Laki velvoittaa suomalaisviranomaiset toimimaan tartunta­tapauksissa, hoitoa taas määrittävät kansainväliset suositukset - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa

Laki velvoittaa suomalaisviranomaiset toimimaan tartunta­tapauksissa, hoitoa taas määrittävät kansainväliset suositukset

Tartuntatautien leviämistä ehkäistään lainsäädännön ja ohjeistuksien avulla. ”Koska maailma on globaali ja ihmiset liikkuvat, me pyrimme toimimaan mahdollisimman pitkälti yhteisesti”, sanoo STM:n lääkintöneuvos.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen portti Helsingissä keskiviikkona. THL on kansainvälisen terveyssäännöstön yhteysviranomainen Suomessa. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Julkaistu: 30.1. 21:27

Koronavirusta oli torstaihin mennessä todettu yli 7 700 henkilöllä. Yhtä heistä hoidetaan Rovaniemellä. Hän on 32-vuotias kiinalaisnainen.

Keskiviikkoisessa tiedotustilaisuudessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijat viittasivat vastauksissaan koronavirusta koskeviin kriteereihin ja suosituksiin.

THL:n terveysturvallisuuden johtaja Mika Salminen myös kertoi, että koronaviruksen todentamisen jälkeen käynnistyy sekä Suomessa että kansainvälisesti tietynlainen prosessi.

Kysymys on siitä, että tartuntatauteihin liittyy joukko sitovaa lainsäädäntöä sekä kansainvälisiä ohjeistuksia. Nämä vaikuttavat siihen, miten suomalaisviranomaiset toimivat, jottei tartuntoja tulisi lisää.

Tartuntatautien seurantaa ja niiden ehkäisemistä säädellään kolmella tasolla: kansainvälisellä sopimuksella, Euroopan unionin päätöksellä sekä kansallisella lainsäädännöllä.

Globaalin tason lainsäädäntö perustuu kansainväliseen sopimukseen, Maailman terveysjärjestö WHO:n kansainväliseen terveyssäännöstöön, joka on Suomessa sitovaa lainsäädäntöä.

”Se velvoittaa meitä toteamaan omien rajojemme sisäpuolella todetut mahdollisesti tarttuvat taudit mahdollisimman nopeasti sekä tutkimaan ja hoitamaan niitä. Mikäli tartuntataudilla on riski levitä rajojen ylitse, tulee siitä ilmoittaa vuorokauden sisällä muille maille", kertoo sosiaali- ja terveysministeriön (STM) lääkintöneuvos Anni Virolainen-Julkunen.

Suomessa tämä raportointivastuu on THL:llä.

EU-tasolla tartuntatautien toteamista ja niiden hoitoa säätelee vuonna 2013 tehty päätös valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhista. Päätös vahvistaa Virolainen-Julkusen mukaan kansainvälistä terveyssäännöstä unionin sisällä ja on sen kanssa hyvin samansisältöinen.

Näiden lisäksi Suomen tartuntatautilaki velvoittaa viranomaisia torjumaan järjestelmällisesti tartuntatauteja ja varautumaan niihin. Lain mukaan viranomaisten on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin heti sen jälkeen, kun he ovat saaneet tiedon tarttuvasta ja toimenpiteitä vaativasta taudista tai sellaisen vaarasta.

Nämä kolme säännöstä siis sitovat suomalaisviranomaisia. Säännösten lisäksi on olemassa ohjeistuksia, jotka koskevat koronavirusta – sen hoitoa ja sitä, kuka saattaa olla altistunut tartunnalle. Ohjeistukset ovat peräisin WHO:lta sekä Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC:ltä, jotka myös tekevät yhteistyötä keskenään.

”Ne ovat asiantuntijasuosituksia. Koska maailma on globaali ja ihmiset liikkuvat, me pyrimme toimimaan mahdollisimman pitkälti yhteisesti, vaikka ohjeistukset eivät olekaan sitovia”, Virolainen-Julkunen sanoo.

Suositusten yksi keskeisimmistä sisällöistä on tapausmääritelmä, joka kertoo, milloin on syytä epäillä koronavirusta.

”Meidän olisi hyvin vaikea tietää, mikä tilanne olisi, mikäli tapausmääritelmät olisivat erilaiset: toiset puhuisivat omenista ja toiset appelsiineista”, Virolainen-Julkunen sanoo.

WHO:n keskiviikkona päivitetyn ohjeistuksen mukaan koronavirusta on syytä epäillä, jos potilaalla on tuntematon hengitystieinfektio ja hän on ollut Kiinan Wuhanissa 14 päivän sisällä oireiden alkamisesta.

Jos työskentelee terveydenhuollossa, saa koronavirukseen viittaavia oireita ja on aikaisemmin hoitanut tunnistamattomasta hengitystieinfektiosta kärsiviä potilaita, kyse voi olla koronaviruksesta. Koronavirus on mahdollinen myös silloin, jos potilas on ollut tekemisissä tartunnan saaneen henkilön kanssa tai oleskellut samassa sairaalassa 14 päivän sisällä siitä, kun oireet ovat ilmaantuneet.

Mikäli on vieraillut Wuhanissa sellaisilla markkinoilla, joilla myydään eläviä eläimiä, ja saa oireita 14 päivän sisällä siitä, voidaan WHO:n mukaan epäillä koronavirustartuntaa.

Ohjeistukset myös asettavat kriteereitä sille, kuka on saattanut altistua tartunnalle. Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas kertoi STT:lle torstaina puoliltapäivin, että Suomessa mahdollisesti altistuneita arvellaan olevan 24.

”Olemme tehneet rivilistauksen kaikista, jotka täyttävät kriteerit, ja parasta aikaa meillä on oma tiimi, joka kontaktoi ja pyrkii löytämään heitä”, Broas sanoi.

Mitkä kriteerit siis ovat?

ECDC jaottelee mahdolliset altistuneet kahteen ryhmään: korkean ja matalamman riskin ryhmiin. Korkean riskin ryhmään kuuluvat tartunnan saaneen kanssa samassa kotitaloudessa asuvat sekä ihmiset, jotka ovat olleet kasvokkaisessa, noin 15 minuuttia kestävässä yhteydessä sairastuneen kanssa.

Myös virusta kantavia potilaita hoitaneet kuuluvat tähän ryhmään sekä samassa lentokoneessa tartunnan saaneen lähellä istuneet henkilöt.

ECDC ei suosittele karanteenia edellä mainituille henkilöille, mikäli heillä ei ole oireita. Sen sijaan heidän terveydentilaansa tulisi seurata kahden viikon ajan.

Matalamman riskin ryhmään kuuluvat taas sellaiset henkilöt, joilla on ollut kontaktia sairastuneeseen tai jotka ovat oleskelleet alueella, jolla virusta on levinnyt. Heihin olisi ECDC:n mukaan myös hyvä olla yhteydessä.

Toistaiseksi yhdenkään ei tiedetä saaneen tartuntaa lentokoneessa, mutta ECDC kehottaa maita jäljittämään myös koneen miehistön sekä samalla rivillä tartunnan saaneen kanssa istuneet matkustajat. Myös ne matkustajat, jotka ovat istuneet kaksi riviä sairastuneen edellä tai takana olevalla istuinrivillä, tulisi jäljittää mahdollisen altistumisen varalta.

Tämänkaltaiset ohjeistukset eivät ole sitovia, mutta STM:n Virolainen-Julkusen mukaan EU:n sisällä maat toimivat varsin yhtenäisesti.

”Viime kädessä se on jokaisen valtion oma asia sitten toteuttaa näitä toimia parhaaksi katsomallaan tavalla. EU:n sisällä näistä asioista kommunikoidaan päivittäin”, Virolainen-Julkunen sanoo.

Kiina, Yhdysvallat ja Venäjä kehittävät kilvan rokotetta koronavirusta vastaan, ja vauhti on ennennäkemätön

HS vieraili Euroopan viruspuolustuksen hermo­keskuksessa, jossa kerrottiin koronaepidemiasta sekä hyviä että huonoja uutisia

Maat evakuoivat nyt kansalaisiaan Kiinan Wuhanista: Ranska eristää kotimaahan palanneet, Saksa vielä kiistelee mahdollisesta karanteenista

Seuraa uutisia tästä aiheesta