Suomalaistutkimus: Sisu johtaa pahimmillaan synkille poluille - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa

Suomalaistutkimus: Sisu johtaa pahimmillaan synkille poluille

Sisu voi johtaa esimerkiksi jääräpäisyyteen, suurien haasteiden ahnehtimiseen sekä liian kovaan vaatimustasoon itseä ja muita kohtaan, kertoo tuore tutkimus.

Parhaimmillaan sisu on hyvä ominaisuus, joka voi auttaa itsensä ylittämisessä. Huonoimmillaan sisu voi johtaa liian kovaan vaatimustasoon. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Julkaistu: 12.2. 10:41, Päivitetty 13.2. 13:07

Mitä on sisu? Mitä se meille tekee ja onko siitä hyötyä? Muun muassa näihin kysymyksiin on pureutunut tuore suomalaistutkimus.

Helsingin yliopiston psykologian laitos ja Teknologian tutkimuskeskus, nykyisin pelkkä VTT, keskittyivät sisun olemukseen ja merkitykseen esimerkiksi työelämässä pärjäämisen ja työhyvinvoinnin kannalta. Tutkimuksessa selvitettiin mitä sisu on, kuinka sitä voisi mitata ja miten se heijastuu ihmisen käyttäytymiseen, suoriutumiseen ja hyvinvointiin.

Tutkimus on suomalaisessa sisu-puheessa uraauurtava, sillä tiettävästi sisua ei ole koskaan ennen tutkittu yhtä järjestelmällisesti ja monen metodin avulla. Tutkimuksen on rahoittanut Suomen Akatemia.

Tutkimus uppoutui sisuun kyselyiden, laboratoriokoeasetelmien ja fysiologisten mittausten kautta. Tutkimuksessa mitattiin esimerkiksi yksilöiden stressireaktioita ja suoriutumista niin sanottua sisua vaativissa tehtävistä.

Mitä tutkimus voi meille opettaa?

Sisu on moniuloitteinen, eikä pelkästään hyvä ominaisuus.

”Parhaimmillaan sisu saa työntekijän käyttämään piileviä voimiaan ja etenemään sinnikkäästi kohti tavoitteitaan silloinkin, kun tämä vaatii itsensä ylittämistä”, tutkimusta koskevassa tiedotteessa kirjoitetaan.

Huonoimmassa tapauksessa sivu johtaa haitallisiin käyttäytymis- ja toimintamalleihin. Se voi johtaa esimerkiksi jääräpäisyyteen, liian suurien haasteiden ahnehtimiseen sekä liian kovaan vaatimustasoon itseä ja muita kohtaan.

”Tutkimuksissamme vahvistimme itsearvioidun sisun koostuvan useista alapiirteistä, jotka voidaan tiivistää kahdeksi erilliseksi piirteeksi, hyödylliseksi ja haitalliseksi sisuksi”, sanoo tutkimusta koskevassa tiedoteessa yliopistotutkija Ilmari Määttänen Helsingin yliopistolta.

Hyödyllistä ja haitallista sisua voidaan mitata tutkimuksen yhteydessä kehitetyllä kyselyllä. Kyselyn avulla voidaan tunnistaa henkilön erillisten sisupiirteiden tasoja ja näin parantaa itsetuntemusta. Tämä avaa mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen ja voi edistää työhyvinvointia ja palautumista sekä ehkäistä työssä uupumista.

Tutkimusta tehtiin muun muassa työpaikoilla ja muissa arkisissa tilanteissa. Osallistujien elimistön kuormitusta ja stressistä palautumista mitattiin kolmen viikon ajan mittalaitteiden, hyvinvointirannekkeen ja Moodmetric-älysormuksen avulla. Lisätietoa tunnetiloista ja tapahtumista kerättiin päivittäin pienillä kyselyillä.

Tämän lisäksi selvitettiin, miten sisu näkyy esimerkiksi koehenkilön aivoaktiivisuudessa voimakkaan hetkellisen stressin aikana. Tätä varten koehenkilöt joutuivat upottamaan kätensä jääveteen tai tekemään laboratoriossa vaativia tehtäviä. Tuloksia mallinnettiin koneoppimisen avulla.

”Henkilöt muun muassa arvioivat kiihtymystilaansa ongelmanratkaisutehtävän jälkeen. Kiihtyneimmiksi itsensä kokevilla tehtävän aikainen aivotoiminta oli kiivaampaa, kädet hikisemmät ja heillä oli myös korkea haitallisen sisun pistemäärä”, kertoo tutkimustiedotteessa erikoistutkija Johanna Närväinen VTT:ltä.

Muokkaus 13.2. kello 12.07: Muokattu VTT:n nimeä koskevaa kirjoitusasua.