Kotimaa

Tutkimus paljasti suomalaisten ”käsittämättömän” veron­maksuinnon, mutta näitä veroja suomalaisetkin inhoavat

Verohallinnon palveluasiantuntija Janne Myyry huomauttaa, että tutkimuksessa käytettyyn noin tuhannen ihmisen satunnaisotantaan päätyy tavallisesti vain kourallinen esimerkiksi yli 60 000 euroa vuodessa tienaavia.

98 prosenttia suomalaisista kertoo pitävänsä verojen maksamista tärkeänä hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi. 96 prosenttia sanoo kokevansa sen suorastaan kansalais­velvollisuudeksi. Nämä Verohallinnon tutkimustulokset saivat viikonvaihteessa kansainvälistä huomiota, kun ne julkaistiin viestipalvelu Twitterissä osana Yhdysvaltain demokraatti­kongressiedustajan Alexandria Ocasio-Cortezin aloittamaa keskustelua.

Lue lisää: Suomi mainittu! Yhdysvaltain kongressin Alexandria Ocasio-Cortez hehkutti twiitissään Suomea ja sai kriitikot huutelemaan korkeista veroista – sitten Verohallinto yllätti nokkelalla vastauksella

Verohallinnon vuonna 2019 teettämästä asennetutkimuksesta saadut lukemat vaikuttavat poikkeuksellisen suurilta. Verohallinnon palveluasiantuntijan Janne Myyryn mukaan sitä ne myös ovat.

”Tulos on käsittämätön. Vaikka väittäisimme, että yksi plus yksi on kaksi, emme saisi yhtä paljon myöntäviä vastauksia.”

Pitääkö se siis paikkansa? Ovatko suomalaiset erityisen auliita veronmaksajia?

 

Keskeistä on se, kokeeko ihminen maksavansa veroja vai ei.

Vuonna 2018 Verohallinto keräsi kaikkiaan 69 miljardin euron edestä veroja. Seuraavan vuoden syksyllä toteutetun asennetutkimuksen mukaan noin 30 prosenttia suomalaisista sanoi olevansa usein turhautunut tai vihainen maksamiensa verojen paljoudesta. Yli puolet ilmoitti olevansa valmis jopa kasvattamaan maksamaansa veropottia, jos rahat menisivät itselle tärkeisiin tarkoituksiin.

Myyry ei kuitenkaan pidä tuloksia yksioikoisena totuutena. Asennetutkimusten tavoitteena on hänen mukaansa lähinnä kartoittaa Verohallinnon arvojen välittymistä eteenpäin asiakkaille eikä todellisuus vastaa välttämättä täysin sitä, miltä se paperilla näyttää.

Siihen, kuinka mielekkääksi verojen maksaminen koetaan, vaikuttavat Myyryn mukaan lukemattomat taustatekijät. Merkitystä on esimerkiksi sillä, peritäänkö verot suoraan palkasta tai hyödykkeistä vai joutuuko ne pulittamaan erikseen.

”Voin vakuuttaa, että siinä kohtaa, kun joku maksaa perintöveroa ja menemme kysymään, että maksatko ne mielelläsi, 80 prosenttia ei ole enää samaa mieltä.”

Toisessa vuonna 2019 tehdyssä tutkimuksessa suomalaiset nimesivät yhdeksi epäoikeuden­mukaiseksi pidetyksi veroksi autoveron, joka maksetaan esimerkiksi ulkomailta tuotavista autoista, Myyry kertoo. Se maksetaan perintöveron tavoin itse. Keskeistä mielipiteiden muodostumisessa onkin hänen mukaansa se, kokeeko ihminen maksavansa veroja vai ei.

Verohallinnon tutkimuksen mukaan mielipiteet vaikuttavat tästä huolimatta kehittyneen monin kohdin positiivisempaan suuntaan seitsemän viime vuoden aikana. Nyt lähes 80 prosenttia sanoo saaneensa vastinetta maksamilleen veroille ja esimerkiksi aiempaa harvempi ilmoittaa olevansa valmis jättämään osan tuloistaan ilmoittamatta, jos kiinnijäämisen riski on pieni.

Palveluasiantuntija Myyryn mukaan lientyneisiin näkemyksiin on voinut vaikuttaa esimerkiksi se, että verojen maksamisesta on pyritty tekemään jatkuvasti helpompaa muun muassa verkkoasiointi­mahdollisuuden avulla.

Hän kuitenkin huomauttaa, että tutkimuksessa käytettyyn noin tuhannen ihmisen satunnaisotantaan päätyy tavallisesti vain kourallinen esimerkiksi yli 60 000 euroa vuodessa tienaavia. Tällä kertaa heitä oli seitsemän prosenttia vastaajista.

Lisäksi moni vastanneista tuli alueilta, joissa verorahoilla kustannettavat palvelut ovat melko vaivattomasti saatavilla.

”Myönteisyys korreloi lähimmän bussipysäkin kanssa. Mitä enemmän palveluita on ympärillä, sitä paremmat asenteet ovat”, Myyry sanoo.

Oikaisu 14.2. kello 15.50: Uutiseen oli tehty virheellinen oikaisu, jossa kerrottiin suomalaisten yhdeksi eniten inhoamaksi veroksi ajoneuvovero. Kyse on kuitenkin autoverosta.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Fakta

Näin tutkimus tehtiin


 Tutkimuksen toteutti Feelback Oy Verohallinnon toimeksiannosta.

 Yritys haastatteli puhelimitse 1 010 ihmistä syys–lokakuun 2019 aikana.

 Vastaajat olivat iältään 15–74-vuotiaita. Heidät poimittiin satunnaisesti valtakunnallisesta kuluttajien puhelinnumerorekisteristä, Suomen Asiakastiedosta.

 Tutkimuksen virhemarginaali on enimmillään 3,1 prosenttiyksikköä.

 Haastattelut kiintiöitiin asuinalueen, sukupuolen ja iän mukaan.

Lähteet: Janne Myyry, vero.fi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Työhaalareissa ei pitäisi olla mitään asiaa juniin ja busseihin, sanoo työmies Juhani Kaappola Keravalta – Mitä vastaavat VR ja HSL?

    2. 2

      Elmu, Kallio-liike ja Block party haluavat ostaa kaupungilta tsaarinaikaisen makasiinin eurolla keikkapaikaksi

    3. 3

      Suosikkikahvila haettiin konkurssiin Helsingin Punavuoressa: Sitten puhelu tuntemattomasta numerosta muutti kaiken

    4. 4

      37-vuotias Reetta Ek alkoi tuntea iltaisin olonsa oudoksi – Kun lääkäri kertoi syyn, Ek tunsi syöksyvänsä kohti vanhuutta

      Tilaajille
    5. 5

      Monen olkapäässä on tapahtunut salakavala muutos, joka voi altistaa vammoille – Fysioterapeutti näyttää kolme liikettä, joilla testaat olkanivelen liikkuvuuden

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      Työikäinen nainen sai tartunnan Milanosta, kaksi altistunutta pysyttelee kotonaan – Tämä Helsingin korona­virus­tapauksesta tiedetään

    2. 2

      37-vuotias Reetta Ek alkoi tuntea iltaisin olonsa oudoksi – Kun lääkäri kertoi syyn, Ek tunsi syöksyvänsä kohti vanhuutta

      Tilaajille
    3. 3

      Tämä oli mahdollista vielä 1974: Liikemiehet katsoivat strippareita ja nielivät sinisiä enkeleitä – Kuvat näyttävät yöelämän keskuksen, jonne vaellettiin kaukaa

    4. 4

      Puiden takana on varjeltu salaisuus: Espoossa on Lego-taloilta näyttävä asuinalue, jonka vain paikalliset tietävät ja pitävät sitä ihmeenä

    5. 5

      Suosikkikahvila haettiin konkurssiin Helsingin Punavuoressa: Sitten puhelu tuntemattomasta numerosta muutti kaiken

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    3. 3

      Koronaviruksen hillitsemiseksi on olemassa yli­voimainen keino, joka on jokaisen ulottuvilla – Kokeile, läpäisetkö käsi­hygienian testin

    4. 4

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    5. 5

      ”Ovi avattiin, ja esiin työntyi pistin” – Toimittaja Jussi Konttisen isä joutui kuusi­vuotiaana venäläisten vanki­leirille, jolta moni lapsi ei selvinnyt

      Tilaajille
    6. Näytä lisää