Kotimaa

HS-analyysi: Mies kertoo olleensa kaksi vuotta kemiläis­perheen orjana – Miksi epäiltyjä vapauden­riistoja ei tutkittu ihmis­kauppana?

Poliisi ja syyttäjä eivät osaa sanoa, miksi ihmiskauppaa ei harkittu rikosnimikkeeksi, kirjoittaa analyysissään HS:n rikos- ja oikeustoimittaja Lasse Kerkelä.

Poliisi ja syyttäjä eivät arvioineet Kemin epäiltyjä vapauden­riisto­tapauksia lainkaan mahdollisena ihmis­kauppana. Tapauksen perusteella näyttää siltä, etteivät kaikki viranomaiset osaa edelleenkään tunnistaa mahdollisia ihmiskaupparikoksia riittävän hyvin.

Sen vuoksi rikoksentekijät voivat eri rikostapauksissa selvitä lievemmillä rangaistuksilla kuin siinä tapauksessa, että rikosnimikkeenä olisi ihmiskauppa.

Syytteiden mukaan kemiläisasunnossa pidettiin vankina kolmea miestä. Yhden heistä epäillään joutuneen olleen vankina noin kaksi vuotta, toisen noin kolme viikkoa ja kolmannen parin viikon ajan.

Lue lisää: ”Minua kohdeltiin huonommin kuin koiraa” – kemiläisperheen epäillään pitäneen miestä vankina ”helvetillisissä oloissa” kahden vuoden ajan, näin uhri kertoi tapauksesta poliisille

Syyttäjän mukaan rikoksentekijät myös pahoinpitelivät uhrejaan vapaudenriistojen aikana, määräsivät heille tehtäviä ja käyttivät heitä taloudellisesti hyväkseen.

Pisimpään vankina ollut mies pakotettiin syytteen mukaan väkivallalla ja uhkaamalla muun muassa siivoamaan asuntoa ja autoja, pesemään pyykkejä, toimimaan autonkuljettajana ja varastamaan tavaroita liikkeistä.

”Olin käytännössä kaksi vuotta näiden ihmisten orjana”, hän sanoi poliisille.

Erilaisiin rikoksiin osallistui syyttäjän mukaan neljä kemiläisperheen jäsentä sekä kaksi muuta henkilöä. He kiistävät kaikki syytteet.

Syyttäjä vaatii syytetyille rangaistuksia muun muassa törkeistä vapaudenriistoista, pahoinpitelyrikoksista ja pakottamisista. Kaikkia syytettyjä ei syytetä jokaisesta rikoksesta.

Esitutkinta-aineiston mukaan perheellä oli tapana ottaa luokseen asumaan miehiä, jotka ovat yleensä päihderiippuvaisia, syrjäytyneitä ja siten mahdollisesti helposti hyväksikäytettäviä.

Jotkut Twitter-keskustelijat ihmettelivät uutisten perusteella sitä, miksi tapauksen yhteydessä ei puhuttu ihmiskaupasta. Asiaan kiinnitti huomiota muun muassa Monika-Naisten ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattori Anna Nuotio.

”Pelkästään jo uutisoinnin perusteella ihmettelen kollegoideni tavoin sitä miksi tässä tapauksessa EI puhuta ihmiskaupasta”, hän kirjoitti.
Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen on ainakin osin samoilla linjoilla.

”Syytteiden ja julkisuudessa olleiden tietojen perusteella näyttää siltä, että rikosnimikkeenä olisi voinut olla törkeän vapaudenriiston sijasta ihmiskauppa tai törkeä ihmiskauppa”, hän sanoo.

Mahdollisen rangaistuksen kannalta ei ole yhdentekevää, onko syytteissä kyse vapaudenriistosta vai ihmiskaupasta. Ihmiskaupasta seuraa oleellisesti ankarammat rangaistukset kuin vapaudenriistosta.

Törkeästä ihmiskaupasta tuomitaan rikoslain mukaan vähintään kaksi vuotta ja enintään kymmenen vuotta vankeutta, kun taas törkeän vapaudenriiston rangaistusasteikko on neljästä kuukaudesta neljään vuoteen vankeutta.

Myös perusmuotoisesta ihmiskaupasta rangaistaan ankarammin kuin perusmuotoisesta vapaudenriistosta.

Rikosoikeuden professori Tolvasen mielestä esitutkinnassa olisi kannattanut tutkia, onko tapauksessa syytä epäillä ihmiskauppaa. Hän ei kuitenkaan halua arvioida, olisiko asian tutkiminen johtanut lopulta ihmiskauppasyytteisiin.

”On harmi, jos ihmiskaupan mahdollisuutta ei edes pohdittu. Vaikuttaa siltä, että tarvetta koulutukselle ihmiskaupan tunnistamiseksi on edelleen”, professori Tolvanen sanoo.

Harkitsivatko poliisi ja syyttäjä ihmiskaupan mahdollisuutta Kemin tapauksessa?

”Muistikuvieni mukaan emme harkinneet sitä rikosnimikkeeksi”, sanoo rikoskomisario Miska Sillanpää Lapin poliisilaitokselta.

Olisiko tapausta voinut tutkia myös ihmiskaupparikoksena, kun ottaa huomioon epäiltyjen tekojen luonteen?

”Kyllä sellaisia elementtejä on olemassa”, Sillanpää sanoo.

Sillanpää ei kuitenkaan osannut torstaina sanoa, miksi tapausta ei tutkittu myös epäiltynä ihmiskauppana tai törkeänä ihmiskauppana.

Jutun syyttäjä Pia Raappana-Grönvall sanoo, että jälkikäteen arvioituna rikosepäilyjä olisi luultavasti voitu tutkia myös ihmiskaupparikoksina.

”En osaa sanoa syytä, miksi niin ei tehty”, aluesyyttäjä Raappana-Grönvall sanoo.

Raappana-Grönvall kertoo olleensa esitutkinnan kanssa vain vähän tekemisissä ennen syyteharkintaa. Syyteharkinnassa hän ei huomioinut ihmiskaupparikoksen mahdollisuutta, vaan teki syyteharkinnan poliisin esitutkinnassa valitsemilla rikosnimikkeillä.

”Syyteharkinta oli aikamoinen homma, kun rikosnimikkeitä oli niin paljon.”

Syyttäjä myöntää, että hän olisi voinut pyytää lisätutkintaa epäillystä ihmiskaupasta vielä syyteharkinnan aikana. Hän arvioi nyt, että mahdollista ihmiskauppaa olisi luultavasti kannattanut arvioida esitutkinnassa ja syyteharkinnassa.

Raappana-Grönvall kertoo, ettei hänellä ollut entuudestaan kokemusta ihmiskauppatapauksista.

”En ole koskaan syyttänyt ihmiskaupasta.”

Kemin tapauksen oikeudenkäynti on edelleen kesken Lapin käräjäoikeudessa. Oikeus ei kuitenkaan voi tuomita ketään ihmiskaupasta, koska syyttäjä ei ole vaatinut siitä rangaistusta.

Käräjäoikeus antaa Kemin tapauksesta tuomion huhtikuun puolivälissä.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    2. 2

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    3. 3

      Koululaisten talviloma alkaa Etelä-Suomessa, jossa talvi on jättänyt tulematta: ”Tällaista ei ole koskaan ennen tapahtunut”

    4. 4

      Talvimyrsky saapui Suomeen: tuulet voimistuvat yöksi, yli 10 000 ihmistä vailla sähköä

    5. 5

      Kymmenen prosenttia maailman väestöstä on tällä hetkellä karanteenissa koronaviruksen takia

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    2. 2

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    3. 3

      Poliisi: Kadoksissa ollut Miikka Leinonen löytyi kuolleena Rajasaaren edustalta Helsingissä

    4. 4

      Jenny Nyman alkoi ostaa, remontoida ja myydä asuntoja pari vuotta sitten – nyt työn alla on kuudes asunto

      Tilaajille
    5. 5

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      Venäläismiljardööri lähetti kolme toimittajaa tutkimaan venäläisiä palkka­sotilaita – toimittajat tapettiin, ja nyt virallisen totuuden takaa aukeaa hyytävä tarina

      Tilaajille
    2. 2

      Jopa 70 prosenttia suomalaisista syö liian vähän hiilihydraatteja – asiantuntija kertoo yllättävät merkit, joista tunnistat hiilarivajeen

      Tilaajille
    3. 3

      HS vietti vuorokauden Helsingin maineikkaimmalla huolto­asemalla, ja kello 1.06 pöytään nukahti työntekijöille tuttu mies

      Tilaajille
    4. 4

      Huippuharpisti Emmanuel Ceysson osaa kertoa muusikoille, miten kilpailut voitetaan – Suomalaisille hän on ”ranskan­peruna”, ja syy siihen on puoliso Antti Holma

      Tilaajille
    5. 5

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    6. Näytä lisää