tuotava aina ilmi, että tätä ei sallita. Se on imperatiivi”, Lindqvist sanoo.

Myös Harry Serlo kiittelee myönteisten viestien lähettäjiä.

”Onneksi iskun jälkeen on saanut huomata, että yhteydenottoja on tullut suurelta joukolta ihmisiä, jotka ovat halunneet osoittaa sympatiaa ja tukea yhteisöllemme. Tasavallan presidentin ulostulo maanantaina oli vahva ja selkeä osoitus siitä, että aihe on tärkeä.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    2. 2

      Marraskuu tuntuu jatkuneen jo 113 päivää – neljän kuukauden asfalttikaamos on riski suomalaisten kansan­terveydelle, sanoo asiantuntija

    3. 3

      Suositun brittijuontajan kuolemaa pidetään jo nyt mediahistorian käännekohtana: Missä kulkee raja, johon asti julkisuuden henkilöä voi kritisoida?

    4. 4

      Maria Ohisalon ulosmarssi Kesärannasta, vihreiden yöhön venynyt kriisikokous ja kiista hoitajamitoituksesta – HS selvitti hallituksen sisäiset jännitteet

      Tilaajille
    5. 5

      Jos Samu Hällforsin työntekijä on onneton, hän saa 5 000 euroa – Yrittäjä ratkaisi avokonttorien pahimman piinan, ja se teki hänestä rikkaan miehen

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    2. 2

      Katajanokan alta paljastui erikoinen rakennelma: Vedessä on piilossa sata metriä holvi­kaarta, joka on kuin suoraan keski­ajalta

    3. 3

      Millaista on päiväkodissa, jossa aikuisilla on aikaa ja lapset ovat ”keskivertoa ihanampia”? HS vietti päivän Majavien seurassa Lauttasaaressa

      Tilaajille
    4. 4

      Vantaalla on parkkipaikka, jonne juuri kukaan ei uskalla jättää autoaan

    5. 5

      Maria Ohisalon ulosmarssi Kesärannasta, vihreiden yöhön venynyt kriisikokous ja kiista hoitajamitoituksesta – HS selvitti hallituksen sisäiset jännitteet

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      HS vietti vuorokauden Helsingin maineikkaimmalla huolto­asemalla, ja kello 1.06 pöytään nukahti työntekijöille tuttu mies

      Tilaajille
    3. 3

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää