Suomessa kehitettiin ”mullistava” älypotkupuku, joka auttaa tunnistamaan vauvan CP-vamman varhaisessa vaiheessa - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa

Suomessa kehitettiin ”mullistava” älypotkupuku, joka auttaa tunnistamaan vauvan CP-vamman varhaisessa vaiheessa

Älypotkupuvun avulla lapsen neurologiset poikkeamat voidaan todeta luotettavammin ja tarkemmin kuin ennen.

Älypotkupuku-mittaus tehdään lapsen kotona, jossa lapsen liikkeet ovat luonnollisia. Kuva: Sampsa Vanhatalo / Helsingin yliopisto

Julkaistu: 13.2. 13:57, Päivitetty 13.2. 16:52

Tutkijat ovat kehittäneet älypotkupuvun, jolla voidaan kerätä tarkkaa tietoa pienen lapsen spontaanista liikkumisesta.

Tarkka tieto auttaa havaitsemaan varhaisessa vaiheessa neurologisia poikkeamia, joita ovat esimerkiksi autisminkirjon häiriöt ja CP-vammat. Ennen neurologisten poikkeamien arviointi on tehty lääkärin tai fysioterapeutin vastaanotolla, ja se on perustunut keskusteluun ja tutkimuksiin.

Tarkemmissa tutkimuksissa lapsen liikkumista on voitu myös videoida ja liikkeitä kirjata sen pohjalta ylös. Koska lapsen asennot ja liikkeet muuttuvat sekunti sekunnilta, tarkka kirjaaminen videolta on kuitenkin lähes mahdotonta.

Professori Sampsa Vanhatalo Helsingin yliopistosta kuvailee älypotkupuvun mahdollistamaa mittaustapaa mullistavaksi.

”Tällä tarkkuudella saamme todella hyvää dataa lapsen todellisista liikkeistä”, Vanhatalo sanoo.

Puku on kehitetty Vanhatalon ja lastenneurologian professorin Leena Haatajan johtamassa ryhmässä BABA-keskuksessa Helsingin Lastensairaalassa.

Mittaus tehdään lapsen kotona, ja se kestää vähintään tunnin. Vanhatalo kertoo, että kotona tehtävä mittaus lisää kokeen luotettavuutta. Kotona lapsi on omassa ympäristössään, ja liikkeet ovat luonnollisempia kuin lääkärin vastaanotolla.

Lapsille kehitetty älypotkupuku puetaan päälle kuin imeväisikäisen uimapuku. Puku päälle, vetoketju kiinni ja lapsi on valmis mittaukseen.

Älypotkupuvussa on neljä halkaisijaltaan noin kahden euron kolikon kokoista sensoria. Kaksi olkapäiden ja kaksi reisien kohdalla. Sensorit mittaavat lapsen liikkeitä. Valmis data siirretään tietokoneeseen, ja opetettu tekoälyyn pohjautuva algoritmi analysoi sen.

Varhaisen diagnoosin tekeminen on lapsen kehityksen kannalta avainasemassa. Neurologiset kehityspoikkeamat voivat näkyä esimerkiksi motorisena kömpelyytenä, kielellisinä pulmina sekä ongelmina tarkkaavaisuudessa ja näönkäytössä.

Mitä aiemmin neurologinen poikkeama huomataan, sitä aiemmin sen kuntouttaminen voidaan aloittaa. Ja kuntouttaminen kannattaa aloittaa mahdollisimman nuorena, koska varhaislapsuudessa aivojen muovautuvuus on suurimmillaan.

Jos lapsen kehityksessä on ongelmia, kehitystä voidaan tukea harjoittamalla kyseisiä ongelmakohtia.

”Olemme kiinnostuneita liikkeestä, koska lapset oppivat liikkumalla ja tutkimalla maailmaa. Aivoja emme voi ulkopuolelta muuttaa, mutta voimme ohjata lasta sellaiseen toimintaan, että aivot kehittyvät.”

Tekniikkaa voidaan käyttää myös muun muassa selvittämään, onko kuntoutuksesta apua lapsen kehitykselle. Tutkijoiden mukaan sitä voidaan jatkossa käyttää myös isommilla lapsilla.

Pukua on testattu tutkimushankkeessa 35 lapsella. Vanhatalo arvioi, että osaksi kliinisiä hoitotutkimuksia puku voisi päästä vuoden tai parin kuluessa.

Muokkaus 13.2.2020. Aiemmin kerrottiin, että puku voi tunnistaa vauvan autismin.

Seuraa uutisia tästä aiheesta