Tutkimus paljasti suomalaisten ”käsittämättömän” veron­maksuinnon, mutta näitä veroja suomalaisetkin inhoavat - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa

Tutkimus paljasti suomalaisten ”käsittämättömän” veron­maksuinnon, mutta näitä veroja suomalaisetkin inhoavat

Verohallinnon palveluasiantuntija Janne Myyry huomauttaa, että tutkimuksessa käytettyyn noin tuhannen ihmisen satunnaisotantaan päätyy tavallisesti vain kourallinen esimerkiksi yli 60 000 euroa vuodessa tienaavia.

Verohallinnon tutkimuksen mukaan 96 prosenttia suomalaisista sanoo kokevansa verojen maksamisen kansalaisvelvollisuudeksi. Kuva: Akseli Valmunen

Julkaistu: 11.2. 15:05, Päivitetty 14.2. 15:52

98 prosenttia suomalaisista kertoo pitävänsä verojen maksamista tärkeänä hyvinvointivaltion ylläpitämiseksi. 96 prosenttia sanoo kokevansa sen suorastaan kansalais­velvollisuudeksi. Nämä Verohallinnon tutkimustulokset saivat viikonvaihteessa kansainvälistä huomiota, kun ne julkaistiin viestipalvelu Twitterissä osana Yhdysvaltain demokraatti­kongressiedustajan Alexandria Ocasio-Cortezin aloittamaa keskustelua.

Lue lisää: Suomi mainittu! Yhdysvaltain kongressin Alexandria Ocasio-Cortez hehkutti twiitissään Suomea ja sai kriitikot huutelemaan korkeista veroista – sitten Verohallinto yllätti nokkelalla vastauksella

Verohallinnon vuonna 2019 teettämästä asennetutkimuksesta saadut lukemat vaikuttavat poikkeuksellisen suurilta. Verohallinnon palveluasiantuntijan Janne Myyryn mukaan sitä ne myös ovat.

”Tulos on käsittämätön. Vaikka väittäisimme, että yksi plus yksi on kaksi, emme saisi yhtä paljon myöntäviä vastauksia.”

Pitääkö se siis paikkansa? Ovatko suomalaiset erityisen auliita veronmaksajia?

 Keskeistä on se, kokeeko ihminen maksavansa veroja vai ei.

Vuonna 2018 Verohallinto keräsi kaikkiaan 69 miljardin euron edestä veroja. Seuraavan vuoden syksyllä toteutetun asennetutkimuksen mukaan noin 30 prosenttia suomalaisista sanoi olevansa usein turhautunut tai vihainen maksamiensa verojen paljoudesta. Yli puolet ilmoitti olevansa valmis jopa kasvattamaan maksamaansa veropottia, jos rahat menisivät itselle tärkeisiin tarkoituksiin.

Myyry ei kuitenkaan pidä tuloksia yksioikoisena totuutena. Asennetutkimusten tavoitteena on hänen mukaansa lähinnä kartoittaa Verohallinnon arvojen välittymistä eteenpäin asiakkaille eikä todellisuus vastaa välttämättä täysin sitä, miltä se paperilla näyttää.

Siihen, kuinka mielekkääksi verojen maksaminen koetaan, vaikuttavat Myyryn mukaan lukemattomat taustatekijät. Merkitystä on esimerkiksi sillä, peritäänkö verot suoraan palkasta tai hyödykkeistä vai joutuuko ne pulittamaan erikseen.

”Voin vakuuttaa, että siinä kohtaa, kun joku maksaa perintöveroa ja menemme kysymään, että maksatko ne mielelläsi, 80 prosenttia ei ole enää samaa mieltä.”

Toisessa vuonna 2019 tehdyssä tutkimuksessa suomalaiset nimesivät yhdeksi epäoikeuden­mukaiseksi pidetyksi veroksi autoveron, joka maksetaan esimerkiksi ulkomailta tuotavista autoista, Myyry kertoo. Se maksetaan perintöveron tavoin itse. Keskeistä mielipiteiden muodostumisessa onkin hänen mukaansa se, kokeeko ihminen maksavansa veroja vai ei.

Verohallinnon tutkimuksen mukaan mielipiteet vaikuttavat tästä huolimatta kehittyneen monin kohdin positiivisempaan suuntaan seitsemän viime vuoden aikana. Nyt lähes 80 prosenttia sanoo saaneensa vastinetta maksamilleen veroille ja esimerkiksi aiempaa harvempi ilmoittaa olevansa valmis jättämään osan tuloistaan ilmoittamatta, jos kiinnijäämisen riski on pieni.

Palveluasiantuntija Myyryn mukaan lientyneisiin näkemyksiin on voinut vaikuttaa esimerkiksi se, että verojen maksamisesta on pyritty tekemään jatkuvasti helpompaa muun muassa verkkoasiointi­mahdollisuuden avulla.

Hän kuitenkin huomauttaa, että tutkimuksessa käytettyyn noin tuhannen ihmisen satunnaisotantaan päätyy tavallisesti vain kourallinen esimerkiksi yli 60 000 euroa vuodessa tienaavia. Tällä kertaa heitä oli seitsemän prosenttia vastaajista.

Lisäksi moni vastanneista tuli alueilta, joissa verorahoilla kustannettavat palvelut ovat melko vaivattomasti saatavilla.

”Myönteisyys korreloi lähimmän bussipysäkin kanssa. Mitä enemmän palveluita on ympärillä, sitä paremmat asenteet ovat”, Myyry sanoo.

Oikaisu 14.2. kello 15.50: Uutiseen oli tehty virheellinen oikaisu, jossa kerrottiin suomalaisten yhdeksi eniten inhoamaksi veroksi ajoneuvovero. Kyse on kuitenkin autoverosta.

Näin tutkimus tehtiin

Tutkimuksen toteutti Feelback Oy Verohallinnon toimeksiannosta.

Yritys haastatteli puhelimitse 1 010 ihmistä syys–lokakuun 2019 aikana.

Vastaajat olivat iältään 15–74-vuotiaita. Heidät poimittiin satunnaisesti valtakunnallisesta kuluttajien puhelinnumerorekisteristä, Suomen Asiakastiedosta.

Tutkimuksen virhemarginaali on enimmillään 3,1 prosenttiyksikköä.

Haastattelut kiintiöitiin asuinalueen, sukupuolen ja iän mukaan.

Lähteet: Janne Myyry, vero.fi

Nyt.fi|Suomi mainittu! Yhdysvaltain kongressin Alexandria Ocasio-Cortez hehkutti twiitissään Suomea ja sai kriitikot huutelemaan korkeista veroista – sitten Verohallinto yllätti nokkelalla vastauksella

Huomenna on veroilmoituksen jättöpäivä noin kolmasosalla palkansaajista ja eläkeläisistä – Näillä vinkeillä voit saada satojen eurojen hyödyn

Asunnon myyjää saattaa odottaa kymppitonnien veroyllätys – taloyhtiöissä yleinen kirjanpitokäytäntö voi tietää osalle jättimätkyjä

Verottaja tiedottaa: Joka kolmannen veroprosentti on liian pieni

Seuraa uutisia tästä aiheesta