Vauvakato niittää Suomesta kouluja: 20 vuodessa perus­koululaisten määrä kutistuu neljänneksen - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa

Vauvakato niittää Suomesta kouluja: 20 vuodessa perus­koululaisten määrä kutistuu neljänneksen

Peruskoulujen oppilasmäärä laskee vuosina 2018–2040 lähes neljänneksen, arvioi valtiovarainministeriö.

Helsingin Kalasataman peruskoulusta tulee rakennustöiden valmistumisen jälkeen yhtenäiskoulu 1-9-luokkalaisille. Vuonna 2016 aloittaneessa peruskoulussa on toistaiseksi luokat 1-5:een. Kuva: Mika Ranta / HS

Julkaistu: 12.2. 8:35, Päivitetty 12.2. 11:37

Peruskoulujen määrä jatkaa laskuaan. Viime vuoden aikana Suomessa lakkautettiin tai yhdistettiin toiseen oppilaitokseen 61 peruskoulua tai peruskouluasteen erityiskoulua. Eniten peruskouluja katosi Uudellamaalla, kaikkiaan 13 kappaletta, seuraavaksi eniten Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Koulujen määrän vähentyminen on kytköksissä alentuneeseen syntyvyyteen, minkä lisäksi kuntien kärjistyneet talousongelmat ovat johtaneet monin paikoin koviin säästöohjelmiin.

Tilastokeskus kertoi keskiviikkona tuoreet tilastotiedot oppilaitosten ja opiskelijoiden määristä viime vuonna.

Viime vuonna toiminnassa oli 2 187 peruskoulua, ja niissä opiskeli yhteensä hieman yli 550 000 oppilasta.

Kymmenen vuoden aikana Suomesta on vähentynyt eniten alakouluja eli kouluja, joissa opetetaan vuosiluokkia 1–6.

Viime vuonna lakkautettiin kaikkiaan 28 peruskoulua ja 24 yhdistettiin toiseen oppilaitokseen. Peruskouluasteen erityiskouluja lakkautettiin kolme ja yhdistettiin toiseen kouluun kuusi kappaletta. Peruskouluasteen erityiskoulut tarkoittavat esimerkiksi koulukoteja ja sairaalakouluja.

Suomessa oli viime vuonna 53 kuntaa, joissa syntyi alle 15 lasta vuodessa. Vuonna 2040 tällaisten kuntien määrä on jo 83, jos syntyvyys kehittyy ennusteiden mukaan.

Valtiovarainministeriö on arvioinut, että peruskoulujen oppilasmäärä laskee vuosina 2018–2040 lähes 25 prosenttia.

Peruskoulujen määrä on laskenut kaikissa maakunnissa, mutta kovinta kato on ollut Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Kainuussa.

Moni koulurakennus on tullut käyttöikänsä päähän muun muassa home- ja sisäilmaongelmien takia. Kunnat ovat joutuneet puntaroimaan, onko vanhoja tiloja enää mahdollista remontoida, vai tulisiko koulujen yhdistäminen ja kokonaan uusien tilojen rakentaminen edullisemmaksi.

Usein lopputuloksena on se, että kunnat laittavat kaikki peruskoulun vuosiluokat saman katon alle ja rakentavat yhtenäiskouluja, joissa opetetaan vuosiluokkia 1–9 ja joissa yhä useammin sijaitsee myös päiväkoti.

Yhtenäiskoulujen osuus peruskouluista on kymmenessä vuodessa kasvanut 10 prosenttiyksikköä. Vuonna 2010 yhtenäiskouluja oli toiminnassa 323 kappaletta, kun viime vuonna yhtenäiskouluja oli jo 470 kappaletta.

Uusiin koulurakennuksiin on mahdollista suunnitella uudenlaisia oppimisympäristöjä, mikä tarkoittaa avoimia yhteistiloja ja eri tavoin muunneltavia tiloja pienryhmille. Isot yhteiset tilat mahdollistavat esimerkiksi sen, että oppilaat kootaan laajemmiksi ryhmiksi, joita opettaa useampi aikuinen.

Tilastokeskuksen mukaan tällaisten yhtenäiskoulujen keskikoko on kasvanut selvästi kymmenen viime vuoden aikana. Vuonna 2010 yhtenäiskouluissa opiskeli keskimäärin 360 oppilasta, kun vuonna 2019 vastaava luku oli 460 oppilasta.

Lue lisää: Katoavien koulujen maa

Koulupohdintaa on jouduttu käymään viime aikoina esimerkiksi Virtain kaupungissa Pirkanmaalla. Lopputuloksena kunta päätti jättää remontit väliin ja rakennuttaa kokonaan uuden yhtenäiskoulun, joka valmistuu syksyksi 2021.

Samaan rakennukseen tulee tiloja luokille 1–9 ja esikoululaisille, minkä lisäksi ammattioppilaitoksen yhteyteen siirtynyt Virtain lukio voi käyttää tarvittaessa yhtenäiskoulun tiloja.

Virrat on jo lakkauttanut vanhan ala- ja yläkoulun, joissa kummassakin oli sisäilmaongelmia, ja siirtynyt virallisesti yhden koulun malliin. Uutta koulua odoteltaessa koulut ovat jakautuneina useaan toimipisteeseen.

Lapsimäärä Virroilla on kutistunut niin, että vanhojen koulujen yhteensä 12 000 neliön korvaamiseen riittää uuden koulun 7 500 neliötä. Oppilaita koulussa tulee olemaan noin 460.

Yhtenäiskoulun rehtorin Katri Rantalan mukaan olennaista on aloittaa yhtenäiskoulun kulttuurin juurruttaminen jo nyt, kun koulut toimivat vielä erillisinä. Oppilaiden vanhemmilla on Rantalan mukaan ollut ”klassisia” huolia, joiden hälventämiseksi on pidetty vanhempainiltoja: jäävätkö pienet alakoululaiset suurempien oppilaiden jalkoihin, toimiiko koulu pienten vai suurten ehdoilla ja niin edelleen.

Opettajat ovat olleet mukana koulun tilojen suunnittelussa.

”Meille tulee avoimia oppimisympäristöjä, mutta myös luokkia. Olemme pyrkineet tekemään koulusta tiloiltaan sellaisen, että se ei pakota meitä mihinkään mutta sallii monenlaisen toiminnan”, Rantala sanoo.

Kuntien ei ole pakko järjestää kuntalaisille lukiokoulutusta, mutta oma lukio on ollut monelle paikkakunnalle kunnia-asia ja myös yksi mittari seudun elinvoimalle.

Tämä näkyi viime vuonna: vain yksi lukio lakkautettiin, Lahdessa sijaitseva Nastopolin lukio. Kymmenen viime vuoden aikana Suomesta on kadonnut hieman yli 60 lukiota.

Lue lisää: Näin nuorten määrä hupenee Suomessa – Tilastokeskuksen väestöennuste näyttää monen kunnan karun tilanteen

Tähän saakka lukioita on suljettu tyypillisimmin paikkakunnilla, joissa on takavuosien suurten ikäluokkien turvin ollut monta erillistä lukiota. Isoimmat koulutuksen järjestäjät eli useimmiten suuret ja keskikokoiset kaupungit ovat pystyneet yhdistämään omia lukioitaan ilman että lukiokoulutuksen saavutettavuus olisi juuri kärsinyt.

Lukiot ovat polarisoituneet, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Kyösti Värri. Yhdistymisistä on syntynyt suuria, yli tuhannen oppilaan lukioita. Samaan aikaan myös pienten lukioiden osuus on kasvanut.

Suomen pienimmässä lukiossa Savukoskella on 13 oppilasta. HS seurasi joulukuussa 2019 yhden lukion oppilaan koulupäivää. Äidinkielen opettaja Suvi Tuomela pitää tuntia, kuuntelemassa oppilaat Jalmari Harju (vas.), Petteri Kelloniemi ja Saana Suokanerva. Kuva: Jukka Gröndahl / HS

Nyt ikäluokkien pienentyessä erityisesti pienet lukiot joutuvat pinnistelemään. Koulutus pitäisi järjestää taloudellisesti järkevästi mutta kuitenkin niin, että laatu ja esimerkiksi valinnaisaineiden määrä säilyisi.

”Viime syksynä meillä oli 227 lukiokoulutuksen järjestäjää, joilla oli vain yksi oppilaitos. Jäi enää 42 sellaista, joilla on useampi oppilaitos. Jos lukioiden määrä tulevina vuosina edelleen jatkaa laskuaan, silloin se alkaa vaikuttaa koulutuksen saavutettavuuteen.”

Värrin mukaan oleellista olisi, että lukioistaan huolissaan olevat kunnat tekisivät yhteistyötä.

”Meidän pitää luopua ajatuksesta, että asiat toteutetaan kaikkialla täsmälleen samalla tavalla. Jos me pidämme siitä kiinni, niin silloin meillä tapahtuu iso kato.”

Päinvastaistakin tapahtuu. Vetelin kunta lakkautti lukionsa, kun vuoden 2016 yhteishaussa lukioon ei ollut riittävästi hakijoita. Nyt kunta aikoo avata lukion uudestaan, koska kiinnostusta näyttää jälleen olevan.

Takinkääntö käy kunnan onneksi helposti, koska alkuperäisessä lakkautuspäätöksessä tehtiin muotovirhe eikä se ehtinyt edetä lainvoimaiseksi.

Kunnan on pakko järjestää perusopetus

Kunta järjestää perusopetuksen kaikille sen alueella asuville oppivelvollisille.

Perusopetuksessa opetus, oppimateriaalit, kouluruokailu ja tietyin edellytyksin myös koulukuljetukset ovat maksuttomia.

Noin 98 prosenttia peruskouluista on kunnallisia, loput ovat muun muassa yksityisiä ja valtion kouluja.

Lukiokoulutuksen järjestäminen ei ole kuntien velvollisuus, mutta suurin osa lukioiden järjestämisluvista on myönnetty kunnille.

Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta ja päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun oppivelvollisuuden alkamisesta on 10 vuotta.

Suomesta on kadonnut tuhansia peruskouluja, mutta kustannukset vain kasvavat – Kuka voittaa jättikoulujen ja pitkien koulumatkojen mallissa?

HS-selvitys| Suomesta katoaa vuosittain 100 koulua eikä koulukadolle näy loppua – HS:n reportaasi kertoo, miltä 130 kilometrin päivittäinen koulumatka sitä taittavista lapsista tuntuu

Suomen peruskoulujen tunti­määrissä on eroja – Iisalmessa lapset ovat koulussa kuukausia pidempään kuin minimi­opetuksen kunnissa

Kuka päätti, että koulut ovat nyt ”avoimia oppimisympäristöjä” eikä luokkia ja seiniä enää tarvita?

Seuraa uutisia tästä aiheesta