Suomessa koronaviruksen leviämistä seurataan tarkasti: THL odottaa tietoja etenkin 150:stä Kiinan ulkopuolella todetusta tartunnasta - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa

Suomessa koronaviruksen leviämistä seurataan tarkasti: THL odottaa tietoja etenkin 150:stä Kiinan ulkopuolella todetusta tartunnasta

THL:n asiantuntijan mukaan epävarmuustekijöitä on vielä liiaksi, jotta voitaisiin arvioida, paljonko koronavirus voi sairastuttaa Suomessa.

Wuhanin lentoasemalla tehtiin sunnuntaina terveystarkastuksia Ranskaan evakuoitaville ihmisille. Kuva: Markus Tietäväinen

Julkaistu: 3.2. 19:45

Koronavirustapauksia on todettu tällä hetkellä Kiinan ulkopuolella runsaat 150, joista yksi Suomessa. Kiinan ulkopuolella virukseen on kuollut tähän mennessä yksi ihminen: Filippiineillä kuoli kiinalaismies, jolla oli yhteys Wuhaniin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtavan asiantuntijan Jussi Sanen mukaan Kiinan ulkopuolella todetut tapaukset antavat tutkijoille arvokasta tietoa viruksesta.

”Näitä henkilöitä seurataan nyt tarkkaan eri maissa, saadaan kuvaa oireista ja tartuttavuudesta. Tämä osin edesauttaa tietopohjan kertymistä, minkä perusteella voidaan tehdä parempia johtopäätöksiä.”

Sane uskoo, että Kiinan ulkopuolisista koronatapauksista saadaan tarkempaa kokonaisarviota jo lähipäivinä.

”Tällä hetkellä tiedetään, että valtaosa niistä on ollut lieviä tautitapauksia. Joitakin tartuntaketjuja on toki ollut Euroopassa, mutta toistaiseksi ei ole kunnon merkkejä siitä, että olisi ollut tehokasta, pitkälle mennyttä leviämistä”, Sane sanoo.

Hänen mukaansa todetut tapaukset ovat olleet matkailuun liittyneitä lähikontaktitartuntoja.

Kaikkiaan koronavirukseen on sairastunut tällä hetkellä noin 17 000 ihmistä, joista valtaosa on Kiinassa. Virukseen on kuollut noin 360 ihmistä.

Virustapausten lukumäärä on lisääntynyt nopeasti, mutta Sanen mukaan kaikki uudet diagnoosit eivät ole uusia tartuntoja.

”Etenkin Wuhanissa testataan nyt paljon ihmisiä, ja siellä testataan vanhojakin näytteitä, joita ei ole tähän mennessä ehditty testaamaan. Jos uusia tapauksia raportoidaan yhtenä päivänä esimerkiksi tuhat, se ei tarkoita, että he kaikki olisivat saaneet nyt oireita. He ovat voineet sairastua aikaisemmin ja saavat nyt diagnoosin.”

Kausi-influenssalle altistuu Suomessa vuosittain satojatuhansia ihmisiä. Siihen sairastuu kymmeniätuhansia ihmisiä ja kuoleekin satoja ihmisiä joka vuosi.

Jos koronavirus rantautuu laajemmin Suomeen, kuinka paljon se voi sairastuttaa ihmisiä?

Jussi Sanen mukaan asiantuntijat arvioivat tätä saatavilla olevien tietojen perusteella. Hän ei kuitenkaan halua arvioida, sairastuisiko koronavirukseen enemmän vai vähemmän ihmisiä kuin influenssaan. Epävarmuustekijöitä on yhä liikaa.

Sanen mukaan tutkijat yrittävät tällä hetkellä ymmärtää, miten koronavirustapaukset suhteutuvat muihin hengitystieinfektioihin esimerkiksi Wuhanissa: paljonko sairastuneilla todetaan koronaa, paljonko influenssaa tai muita hengitystieinfektiota.

Tutkijat yrittävät hahmottaa myös sitä, kuinka moni koronavirukseen sairastuneista lopulta kuolee.

”Tällä hetkellä kuolleisuusosuus on ollut aika stabiili, ehkä vähän laskenutkin. Se on jotain muutaman prosentin luokkaa, jos katsotaan raportoiduista tapauksista kuolemantapaukset”, hän sanoo.

Virusten kykyä tartuttaa ihmisiä mitataan niin sanotulla R0-luvulla. Luku kertoo sen, kuinka monta muuta ihmistä yksi sairastunut voi tartuttaa väestössä. Esimerkiksi ärhäkästi leviävän tuhkarokon R0-luku on 10–15 ja kausi-influenssan R0-luku on noin 1,5.

Lue lisää: Uusi koronavirus ei ole yhtä tappava kuin sars, ja juuri siksi se leviää niin nopeasti

Koronaviruksen R0-luvuksi on laskettu keskimäärin 2. Eli teoriassa jokainen sairaustapaus voisi johtaa kahteen uuteen sairaustapaukseen.

Jussi Sanen mukaan tartuttavuusluvun arviot vaihtelevat, ja se riippuu suuresti kontekstista. Luku voi olla pienempi Suomen kaltaisissa maissa, joissa on korkealaatuinen terveydenhuolto ja sekä hyvät viruksen torjunta- ja seurantajärjestelmät. Vastaavasti luku voi olla paljon suurempi köyhissä maissa, joissa samanlaista infrastruktuuria ei ole.

”Torjuntatoimilla yritetään nimenomaan saada R0-lukua alaspäin. Se pyritään saamaan alle yhteen, jolloin eteneminen pysähtyy”, Sane sanoo.

Hänen mukaansa koronaviruksen kohdalla olennaista on, että viruksen R0-luku liikkuu yhden ja kolmen välillä eikä tuhkarokon tapaan 15:n tienoilla.

”Se ei ole helposti ilmateitse leviävä virus, kuten tuhkarokko. Se tässä on nyt aika selvää, että puhutaan pisaratartunnasta ja lähikontaktista, kun tartunta tapahtuu”, Sane sanoo.

Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti arvioi, että koronaviruksen tartuntaluku voi suurentuakin, kun katsotaan uusia tietoja.

”Jos otetaan näitä tuoreempia tartuntoja mukaan, vähän haiskahtaa, että tartuntaluku voisi olla korkeampi”, hän sanoo.

Vapalahden mukaan on mahdollista, ettei koronavirus rantaudu nyt heti koko voimalla Suomeen. Hänen mukaansa talvikausi on otollista aikaa hengitystieinfektioiden leviämiselle, mutta pian pohjoisella pallonpuoliskolla koittaa kevät.

”Lämpö, auringonvalo ja se, että ihmiset eivät ole niin paljon yhdessä sisätiloissa, hankaloittavat näiden virusten leviämistä. Ne ovat sellainen luontainen jelppi siinä, että viruksen tartuntaketjut katkeilevat”, Vapalahti sanoo.

Hänen mukaansa on mahdollista, että koronavirus tulee Suomeen voimakkaammin vasta viiveellä.

”Ja voi olla, että siinä vaiheessa joku rokote voi olla jo apuna ja hoitoja on ehditty enemmän testailemaan”, Vapalahti sanoo.

Torstaina Maailman terveysjärjestö WHO julisti koronavirusepidemian kansainväliseksi terveysuhaksi. Ainakaan toisteiseksi se ei ole julistanut, että kyseessä olisi pandemia.

Vastaavanlainen kansainvälinen terveysuhkajulistus on tällä hetkellä voimassa poliosta sekä ebolasta.

Jussi Sanen mukaan WHO haluaa koronajulistuksellaan korostaa tiettyjä toimia viruksen torjunnassa. Hänen mukaansa koronan kohdalla WHO painotti erityisesti köyhien maiden riskejä. Niiltä puuttuvat kunnollinen terveydenhuolto sekä tarkat seuranta- ja torjuntajärjestelmät epidemian hoitoon ja torjuntaan.

”Julistuksella pyritään saamaan etenkin näihin maihin kansainvälistä huomiota ja apua. Näin WHO voi kohdentaa omia resurssejaan, kansainvälistä apua ja kohdentaa torjuntatoimia tilanteen hoitamiseksi.”

Video näyttää, kuinka Kiina rakensi valtavan sairaalan kahdeksassa päivässä: Kuumeisia ihmisiä on aiemmin jouduttu käännyttämään kotiin

Suomen koronapotilaan eristys puretaan aikaisintaan tiistaina – osa altistuneista yhä kateissa

WHO: Koronavirus ei ainakaan toistaiseksi ole aiheuttanut pandemiaa

Evakuointilento toi kolme suomalaista Ranskaan, vantaalaisnainen jäi Wuhaniin auttamaan äitiään: ”Tilanne täällä on todella huono”

Turismi toi koronaviruksen nopeasti Suomeen, mutta Lappi ei ole portti taudeille, arvioi asiantuntija – näin tunnetut epidemiat ovat levinneet maailmalla