Kotimaa

”Olen transjätkä, ja tämä on ensimmäinen kerta, kun pääsen tanssimaan miehen osan”, sanoo vanhain­tansseihin valmistautuva Mika Palmu

Vanhojen tanssit ovat monelle unohtumaton päivä prinsessana tai vanhan ajan herrasmiehenä, mutta kaikki eivät koe perinteisiä tanssiaisrooleja luonteviksi. Helsinkiläisessä Kallion lukiossa pukua ja paria ei aina valita perinteisen kaavan mukaan.

Frakkeja, röyhelömekkoja ja huoliteltuja prinsessakampauksia – mutta myös esimerkiksi gootti- ja haalariasuja. Helsingin Kallion lukiossa monen opiskelijan tyyliin kuuluu persoonallinen ja sukupuolirooleja rikkova pukeutuminen. Se näkynee myös perjantaina vanhojenpäivän tanssiaisissa.

”Monia varmasti kiinnostavat myös perinteiset frakit ja mekot, mutta yleensä yritetään keksiä jokin twisti”, kakkosluokkalainen Mika Palmu kuvailee koulutoveriensa asupohdintoja.

Sekä Palmu että tanssipari Reetta Koiranen ovat tiesivät jo lukion alussa, että haluaisivat vanhojen tansseihin. Koiranen aikoo pukeutua mekkoon ja Palmu vakosamettijakkuun. Kummallekaan ei silti ollut itsestään selvä valinta tanssia tyttö-poikaparilla ja perinteisten roolien mukaisissa asuissa.

”Olemme kavereita ja päätimme kesällä, että tanssimme yhdessä. Sitä ennen en ehkä ajatellut, että tulisi perinteinen tyttö-poikapari”, Koiranen kertoo.

Palmu pitää pojista ja oli harkinnut myös miespuolisen tanssiparin pyytämistä. Poikaparista toisen olisi kuitenkin pitänyt tanssia daamin rooli. Se ei houkutellut Palmua.

”Olen transjätkä, ja tämä on ensimmäinen kerta elämässäni, kun pääsen tanssimaan miehen osan. Onneksi löysin tyttöparin, joka halusi tanssia daamin osan.”

Vanhojen tanssit ovat lukiolaisille kurkistus vanhan ajan tanssiaiskulttuuriin ja akateemisiin juhlaperinteisiin. Niissä tytöt ja pojat tanssivat keskenään ja heillä on omat pukukoodinsa sekä roolinsa tanssilattialla.

Samaan aikaan koulujen opetussuunnitelmissa on viime vuosina pyritty purkamaan tiukkoja sukupuolirooleja. Esimerkiksi lukion opetussuunnitelmassa sanotaan, että opetuksessa tulisi ymmärtää sukupuolen ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus ja kunnioittaa jokaisen yksilöllisyyttä.

Useimmille tanssit lienevät hauska elämys, mutta kaikista tanssiaisroolit tai oletukset tyttö-poikapareista eivät tunnu luontevilta. Perinteitä rikkoakseen ei tarvitse kuulua mihinkään vähemmistöön, mutta etenkin seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin kuuluvat voivat joutua pohtimaan suhdettaan tanssiperinteeseen.

Sulkeeko perinne osan opiskelijoista ulos, vai onko nykynuorten helppoa myös haastaa sitä?

Suomen lukiolaisten liiton (SLL) sosiaalipoliittisen asiantuntijan Iiris Hynösen mukaan vanhojentanssien sukupuoliroolit eivät ole erityisemmin nousseet liitossa puheenaiheeksi. Hynönen kuitenkin arvelee, että perinteiden venyttäminen on yleistynyt pukujen ja parien valinnassa.

”Pääosin mennään varmasti niin sanotun perinteisen kaavan mukaan. Mutta varmasti alkaa olla enenevässä määrin sitä, että vaikka tyttö tai tyttöoletettu haluaa pukeutua mustaan pukuun tai puvun ja mekon elementtejä yhdistetään”, hän pohtii.

Nuorten mahdollisista asennemuutoksista ei juuri ole tutkimustietoa, mutta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyviä asenteita on selvitetty ainakin viime vuonna ilmestyneessä Eurobarometri-kyselyssä. Sen perusteella alle 25-vuotiailla eurooppalaisilla on positiivisempi asenne seksuaalivähemmistöjä kohtaan kuin vanhemmilla, ja suomalaiset ylipäätään suhtautuvat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin myönteisemmin kuin vuonna 2015.

Silti syrjintä ja negatiiviset asenteet ovat edelleen tuttuja monille sateenkaarinuorille. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyn mukaan he kokevat muita enemmän kiusaamista ja häirintää.

Kallion lukiossa valtaosa kakkosista osallistuu vanhojen tansseihin. Opiskelijoiden mukaan koulussa koetaan itsestään selvänä, että itseään voi ilmaista monella tavalla niin arjessa kuin juhlassakin.

Esimerkiksi tanssien opetuksessa puhutaan tyttöjen ja poikien sijaan daamin ja herran rooleista.

”Poikaparejakin on, eikä heitäkään katsota mitenkään vinoon. Suurinta osaa ei edes kiinnosta tanssiparin sukupuoli”, kertoo opiskelijakunnan hallitusaktiivi, kolmannen vuoden opiskelija Linus Peltonen.

”Ainoa käytännön ongelma tanssiessa on se, jos tyttöparista molemmat haluavat ison kermakakkumekon.”

Peltonen korostaa, että kaikki voivat pukeutua ja valita parinsa kuten haluavat.

”Ei tässä tietoisesti rikota mitään perinteitä, vaan tiedostetaan se, että ihmiset ovat erilaisia”, hän sanoo.

”Suurin osa on iloisia siitä, että voi tanssia vanhat, kunhan sen voi tehdä omalla tavallaan. Eivätkä perinteet ole itsessään paha asia”, pohtii myös Palmu.

Ilmaisutaitoa painottava Kallion lukio on varsin boheemin ja tiedostavan oppilaitoksen maineessa. Nuoret arvelevat, että muissa lukioissa asut voivat olla perinteisempiä ja ilmapiiri konservatiivisempi.

”Viime vuonna kävin katsomassa tanssit kotikaupungissani Mikkelissä. Siellä oli lähinnä kolmenvärisiä mekkoja, ja kaikilla pojilla oli musta puku tai frakki”, Peltonen sanoo.

Palmun ja Koirasen mukaan osa nuorista kokee myös perheen tai suvun taholta paineita sulautua joukkoon.

”Tuntuu, että nykyään nuoret ajattelevat asioita vapaammin. Mutta tiedän ihmisiä, joiden vanhemmat eivät esimerkiksi halua viedä heitä tansseihin, jos he eivät pukeudu perinteisellä tavalla”, Palmu sanoo.


Yksi poikkeus traditiosta on melko tavallinen niissäkin kouluissa, joissa juhlitaan muutoin perinteisen kaavan mukaan: tyttöparit. Monessa lukiossa on nimittäin tyttöenemmistö, joten pojista on usein pulaa.

Osalle tyttöparina tanssiminen on silti oma valinta. Seinäjoen lukiossa opiskellut Venla Sippola pyysi kahden vuoden takaisiin tansseihin parikseen naispuolista ystävää. Tämä pukeutui tummaan pukuun, Sippola mekkoon.

”Sinä vuonna olimme muistaakseni ainoa tyttöpari, tai korkeintaan meitä oli kaksi. En kokenut, että kukaan olisi ihmetellyt”, Sippola kertoo.

Sippolalle olennaista ei ollut tanssiparin sukupuoli, vaan se, että tämä oli hyvä ystävä. Hänelle tanssi tuntui kuitenkin myös kannanotolta ja vahvisti omaa identiteettiä.

”Olin tajunnut edellisenä vuonna, että olen biseksuaali. Oli siinä vähän sellaista ajatusta, että rikotaan perinteitä ja näytetään, ettei aina tarvitse tehdä samalla tavalla.”

Edellisten vuosikurssien esimerkit voivat rohkaista myös seuraavia. Kallion lukion tansseissa näkyi myös viime vuonna hyvin monenlaisia pukuja, ja yhden poikaparin toinen osapuoli oli pukeutunut pukuun ja toinen mekkoon. Mika Palmun mukaan se vahvisti tunnetta, että tansseihin voi mennä omana itsenään.

”Jossain toisessa koulussa en välttämättä uskaltaisi, vaan se voisi olla jopa ahdistava juttu. Nyt tämä on ollut vapauttava ja itsetuntoa herättävä kokemus.”
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suomalaismiljonääri Peter Nygårdia vastaan joukoittain syytöksiä tyttöjen ja naisten raiskauksista, uhrien asianajaja HS:lle: Vanhin syytös vuodelta 1977 – Nygårdin mukaan häntä yritetään mustamaalata

    2. 2

      Lähes joka toinen kiinalainen on nyt karanteenissa: HS:n kuvakooste näyttää aavekaupungeiksi muuttuneet metropolit

      Tilaajille
    3. 3

      Ihmiset ahdistuvat turhista asioista, sanoo professori Jyrki Korkeila – Asiantuntija kertoo, mitä on ”lillukanvarsiahdistus”

      Tilaajille
    4. 4

      Millaista on päiväkodissa, jossa aikuisilla on aikaa ja lapset ovat ”keskivertoa ihanampia”? HS vietti päivän Majavien seurassa Lauttasaaressa

      Tilaajille
    5. 5

      Katajanokan alta paljastui erikoinen rakennelma: Vedessä on piilossa sata metriä holvi­kaarta, joka on kuin suoraan keski­ajalta

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Katajanokan alta paljastui erikoinen rakennelma: Vedessä on piilossa sata metriä holvi­kaarta, joka on kuin suoraan keski­ajalta

    2. 2

      Millaista on päiväkodissa, jossa aikuisilla on aikaa ja lapset ovat ”keskivertoa ihanampia”? HS vietti päivän Majavien seurassa Lauttasaaressa

      Tilaajille
    3. 3

      Ihmiset ahdistuvat turhista asioista, sanoo professori Jyrki Korkeila – Asiantuntija kertoo, mitä on ”lillukanvarsiahdistus”

      Tilaajille
    4. 4

      Saksan joukko­ampumisia tutkitaan ääri­oikeistolaisena terrorismina – tämä tapahtumien kulusta, epäillystä ja teon motiivista tiedetään nyt

    5. 5

      Vantaalla on parkkipaikka, jonne juuri kukaan ei uskalla jättää autoaan

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      HS vietti vuorokauden Helsingin maineikkaimmalla huolto­asemalla, ja kello 1.06 pöytään nukahti työntekijöille tuttu mies

      Tilaajille
    3. 3

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää