Kotimaa

Puolet suomalaisten keuhkosyövistä diagnosoidaan silloin, kun syöpä on jo parantumaton, kertoo lääkejätin tietokanta – Pitäisikö Suomessa aloittaa keuhkosyövän seulonnat?

Keuhkosyöpää sairastavien eloonjäämisennuste on jäänyt Suomessa jälkeen muista Pohjoismaista. Asiantuntijoiden mukaan keuhkosyöpäseulonta voisi parantaa tilannetta.

Keuhkosyöpää sairastavat saavat diagnoosinsa liian myöhään, kertoo lääkeyhtiö MSD:n kokoama tietokanta.

Tietokantaan sisältyy keuhkosyöpää sairastavien hoitotietoja vuosilta 2014–2018. Yliopistosairaaloista kerätyistä tiedoista ilmenee, että noin puolet saivat diagnoosinsa vasta kun syöpä oli edennyt pahimmalle levinneisyysasteelleen. Käytännössä keuhkosyöpä on tällöin parantumaton, ja se on joko levinnyt laajalle tai synnyttänyt etäpesäkkeitä.

Noin 16 prosenttia keuhkosyöpäpotilaista sai tietokannan mukaan diagnoosinsa sairauden varhaisimmalla levinneisyysasteella.

”Yleensä keuhkosyöpä diagnostisoidaan aika myöhäisessä vaiheessa maasta riippumatta. Voi olla, että Suomessa päästään vähän myöhemmin liikenteeseen, mutta hyvää vertailutietoa siitä ei ole”, syöpätautien erikoislääkäri ja Pohjoisen Syöpäkeskuksen johtaja Jussi Koivunen Oulun yliopistollisesta sairaalasta sanoo.

Keuhkosyövän luonne on Koivusen mukaan sellainen, että sairaus oireilee tyypillisesti vasta silloin, kun se on jo edennyt pitkälle. Monet oireista ovat epämääräisiä ja tupakoitsijoilla muutenkin yleisiä, kuten yskä.

Lääkejätti MSD:n rahoittama tietokanta koostuu 3 720 potilaan tiedoista, mutta syövän levinneisyydestä ja potilaan toimintakyvystä on tietoja vain kolmannekselta heistä. Vuositasolla tietokantaan sisältyy noin 700–800 uuden keuhkosyöpäpotilaan hoitotiedot. Se ei siis kata läheskään kaikkia Suomen keuhkosyöpätapauksia. Keuhkosyöpään sairastuu vuosittain noin 2 500 suomalaista.

Puutteellisten tietojen takia tietokannan perusteella ei kannattaisi tehdä vahvoja johtopäätöksiä, sanoo Syöpärekisterin johtaja Nea Malila.

”Asiaa pitäisi selvittää tarkemmin”, hän sanoo.

MSD on yksi maailman suurimmista lääkeyhtiöistä, ja se valmistaa myös syöpälääkkeitä. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Yhdysvalloissa.

Suomen keuhkosyöpähoitoihin liittyy yksi huolta herättävä havainto. Suomi on jäänyt muista Pohjoismaista jälkeen, kun katsotaan keuhkosyöpäpotilaiden eloonjäämisennusteiden kehittymistä.

Asia ilmenee lääketiedelehti Lancetissa kaksi vuotta sitten julkaistusta vertailusta. Sen mukaan vuosina 2010–2014 suomalaisista keuhkosyöpäpotilaista 13 prosenttia oli elossa viisi vuotta diagnoosinsa saamisen jälkeen. Ruotsissa ja Norjassa vastaava luku oli noin 19 prosenttia, Tanskassa 17 prosenttia ja Islannissa 20 prosenttia.

Mistä tämä johtuu?

”Siinä on varmasti monia asioita”, Koivunen arvioi.

”Voiko olla niin, ettei meillä ohjauduta niin paljon aktiivisiin hoitoihin?”

Koivusen mukaan Suomessa otetaan uusia hoitoja käyttöön samaan tahtiin kuin muissakin Pohjoismaissa, joten sillä eroa tuskin voi selittää.

Keuhkosairausopin työelämäprofessori ja keuhkosairauksien asiantuntijajärjestö Filha ry:n pääsihteerin Tuula Vasankarin mukaan Ruotsissa ja Tanskassa on panostettu erityisesti keuhkosyövän hoitoketjun nopeuttamiseen. Se on saattanut parantaa eloonjäämisennustetta näissä maissa.

Suomessa eloonjäämisennuste saattaa olla alhaisempi Vasankarin mukaan siksi, ettei hoitoon välttämättä osata hakeutua riittävän aikaisin. Syy voi myös olla lääkäreiden ohjeistuksissa.

”Meillä lääkäreitä on koulutettu siihen, että säderasitusta pitää välttää. Esimerkiksi tähän aikaan vuodesta päivystykset ovat täynnä flunssaa, yskää ja kuumetta potevia ihmisiä, ja sen erottaminen, ketä lähdetään tarkemmin tutkimaan, on haastavaa”, Vasankari sanoo.



Noin 80–90 prosenttia keuhkosyövistä selittyy tupakoimisella. Miesten sairastuminen keuhkosyöpään on vähentynyt merkittävästi 1970-luvulta lähtien, mutta naisten kohdalla kehitys on mennyt toiseen suuntaan.

”Naisten tupakointi yleistyi vielä siinä vaiheessa, kun miesten tupakointi jo väheni. Miesten keuhkosyövän laskun taustalla on tupakkapolitiikan pureminen”, Malila sanoo.

 


Lue lisää: Rintamalla jaetusta muonatupakasta käynnistyi suomalainen kuolemankierre – väsyneenä ja pelokkaana vedetyistä sauhuista alkoi Veikko Peltolankin 57 vuoden riippuvuus

Syöpärekisterin tilastoissa ei eritellä sitä, kuinka moni syöpään sairastuneista on tupakoitsijoita. Kansainvälisten tutkimusten mukaan näyttää kuitenkin siltä, että keuhkosyöpä olisi yleistymässä naisilla, jotka eivät tupakoi.

Vasankarin mukaan ei-tupakoivien naisten keuhkosyöpätapausten yleistymistä alettiin havaita noin kymmenen vuotta sitten. Syytä yleistymiselle ei tarkkaan tiedetä.

”Taustalla voi olla passiivista tupakointia, mutta myös muita tekijöitä on tutkittava ja selvitettävä, onko meidän elinympäristössä jotain muuta sellaista, mikä voisi aiheuttaa keuhkosyöpää.”

Yksi vaihtoehto vaikuttaa keuhkosyöpään sairastuneiden kuolleisuuteen olisi Vasankarin ja Koivusen mukaan keuhkosyöpäseulonta. Tutkimusten mukaan tupakoitsijoiden keuhkosyövän kerroskuvausseulonta vähentää sairauden kuolleisuutta, Koivunen sanoo.

Seulontoja on pohdittu keuhkosyövän asiantuntijoista koostuvassa työryhmässä. Myös kansainvälisesti kysymys on Vasankarin mukaan ”kuumasta aiheesta”.

”Useampi maa on aloittelemassa kokeiluja, ja joissakin maissa pienemmille joukoille on jo tehty seulontoja.”

Tällä hetkellä Suomessa seulotaan kahta syöpää: kohdunkaulan syöpää ja rintasyöpää. Jotkut kunnat järjestävät lisäksi suolistosyöpäseulontoja.

Lue lisää: Miehet osallistuvat laiskasti suolistosyövän seulontaan – ”Löydetään usein vaiheessa, jossa sitä ei voida parantaa”

Uuden seulonnan aloittaminen on kuitenkin aina pitkä prosessi, jossa pohditaan hyötyjä ja kustannuksia, Vasankari sanoo.

Keuhkosyövän seulontaan liittyisi myös käytännön ongelmia. Nykyisiin syöpäseulontoihin kutsutaan ihmisiä ikäryhmittäin, mutta keuhkosyövän seulonnan tulisi kohdistua ainoastaan tupakoitsijoihin. Heistä ei ole olemassa erillistä rekisteriä, jonka perusteella kutsut lähetettäisiin.

”Seulonnan hyötyjä ei ole todettu ei-tupakoitsijoilla. Kyselytutkimuksista myös tiedetään, etteivät tupakoitsijat itse ole kovin halukkaita osallistumaan tämäntyyppisiin selvityksiin”, Syöpärekisterin Malila sanoo.

Vaikka Suomessa keuhkosyöpää sairastavien eloonjäämiskehitys on muita Pohjoismaita jäljessä, ylipäänsä syöpien eloonjäämisennusteet ovat Suomessa maailman parhaimpia, kerrotaan Lancetin vertailussa.

”Keuhkosyöpä on kuitenkin Suomen kolmanneksi yleisin syöpä ja hyvin tappava. Kaikki, mikä petraisi tätä tilannetta, on hyödyksi”, Vasankari sanoo.

Pitkän aikavälin ennuste on keuhkosyövän osalta on rohkaiseva: keuhkosyöpätapaukset tulevat vähenemään samalla kun suomalaisten tupakointi vähenee. Tässä menee kuitenkin aikaa, sillä tupakoinnin vaikutukset ovat kauaskantoisia ja saattavat näkyä elimistössä vasta vuosikymmeniä tupakoinnin lopettamisen jälkeen, Vasankari sanoo.

”On kuitenkin myös uusia peikkoja. Esimerkiksi sähkösavukkeiden vaikutuksista emme tiedä vielä juuri mitään. Kyse on tietyllä tavalla ihmiskokeesta.”

Yli kolmen viikon pitkittynyt yskä, tahaton laihtuminen tai verinen yskä ovat Vasankarin mukaan sellaisia oireita, joiden perusteella on syytä hakeutua lääkäriin ja pyrkiä selvittämään keuhkosyövän mahdollisuutta.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Rappukäytävään leijaili kuukausien ajan sietämätön haju – Vuokralainen tuhosi töölöläisasunnon jätteillä betoniseiniä myöten

    2. 2

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    3. 3

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    4. 4

      Lätkäjätkät edustavat kaikkea, mikä suomalaisessa miehisyydessä on pielessä, sanoo kirjailija Juhani Brander

    5. 5

      ”Tämä jos mikä osoittaa, että kunnioitamme ihmisoikeuksia” – Vihreät riemastuivat, kun Ohisalo kertoi 175 turvapaikanhakijan tuomisesta Suomeen

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    3. 3

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    4. 4

      Vihreiden Fatim Diarra uhkaa julkistaa kaikki saamansa peniskuvat: ”Se on seksuaalista häirintää”

    5. 5

      En ole mies, mutta voin vilkaista

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    3. 3

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää