Lutikka on lisääntynyt räjähdysmäisesti ja luonut Suomeen oman kannan

Muun muassa näin verta imevät lutikat leviävät Suomessa: Lutikkavitsaus on levinnyt kerrostaloyhtiössä niin laajalle, että taloyhtiö on hankkinut parkkipaikalle kuorma-lavan. Asukkaat voivat viedä lavalle lutikoiden saastuttamia sänkyjä. Ne ovat siinä kunnossa, että niistä on vaikea hävittää lutikoita.

”Sen jälkeen kun asukkaat ovat kantaneet sängyt lavalle, joku muu on käynyt hakemassa saastuneet sängyt käyttöönsä”, tekninen päällikkö Jouni Siltalahttps://www.hs.fi/haku/?query=jouni+siltala Rentokilistä kertoo.

HS kertoihttps://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000006172686.html viime vuonna miten taloyhtiöiden edustalle tilatuilla ludelavoilla on käynyt roskalavaharrastajia.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) varoitti perjantaina lutikoiden eli luteiden leviävän muun muassa käytettyjen huonekalujen kautta.

Sängyissä lutikat voivat pesiytyä pehmusteiden sisään, jolloin niiden hävittäminen on hankalaa.

Jouni Siltala korostaa, että kierrätyskeskusten huonekalut ovat pääosin kunnossa.

”Olemme käyneet kouluttamassa kierrätyskeskusten työntekijöitä tunnistamaan lutikkaongelmaisia huonekaluja”, Siltala kertoo.



Lutikkojen määrä kasvoi Suomessa räjähdysmäisesti kymmenisen vuotta sitten. Määrästä ei ole virallista tilastoa, joten ainoa suuntaa-antava tilasto on Kasvinsuojeluseuran asunto- ja elintarvikehygieniajaoston vuosittain järjestämä kysely. Se lähetetään kaikille tuholaistorjuntaa tekeville yrityksille.

Vuonna 2007 lutikkatorjuntakäyntejä oli vain kourallinen.

”Vastausten perusteelle arvioimme, että toissa vuonna suomalaiskoteihin tehtiin 12 000–14 000 lutikkatorjuntakäyntiä”, Siltala kertoo.

Yhteen kohteeseen voidaan tehdä kahdesta kuuteen käyntiä. Helpoimpiin kohteisiin riittää kertaluontoinen kuumennuskäsittely ja jälkitarkastus. Vaikeissa kohteissa joudutaan tekemään kemiallinen ruiskutuskäsittely, avaamaan rakenteita ja käyttämään lisäksi höyryä. Lutikkakohteita oli arvion mukaan toissa vuonna 4 000–8 000.

Lutikkojen leviämisen on arvioitu johtuvan muuttoliikkeestä sekä matkailun ja halpalentoyhtiöiden lisääntymisestä 2000-luvulla. Suomen lisäksi lutikat ovat lisääntyneet kaikissa länsimaissa.

”Länsimaat olivat tulleet siihen oletukseen, että lutikoita ei suunnilleen enää ollut. Me olimme päässeet DDT:n avulla tällaisista syöpäläisistä eroon”, Siltala sanoo.

DDT eli Diklooridifenyylitrikloorietaani kiellettiin ympäristövaikutusten vuoksi 1970-luvulla. Vielä runsaat kymmenen vuotta sitten lutikka kuoli hyvin helposti nykyaikaisilla torjunta-aineilla.

”Tilanne muuttui, kun jossain päin maailmaa kasvoi kanta, joka selviytyi voimakkaista torjunta-aineista. Nyt lutikoilla on huikea vastustuskyky nykyisille torjunta-aineille.”

Lutikan vastustuskykyä kuvaa se, että jos lattian reunaan ruiskutetaan torjunta-ainetta, se tehoaa kuukauden verran sokeritoukkiin ja turkiskuoriaisiin, mutta lutikoihin monesti vain muutaman päivän.

”Aineiden käytön pitää olla useimmiten paljon tiheämpää, että ne edes tehoavat lutikoihin. Käsittely täytyy ulottua pesäpaikkoihin asti varsinkin, jos tilasta ollaan evakossa. Vastustuskyvyn takia torjuntaan on kehitetty kuumennus- ja kylmennyskäsittelyitä”, Siltala kertoo.

Osa lutikoista tulee Suomeen vieläkin matkustajien mukana matkalaukuissa ja tekstiileissä. Siltala arvioi, että Suomessa on jo oma lutikkakanta.

”Niitä ei enää tarvitse tuoda ulkomailta”, Siltala toteaa.

Tukesin ylitarkastaja Oskari Hanninenhttps://www.hs.fi/haku/?query=oskari+hanninen korostaa, että kuluttajan on hyvin vaikea torjua lutikoita omatoimisesti.

”Kuluttajan on vaikea käyttää tehokkaasti kaupasta ostettavia myrkkyjä. On myös jonkin verran tutkimusta siitä, että myrkky voi toimia karkotteena ja edistää lutikoiden leviämistä asunnosta toiseen”, Hanninen kertoo.

Siltala kertoo, että kaupan torjunta-aine voi toimia vain, jos lutikkaesiintymä on pieni.

”Torjunta voi onnistua ainoastaan, jos löytää lutikoiden pesän ja saa ruiskaistua ainetta niiden niskaan”, Siltala sanoo.