Kotimaa

Koululaisten arvioinnin täysremontti tuo numeroarviot jo neljännelle luokalle: Ideana saada opettajien lellikit ja inhokit samalle viivalle

Opetushallitus julkistaa tänään tiistaina tarkemmat kriteerit perusopetuksen arviointiin. Numeroarviointi aloitetaan jatkossa viimeistään neljännellä vuosiluokalla.

Numerot viimeistään neljännellä vuosiluokalla. Yhtenäiset kriteerit vähimmäisosaamiselle sekä päättöarvosanoille kuudennen ja yhdeksännen luokan loppuessa. Muun muassa näillä keinoilla Opetushallitus haluaa yhtenäistää perusopetuksen arviointia.

Tavoitteena on oppilaiden yhdenvertaisuuden parantaminen.

Jatkossa arvioinnin on perustuttava yhtenäisiin linjauksiin, jotka ovat ymmärrettäviä paitsi opettajille myös oppilaille ja heidän vanhemmilleen, opetusneuvos Erja Vitikka Opetushallituksesta kertoo. Uudet arviointiperiaatteet astuvat voimaan lukuvuoden alusta vuoden 2020 elokuussa.

Arviointilinjaukset siirretään myös paikalliseen opetussuunnitelmaan sellaisenaan noudatettaviksi. Tällä haetaan yhtenäisyyttä kuntien ja koulujen välille.

”Se vähentää arvioinnin tulkinnanvaraisuutta. Näin varmistetaan myös se, että oppilaiden arvosanat ovat keskenään vertailukelpoisia esimerkiksi silloin, kun oppilaat hakevat toisen asteen opintoihin”, hän kertoo.

Nykyiset arvioinnin linjaukset ovat Vitikan mukaan hyvin monitulkintaisia, mistä on seurannut erilaisia käytänteitä kouluihin.

Esimerkiksi numeroarviointi on aloitettu valtaosassa, 87 prosentissa, kouluista 4. tai 5. vuosiluokasta, mutta on yksittäisiä kuntia ja kouluja, joissa numeroarviointi aloitetaan vasta myöhemmin.

Helsinkiläisessä Poikkilaakson ala-asteen koulussa on sanallisesta arvioinnista pitkät perinteet. Koulussa on käytetty sanallista arviointia parikymmentä vuotta. Välillä käytössä on ollut numeroarviointi opetussuunnitelman mukaisesti.

Tällä hetkellä koulussa on käytössä sanallinen arviointi kaikilla luokka-asteilla ensimmäiseltä kuudennelle luokalle. Sanallisessa arvioissa oppilas saa palautetta osaamisestaan sekä siitä, missä hänellä on kehitettävää.

Luokanopettaja Annu Kostiainen ei sinänsä näe eroa sanallisen ja numeroarvioinnin välillä.

”Mutta jos oppilaalle annetaan vain numero, se ei välttämättä kerro hänelle yhtään sen enempää, mitä hän osaa tai ei osaa”, hän sanoo. ”Arvioinnin tulee lähteä oppiaineen tavoitteista sekä oppilaan omista tavoitteista. Tätä peilataan sitten hyvän osaamisen kriteereihin.”

Kostiaisen mukaan arviointi on kokeneellekin opettajalle aina vaikeaa, mutta koulussa on tehty yhteiset kriteerit. Koulussa on käytössä tiimiopettajuus: useat opettajat paitsi opettavat myös arvioivat yhdessä.

”Se tuo useamman opettajan näkökulmaa. Olemme myös pohtineet, miten nämä tavoitteet tarkoittavat käytännössä.”

Esimerkiksi matematiikassa voi olla opetussuunnitelmassa 20 eri tavoitetta.

Luokanopettaja Kirsi-Maria Korhosta huolettaa numeroarvioinnissa, alkavatko oppilaat ja vanhemmat nyt vertailla arvosanoja keskenään.

”Siitä olemme halunneet juuri päästä pois.”

Molemmat harmittelevat, että uudistus tulee näin pian, sillä uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön vasta neljä vuotta sitten.

”Tietysti on hyvä, että yhdenvertaisuus oppilaiden välillä toteutuu, mutta vähän tulee sellainen olo, että peruutetaan taas vanhaan.”

Korhonen uskoo, että koulu aikoo jatkossakin käyttää sanallista arviointia numeroarvioinnin rinnalla.

Näin arviointi muuttuu:

1. ”Pärstäkerroin” ei vaikuta

Arvioinnin tulee kohdistua vain siihen, mitä opetussuunnitelmassa on tietyssä oppiaineessa asetettu tavoitteeksi. Lisäksi voidaan arvioida oppilaan työskentelyä ja käyttäytymistä.

Arviointi ei esimerkiksi saa kohdistua oppilaan persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.

2. Numeroarviointi neljänneltä luokalta

Numeroarviointia aikaistetaan siten, että se aloitetaan jatkossa kaikissa Suomen kouluissa viimeistään neljännellä vuosiluokalla. Nykykäytännön mukaan numeroarviointi on voitu aloittaa vasta kahdeksannelta luokalta, mikä on päättötodistuksen kannalta todella myöhään.

Numeroarvioinnin aloittaminen auttaa opettajia hahmottamaan oppilaiden mahdollisia tuen tarpeita, ja koulut voivat tarjota yksilöllistä apua hyvissä ajoin.

Opettaja voi täydentää numeroarviointia sanallisella arvioinnilla. Ensimmäisellä, toisella ja kolmannella vuosiluokalla opetuksen järjestäjä päättää, antaako todistukset numeerisina vai sanallisina.

3. Ei ”armovitosia”

Opetushallitus täsmentää myös päättöarvioinnin arvosanojen kriteerejä. Nykyisissä opetussuunnitelman perusteissa on määritelty, mitä oppilaan tulee osata, jotta hän saa päättötodistukseen arvosanan 8.

Tutkimuksen mukaan päättöarvosanat voivat kuitenkin vaihdella yhdellä numerolla ylös- tai alaspäin suhteessa valtakunnalliseen osaamistasoon. Samalla osaamisella voi koulusta ja opettajasta riippuen saada arvosanan seitsemän, kahdeksan tai yhdeksän.

HS nosti asian julkisuuteen vuonna 2018:

Lue lisää: Suomen peruskouluissa tapahtuu tuhansia pieniä oikeusmurhia – Miten on mahdollista, että samalla osaamisella arvosana voi olla seiska, kasi tai ysi?

Jatkossa kriteerit määritellään myös arvosanoille 5, 7 ja 9. Näin määritelmän saa myös vähimmäisosaaminen eli se, mitä oppilaan on ainakin osattava, jotta hän pääsee seuraavalle luokalle.

Kuudennen vuosiluokan päättäville valmistellaan tarkemmat kriteerit arvosanoille 5, 7, 8 ja 9.

Uudet päättöarvioinnin kriteerit julkaistaan vuodenvaihteessa 2020–2021, ja ne astuvat voimaan vuoden 2021 elokuussa. Uudet päättöarvosanat ovat käytössä vuoden 2022 keväällä.

4. Opettaja tekee arvioinnin vähintään lukuvuoden lopuksi

Perusopetusasetus velvoittaa antamaan kunkin lukuvuoden päättyessä oppilaalle lukuvuositodistuksen, joka sisältää sanallisesti tai numeroin ilmaistut arviot siitä, miten oppilas on kyseisenä lukuvuonna saavuttanut tavoitteet eri oppiaineissa. Lukuvuositodistukseen sisältyy myös käyttäytymisen arviointi.

Arvioinnin tekee aina oppilasta opettanut opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Arviointi tulee tehdä vähintään jokaisen lukuvuoden päätteeksi sekä perusopetuksen päättyessä.

Opettajan tulee dokumentoida arvioinnit niistä näytöistä, jotka vaikuttavat oppilaan lukuvuosiarvioon tai arvosanaan.

5. Itsearviointi tai vertaispalaute ei saa vaikuttaa arvosanaan

Oppilaalla on oikeus saada arvioinnin lisäksi palautetta edistymisestään ja kehityksestään. Palaute on osa opetusta, ja sen tulee perustua oppiaineiden tavoitteisiin.

Siihen kuuluu myös itsearviointi ja toisilta oppilailta saatava vertaispalaute. Ne eivät kuitenkaan saa vaikuttaa oppiaineesta saatavaan arvioon tai arvosanaan.

Palautteen antaminen ei myöskään edellytä opettajalta dokumentointia.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Työhaalareissa ei pitäisi olla mitään asiaa juniin ja busseihin, sanoo työmies Juhani Kaappola Keravalta – Mitä vastaavat VR ja HSL?

    2. 2

      Elmu, Kallio-liike ja Block party haluavat ostaa kaupungilta tsaarinaikaisen makasiinin eurolla keikkapaikaksi

    3. 3

      Suosikkikahvila haettiin konkurssiin Helsingin Punavuoressa: Sitten puhelu tuntemattomasta numerosta muutti kaiken

    4. 4

      37-vuotias Reetta Ek alkoi tuntea iltaisin olonsa oudoksi – Kun lääkäri kertoi syyn, Ek tunsi syöksyvänsä kohti vanhuutta

      Tilaajille
    5. 5

      Monen olkapäässä on tapahtunut salakavala muutos, joka voi altistaa vammoille – Fysioterapeutti näyttää kolme liikettä, joilla testaat olkanivelen liikkuvuuden

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      Työikäinen nainen sai tartunnan Milanosta, kaksi altistunutta pysyttelee kotonaan – Tämä Helsingin korona­virus­tapauksesta tiedetään

    2. 2

      37-vuotias Reetta Ek alkoi tuntea iltaisin olonsa oudoksi – Kun lääkäri kertoi syyn, Ek tunsi syöksyvänsä kohti vanhuutta

      Tilaajille
    3. 3

      Tämä oli mahdollista vielä 1974: Liikemiehet katsoivat strippareita ja nielivät sinisiä enkeleitä – Kuvat näyttävät yöelämän keskuksen, jonne vaellettiin kaukaa

    4. 4

      Puiden takana on varjeltu salaisuus: Espoossa on Lego-taloilta näyttävä asuinalue, jonka vain paikalliset tietävät ja pitävät sitä ihmeenä

    5. 5

      Suosikkikahvila haettiin konkurssiin Helsingin Punavuoressa: Sitten puhelu tuntemattomasta numerosta muutti kaiken

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    3. 3

      Koronaviruksen hillitsemiseksi on olemassa yli­voimainen keino, joka on jokaisen ulottuvilla – Kokeile, läpäisetkö käsi­hygienian testin

    4. 4

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    5. 5

      ”Ovi avattiin, ja esiin työntyi pistin” – Toimittaja Jussi Konttisen isä joutui kuusi­vuotiaana venäläisten vanki­leirille, jolta moni lapsi ei selvinnyt

      Tilaajille
    6. Näytä lisää