Ihmiskaupan uhrin sortamiseen ei aina tarvita lukkoja, vaan uhri voi olla näennäisesti vapaa, sanoo tutkija Minna Viuhko - Kotimaa | HS.fi

Ihmiskaupan uhrin sortamiseen ei aina tarvita lukkoja, vaan uhri voi olla näennäisesti vapaa, sanoo tutkija Minna Viuhko

Väärät mielikuvat vaikeuttavat ihmiskaupan tunnistamista. Hyväksikäyttäjä ei ole aina ammattirikollinen, mutta hänellä on uhriin valtaa, jonka avulla uhri pysyy hyväksikäytettävänä.

Tutkija Minna Viuhkon mukaan Suomessa tunnistetaan ihmiskauppaa selvästi paremmin kuin vuosituhannen alussa. Ilmiön todellista laajuutta on kuitenkin vaikea selvittää.­

31.1.2020 10:43 | Päivitetty 31.1.2020 10:44

Ihmiskaupan uhri ei aina tarvitse lukkoja ja käsirautoja pysyäkseen hyväksikäytettävänä, eikä hyväksikäyttäjä ole aina ammattirikollinen.

Väärät ja yksinkertaistavat mielikuvat ihmiskaupasta saattavat johtaa siihen, että ilmiötä ei tunnisteta, sanoo Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin (Heuni) tutkija Minna Viuhko. Väärät mielikuvat voivat johtaa siihen, että uhrit eivät saa apua eikä tekijä rangaistusta.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat