Turismi toi koronaviruksen nopeasti Suomeen, mutta Lappi ei ole portti taudeille, arvioi asiantuntija – näin tunnetut epidemiat ovat levinneet maailmalla - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa

Turismi toi koronaviruksen nopeasti Suomeen, mutta Lappi ei ole portti taudeille, arvioi asiantuntija – näin tunnetut epidemiat ovat levinneet maailmalla

Matkustelun yleistyminen on muuttanut riskiarvioita epidemioiden leviämisestä.

Lentomatkustajia saapumassa Rovaniemelle 26. tammikuuta. Kuva: Kaisa Sirén / Lehtikuva

Julkaistu: 2.2. 2:00, Päivitetty 3.2. 7:40

Suomalaiset ovat tottuneet imagoonsa Euroopan kaukaisena nurkkana, johon niin ihmisillä, trendeillä kuin taudeillakin kestää tovi saapua.

Epidemiauutiset jäävät useimmiten lehdessä ulkomaanosaston hoidettavaksi: ebola Afrikassa, zika-virus Etelä-Amerikassa. Kiinassa miljoonittain sikoja tappanut sikaruttokaan ei ole saapunut meille asti, vaikka läheltä liippaakin.

Kun tiedot Kiinan Wuhanin koronaviruksen leviämisestä alkoivat tihkua, katseet suuntautuivat kuitenkin nopeasti kiinalaismatkailijoiden suosikkikohteisiin Lapissa. Ensimmäiset tautiepäilyt nähtiin Ivalossa viime viikolla, ja keskiviikkona vahvistui koronavirustapaus Rovaniemellä. Kiinalaisturisti oli lomaillut perheensä kanssa Saariselällä.

Emmekö olekaan enää pussinperä?

”Ei tietenkään enää pidä paikkaansa, että olisimme aivan syrjässä”, toteaa johtava asiantuntija Jussi Sane Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

”Tavallaan sitä osattiin odottaa ottaen huomioon, miten paljon matkustusta Kiinasta ja Wuhanista tulee Suomeen”, lisää THL:n johtaja Mika Salminen.

Matkustelun yleistyminen ja helppous ovat muuttaneet skenaarioita ja riskiarvioita epidemioiden leviämisestä ylipäätään, Sane kertoo. Varautuminen täytyy yrittää suhteuttaa tilanteeseen, jossa ihmiset voivat matkustaa vuorokaudessa halutessaan vaikka maailman ympäri.

Sanen mukaan THL on tuonut jo pitkään riskiarvioissaan esille, että epidemioiden levitessä yksittäiset matkailijatapaukset ovat Suomessa mahdollisia.

On kuitenkin sattuman kauppaa, että Pohjoismaiden ensimmäinen tapaus löytyi juuri Suomen Lapista. Ajatus Lapin turismista tartuntatautien erityisenä porttina Suomeen tai Eurooppaan ei saa asiantuntijoilta kannatusta.

”Yhtä hyvin se olisi voinut olla Ruotsi tai Norja. Wuhanista matkustetaan moneen muuhun Euroopan maahan Suomea enemmän”, Salminen sanoo.

Lentomatkustajia saapumassa Ivalon lentoasemalle 25. tammikuuta. Kuva: Tarmo Lehtosalo / Lehtikuva

Meille asti matkaavat lähinnä hengitysilmasta tarttuvat ja suhteellisen lievät virukset, joiden kantajat pysyvät riittävän pitkään matkustuskunnossa. Todennäköisimmin virukset tulevat sieltä, mistä matkataan eniten Suomeen.

”Matkustusvolyymiä on Aasiasta. On selvää, että esimerkiksi sars-epidemian jälkeen todennäköisyydet tartunnoista täällä ovat kasvaneet”, Sane sanoo.

Vuonna 2003 Kiinasta levinnyt äkillinen vakava keuhkotieoireyhtymä sars oli Wuhanin viruksen tapaan koronavirus. Se onkin nyt leviävän epidemian lähin verrokki. Wuhanin koronaviruksen lopullinen laajuus ja vaarallisuus ovat tosin vielä kysymysmerkkejä.

”Luvut elävät vielä, mutta tartuttavuus on suurin piirtein sarsin luokkaa, itämisaika samansuuntainen”, Sane luettelee.

Erojakin on. Wuhanin koronavirus näyttää levinneen laajalle jo epidemian alkuvaiheessa, kun taas sars levisi pitkään hyvin rajatulla alueella, Salminen sanoo.

Kuolleisuus taas vaikuttaa olevan Wuhanin koronaviruksessa selvästi sarsia alhaisempi. Kun sarsiin kuoli noin joka kymmenes todetusti tartunnan saanut, Wuhanin koronavirukseen on tähän mennessä raportoiduista tapauksista kuollut muutama sadasta.

Useimmat epidemiat jättänevät Suomen rauhaan myös tulevaisuudessa. Meillä ei ole yksinkertaisesti ole niiden leviämiseen otollisia olosuhteita.

Viime vuosikymmenellä maailmalla levisivät esimerkiksi vaarallinen verenvuotokuume ebola ja denguekuumeen sukulainen zikavirus. WHO julisti molempien vuoksi kansainvälisen terveysuhan, mutta Suomeen ne eivät rantautuneet. Sanen mukaan leviämisriski ei näiden virusten kohdalla koskaan ollut Suomessa korkea niiden tarttumistavan vuoksi.

Verenvuotokuume ebola nousi otsikoihin vuonna 2014, kun virus alkoi levitä nopeasti Afrikan Guineassa. Sieltä se siirtyi naapurimaihin Liberiaan ja Sierra Leoneen. Tuolloin sairastui yhteensä 28 600 henkilöä, joista 40 prosenttia kuoli. Epidemia loppui kesäkuuhun 2016 mennessä, mutta keväällä 2018 alkoi uusi epidemia Kongon demokraattisen tasavallan maaseudulla. Tälläkin kertaa kuolleisuus on korkea, noin 60 prosenttia.

Benin kaupungissa työskennelleet ebolasairaalan työntekijät desinfioivat toisiaan Kongon demokraattisessa tasavallassa lokakuussa 2019. Kuva: Zohra Bensemra / Reuters

Ebolaviruksen alkuperäinen isäntälaji on hedelmälepakko, joista tartunnat ovat yleensä levinneet ihmisiin apinoiden välityksellä. Ebola ei leviä ilmateitse, vaan tartunta vaatii kosketuksen sairastuneen vereen tai eritteisiin.

Tartuntatavasta johtuen Ebola ei ole uhannut levitä Afrikan ulkopuolella, ja vain muutama epidemia-alueille Afrikan ulkopuolelta saapunut matkailija on saanut taudin.

Vuonna 2016 Afrikasta Brasiliaan ja muualle Etelä- ja Väli-Amerikkaan vauhdilla levinnyt zikavirus on lähes päinvastainen esimerkki: hyttysten välityksellä helposti leviävä virus on terveelle aikuiselle ihmiselle melko vaaraton, vaikkakin se aiheuttaa sikiövaurioita kuten pienipäisyyttä.

Lievistä oireista johtuen kaikkia tartunnan saaneita ei voida löytää, mutta arvioiden mukaan viruksen ovat sairastaneet miljoonat ihmiset. Viruksen leviämisen huippuaikana se todettiin myös muutamalla suomalaismatkailijalla.

Viime vuosina tartunnat ovat laantuneet, mutta virus ei ole kadonnut mihinkään. Päin vastoin: ilmaston lämmetessä sen on arveltu siirtyvän hyttysten myötä yhä pohjoisemmaksi.¨

Zikavirusta, denguekuumetta ja chikungunyaa pyrittiin ehkäisemään myrkyttämällä hyönteisiä Nicaraguan pääkaupungissa Managuassa tammikuussa 2016. Kuva: Oswaldo Rivas / Reuters

Zikaa ja sen sukulaisia denguekuumetta ja chikungunyaa esiintyy jo esimerkiksi Ranskan eteläosissa, Sane kertoo. Suomalaisten ei kuitenkaan tarvitse olla kovin pian huolissaan.

”Se, että täällä pystyisi tiikerihyttynen elämään ja lisääntymään, vaatisi monella tavalla erilaiset olosuhteet.”

Lähteet: THL, Terveyskirjasto

Lapin keskussairaala tavoitti kaksi koronavirukselle altistunutta henkilöä lisää, kymmentä etsitään vielä

Venäjä ei antanut saksalaisia Kiinan Wuhanista evakuoivan lennon laskeutua, kone teki välilaskun Helsinki-Vantaalle

Seuraa uutisia tästä aiheesta