Traficomin asiakasneuvontaa tehdään Fuengirolasta: ”Tietysti palkkataso on Espanjassa merkittävästi alhaisempi kuin Suomessa” - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa

Traficomin asiakasneuvontaa tehdään Fuengirolasta: ”Tietysti palkkataso on Espanjassa merkittävästi alhaisempi kuin Suomessa”

Traficomin asiakaspalvelua on jo vuosia tehty Espanjan Aurinkorannikolta käsin.

Traficomin asiakaspalvelua tehdään Espanjan Fuengirolasta käsin Baronan palvelukeskuksessa. Työntekijöille maksetaan palkkaa paikallisen työehtosopimuksen mukaan. Kuva: LASSI RINNE

Julkaistu: 1.2. 20:00, Päivitetty 3.2. 9:37

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on ulkoistanut asiakaspalvelutehtäviään Espanjan Aurinkorannikolle.

Noin 50 työntekijän joukko hoitaa Fuengirolasta käsin Traficomin ajoneuvojen omistajanvaihdoksiin ja verotukseen liittyvää asiakaspalvelua. Työntekijöillä on työsuhde henkilöstöpalveluyritys Baronan kanssa.

”Traficomia edeltäneellä Trafilla sekä Ajohallintokeskuksella on ollut näitä palveluita ulkoistettuna hyvin pitkään, 1990-luvun lopulta lähtien. Espanjassa työtä on tehty vuoden 2013 alusta alkaen”, kertoo Traficomin autoilijan palveluiden ylijohtaja Olli Lindroos.

Asia nousi tällä viikolla esille, sillä Barona hakee parhaillaan Traficomille Fuengirolassa työskentelevälle tiimille ryhmäesimiestä. Työpaikkailmoituksessa kerrotaan, että työtehtävän palkkaus määräytyy paikallisen työehtosopimuksen mukaan.

”Tietysti palkkataso on Espanjassa merkittävästi alhaisempi kuin Suomessa. Sen takia näitä palvelukeskuksia siellä on”, Lindroos sanoo.

”Näissä tehtävissä on kielivaatimuksena suomi ja ruotsi, ja käsittääkseni kaikki siellä työskentelevät ovat Suomen kansalaisia.”

Traficom kilpailutti uuden asiakaspalvelua koskevan sopimuksen vuosina 2018–2019. Lindroosin mukaan molemmat tarjouskilpailun ehdokkaat tarjosivat työntekopaikaksi muuta kuin Suomea. Virasto ei olisi muutenkaan voinut vaikuttaa siihen, mistä käsin työtä tehdään.

Syy on hankintalaissa, jonka mukaan tarpeeksi suuret hankinnat on kilpailutettava koko Euroopan unionin laajuisesti. Tämä koskee kaikkia yli 139 000 euron arvoisia hankintoja.

Valtionhallinnon tekemissä kilpailutuksissa tarjouksia arvioidaan kustannusten ja laadun perusteella. Niissä ei siis oteta huomioon sitä, maksetaanko työstä verotuloja Suomeen.

”Se olisi EU:n kilpailulainsäädännön vastaista”, sanoo valtiovarainministeriön valtionhallinnon kehittämisosaston neuvotteleva virkamies Hannu Koivurinta.

Jokainen virasto ja laitos vastaa omista hankinnoistaan ja niiden kilpailutuksesta, eikä Koivurinta osaa sanoa, onko muillakin ulkoistettua työvoimaa Suomen ulkopuolella. Hän ei kuitenkaan muista törmänneensä vastaavaan.

Traficom kouluttaa ja ohjeistaa Fuengirolassa työskenteleviä Baronan työntekijöitä, kertoo ylijohtaja Lindroos. Hän painottaa, että kyse on avustavasta asiakaspalvelusta: kaikki harkintaa vaativat tapaukset ohjataan Traficomin virkamiehille.

”Meillä on virastolaissa hyvin tarkkaan määritelty se, minkälaisia tehtäviä ylipäänsä voi ulkoistaa”, Lindroos sanoo.

Ainoastaan avustavia tehtäviä voi ulkoistaa, eikä siis sellaisia, joissa tehdään viranomaisharkintaa edellyttäviä päätöksiä.

Kansaneläkelaitos Kela selvitti myös puhelinpalvelunsa ulkoistamista vuonna 2017 sen jälkeen, kun toimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyivät sen hoidettavaksi ja ruuhkauttivat puhelinpalvelun.

Asiakkuusjohtaja Elise Kivimäki kertoo, ettei ulkoistamista kuitenkaan koettu ratkaisuksi.

”Siinä tulee esteeksi se, että palvelu voisi olla ainoastaan yleisluontoista neuvontaa, jossa ei mennä asiakkaan tietoihin. Emme voi luovuttaa yksityisille toimijoille sitä tehtävää”, Kivimäki sanoo.

”Meillä ei ole mitään suunnitelmia ulkoistaa työtämme saati sitten ulkoistaa sitä ulkomaille.”

Kivimäen mukaan Kelalla ei ole myöskään suunnitelmia siirtää työntekijöitänsä tekemään työtään ulkomaille.

”Siinäkin tulee tietoturvakysymykset esiin, kun ei ole tietoa siitä, ovatko tietoturvaverkot turvallisia. Meillä on sen verran arkaluonteista tietoa, että ei voida sellaista tehdä.”

Valtiovarainministeriön Koivurinta ei usko, että valtionhallinnon alaisten virastojen tai laitosten työntekijöiden ulkoistaminen ulkomaille halvempien työvoimakustannusten perässä lisääntyisi lähitulevaisuudessa. Automatisaatio kehittää juuri tämäntyyppisen työn tekemistä, hän sanoo.

Koivurinnan mukaan virastojen ja laitosten työtä voitaisiin periaatteessa ulkoistaa minne tahansa, mikäli EU:lla olisi kohdemaahan voimassa oleva kauppasopimus.

”Jos puhutaan kuitenkin palveluista, lähtökohta on se, että niitä annetaan suomen kielellä, mikä rajaa vaihtoehtoja hyvin paljon pois.”

Muokkaus 3.2.2020 kello 9.36: Valtiovarainministeriön valtionhallinnon kehittämisosaston neuvottelevaa virkamiestä Hannu Koivurintaa kutsuttiin jutun toiseksi viimeisessä kappaleessa Koivurannaksi. Jutussa muokattu nimi oikeaan muotoon.

Lukijan mielipide|Miksi valtio ulkoisti osan ajo­neuvo­verotuksen neuvonnasta hoidettavaksi Espanjan Aurinko­rannikolta?

Lukijan mielipide|Avustavan neuvontapalvelun ulkoistuksella Traficom on voinut tarjota parempaa palvelua

Seuraa uutisia tästä aiheesta