Kolme neljästä kunnasta teki viime vuonna negatiivisen tuloksen – kartta kertoo oman kuntasi tilanteen - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa

Kolme neljästä kunnasta teki viime vuonna negatiivisen tuloksen – kartta kertoo oman kuntasi tilanteen

Kolme neljästä Manner-Suomen kunnasta teki viime vuonna negatiivisen tuloksen, selviää Tilastokeskuksen julkaisemista tilinpäätösarvioista.

Kunnat ja kuntayhtymät ottivat viime vuonna tilinpäätösarvioiden mukaan lisälainaa yhteensä 2,4 miljardia euroa. Kuva: Jarno Mela / Lehtikuva

Julkaistu: 6.2. 2:00, Päivitetty 7.2. 9:23

Synkentymisen merkkejä ja kriisin jatkumista, mutta ei historiallisen huonoja lukuja.

Näin voi tiivistää Tilastokeskuksen keskiviikkona julkaisemien kuntien tilinpäätösarvioiden annin.

Kuntien itsensä raportoimien tietojen mukaan kolme neljästä Manner-Suomen kunnasta teki vuonna 2019 negatiivisen tuloksen, eli niiden tulot eivät riittäneet kattamaan kuluja ja poistoja. Lukumäärällisesti negatiivisen tuloksen tehneitä kuntia oli viime vuonna 225 kuntaa, mikä on 25 enemmän kuin vuonna 2018. Asukaslukuun suhteutettuna heikoimman tulokset tekivät viime vuonna Kivijärvi, Toivakka sekä Kyyjärvi ja parhaimman Sotkamo, Kajaani sekä Riihimäki.

Myös vuosikatteen osalta kuntien tilanne näyttää edellisvuotta synkemmältä.

Kuntien yhteenlaskettu vuosikate laski tilinpäätösarvioiden mukaan reilut 13 prosenttia. Kaikkiaan 56:lla kunnalla oli negatiivinen vuosikate, kun edellisvuonna tällaisia kuntia oli 44. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että näiden kuntien tulorahoitus ei riittänyt kattamaan edes kunnan juoksevia menoja.

”Vaikka luvut olivat synkät, ne olivat helpotus. Ei sukellettu niin syvälle kuin odotettiin”, sanoo kuntien etua ajan Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio.

Syksyllä julkaistujen ennakkotietojen mukaan näytti siltä, että kuntien tilinpäätöksistä olisi tulossa vuonna 1997 käyttöön otetun kirjanpidon historian huonoimmat. Tämä ei kuitenkaan vaikuta toteutuvan, sillä ainakin vuonna 2012 tulos oli viime vuotta heikompia. Keskiviikkona julkaistut tilinpäätösarviot kuitenkin osoittavat, että kuntatalouden kriisi jatkuu edelleen, Kuntaliitto arvioi.

Punakallion mukaan historiallisen huonoilta luvuilta vältyttiin pääasiassa ennakoitua paremman verokehityksen ja kertaluontoisten tuottojen ansiosta. Moni kunta päätyi myymään omaisuuttaan taloutensa kohentamiseksi. Satunnaisista myyntituotot eivät kuitenkaan ole pysyvä ratkaisu kuntatalouden ongelmiin, Punakallio sanoo.

Kuntien suurimmat pitkänaikavälin haasteet liittyvät väestön ikääntymiseen. Kunnille ikääntyvä väestö tarkoittaa kustannusten kasvua sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä verotulojen kutistumista, kun kuntalaiset siirtyvät työelämästä eläkkeelle. Myös kaupungistumisen takia syrjäseutujen kuntiin jää yhä vähemmän veronmaksajia ja samalla väestönkasvu lisää investointitarpeita kaupungeissa.

Viime vuodesta erityisen vaikean teki Punakallion mukaan muutokset kuntien saamissa valtionosuuksissa. Niihin vaikuttivat indeksijäädytys sekä kilpailukykysopimusta koskevat leikkaukset, joista osa on sittemmin peruttu. Tänä vuonna kuntien valtionosuudet kasvavat viime vuodesta runsaat puoli miljardia euroa.

Toinen yksittäinen syy viime vuoden kuntatalouden vaikeuksiin liittyy verotusjärjestelmän uudistukseen, jonka takia osa kuntien verotuloista siirtyi viime vuodelta tälle vuodelle.

Keskiviikkona julkaistuissa tilinpäätösarvioissa silmiinpistävää on ero Helsingin ja muun Suomen välillä. Helsinki teki yhteensä 376 miljoonan euron tuloksen, mutta muiden suurten kaupunkien tulokset jäivät selvästi negatiivisiksi. Vantaan tulos oli 48 miljoonaa euroa miinuksella, Lahden taas 39 miljoonaa ja Oulun 32 miljoonaa euroa miinuksella.

Erityisen huolestuttavana Punakallio pitää kuntien lainakannan kasvua. Kunnat ja kuntayhtymät ottivat viime vuonna lisälainaa 2,4 miljardia euroa.

Näin suurta lisälainan ottamista ei ole aikaisemmin nähty, Punakallio sanoo.

”Se on erittäin kova nykäisy. Uskoisin, että kunnat ovat varautuneet siihen, että vuoden 2019 verotulojen kehityksestä ennakoitiin heikkoa ja siksi ne ovat paikanneet talouttaan lyhytaikaisella lainalla.”

Isojen kaupunkien velkaantumista selittävät pääasiassa investoinnit.

Niitä on pitänyt tehdä esimerkiksi kaupunkien koulujen ja terveysasemien kunnostamiseen, kun kuntien rakennuskanta on tulossa käyttöikänsä päähän. Toisaalta kaupungit ovat vetäneet väkeä pienemmiltä paikkakunnilta, jolloin ne ovat katsoneet tarpeelliseksi panostaa esimerkiksi kaupungin infrastruktuurin kehittämiseen.

Tilastokeskuksen julkaisemissa tilinpäätöstiedossa on kyse kuntien raportoimista arvioista. Yksittäisten kuntien kohdalla luvut saattavat muuttua vielä huomattavasti, mikäli kunnalle on esimerkiksi tulossa viime vuotta koskevia sairaanhoitopiirin laskuja maksettavaksi.

Oikaisu 6.2. kello 17.09: Jutussa luki aiemmin virheellisesti, että isojen kaupunkien heikkoja tuloksia selittää investoinnit. Investoinnit selittävät kuitenkin velkaantumista, ei tuloksia. Oikaisu 7.2. kello 9.22: Jutun kartassa Inarin viime vuoden tulos oli alun perin merkitty virheellisesti negatiiviseksi ja Hollolan positiiviseksi.

Ikääntyminen ja muuttoliike kurjistavat kuntia henki­hieveriin: ”Niillä ei ole tulevaisuuden­näkymiä”

Valtiolla on kaksi menoerää yli muiden – HS:n budjetti­puu näyttää, mihin vero­eurosi tänä vuonna menevät

Ennätyskorkeatkaan veroprosentit eivät pelasta kriisikuntaa, jos asukkaiden tulot ovat pienet: Katso HS:n laskurista, kuinka paljon maksat tänä vuonna veroja

Seuraa uutisia tästä aiheesta