Kotimaa

Torpedoiko Helsingin huume­poliisi Turun arvo­kuljetus­ryöstön yrityksen tutkintaa? Syyttäjä on pyytänyt selvitystä mahdollisista poliisi­rikoksista

Ryöstöyrityksen esitutkinnasta on ilmeisesti kadonnut materiaalia, eikä edes varmistunut dna-osuma epäillystä saanut tutkintaa etenemään 15 vuotta sitten. Poliisi avasi tutkinnan uudestaan, ja ryöstöyritystä käsiteltiin oikeudessa tällä viikolla.

Torppasiko Helsingin huumepoliisi tutkinnan Turun arvokuljetusryöstön yrityksestä noin 15 vuotta sitten? Vai johtuiko tutkinnan viivästyminen paikallispoliisin omista virheistä? Muun muassa näihin kysymyksiin poliisirikossyyttäjä joutunee lähiaikoina etsimään vastauksia.

Syyttäjä Petri Vaaja on pyytänyt valtakunnansyyttäjän toimiston poliisirikosyksiköltä toimenpiteitä yli 17 vuotta vanhan tutkinnan takia. Todistajalausunnon mukaan alkuperäistä esitutkintamateriaalia on kadonnut, minkä lisäksi tutkinta ei edennyt edes keskeisen dna-löydöksen jälkeen.

Ryöstöyritys oli poikkeuksellisen julkea, koska se tapahtui keskellä kirkasta päivää ihmisten keskellä. Konetuliasein varustautuneet ryöstäjät yrittivät tunkeutua Prisman pihalla arvokuljetusautoon, mutta joutuivat pakenemaan paikalta ilman saalista.

Tutkinnassa ei tullut ryöstöyrityksen jälkeen läpimurtoa siitä huolimatta, että poliisi löysi hylätyn pakoauton lähistöltä näppylähanskat, joiden sisäpinnoilta löytyi yhden pääepäillyn dna:ta. Tieto dna-osumasta tuli jo syksyllä 2005, mutta juttua on istuttu oikeudessa vasta tällä viikolla.

Poliisi alkoi penkoa juttua uudestaan, jotta rikos ei pääsisi vanhentumaan selvittämättömänä. Uudessa tutkinnassa yksi alkuperäisistä rikostutkijoista kuvasi, kuinka aktiiviset tutkintatoimet siirtyivät Helsingin poliisille dna-osuman aikoihin.

”Epäilty oli Helsingin poliisilla jonkinlaisessa kuuntelussa ja tarkkailussa, olimme siinä sivussa mukana selvittämässä, jos siitä olisi tullut tietoa meidän juttuun. Muistaakseni meidän juttuun ei enää tullut uutta tietoa ja jossain kohtaa tutkinta keskeytettiin”, tutkija sanoi esitutkintapöytäkirjan mukaan.

Syyttäjä Vaaja sanoo HS:lle, että esille on tullut väitteitä useammastakin eteläsuomalaisesta poliisiyksiköstä, jolle tutkinnan vetovastuu olisi siirtynyt. Muun muassa tämä asia pitäisi hänen mukaansa selvittää valtakunnansyyttäjän toimiston poliisirikosyksikössä.

Ilman pääsyä poliisin rekistereihin on mahdotonta tutkia aukottomasti, mitä kaikkia tutkintatoimenpiteitä eri poliisiyksiköissä on eri aikoina tehty. Käräjäoikeudesta pystyy selvittämään sen, mitkä poliisiyksiköt ovat hakeneet lupia sellaisiin toimenpiteisiin, joihin on tarvittu oikeuden lupa.

Tällä perusteella ainoastaan Helsingin huumepoliisi näyttää kiinnostuneen epäillystä dna-löydöksen jälkeen.

HS selvitti haetut luvat Helsingin, Itä-Uudenmaan, Länsi-Uudenmaan ja Varsinais-Suomen käräjäoikeuksista. Näiltä oikeuksilta epäiltyjä koskevia lupia oli hakenut dna-osuman jälkimainingeissa ainoastaan kaksi Helsingin huumepoliisin tutkinnanjohtajaa kahdella eri rikosilmoitusnumerolla.

HS tavoitti Helsingin huumepoliisin tutkinnanjohtajat kommentoimaan tutkintatoimia. Toisella ei ollut minkäänlaisia muistikuvia yhteistyöstä Lounais-Suomen poliisin kanssa.

Toinen puolestaan sanoi, ettei hänellä ole tietoa minkäänlaisesta yhteistyöstä.

Kyseiset vuoden 2006 tutkintatoimet Helsingissä myös tuottivat tulosta. Arvokuljetusryöstön yrityksestä epäilty mies tuomittiin vuonna 2007 törkeästä huumerikoksesta, koska hän piti hallussaan neljän kilon amfetamiinierää.

Uuden esitutkinnan johdannossa selitykseksi arvokuljetusryöstön tutkinnan pysähtymiselle on kerrottu se, että epäilty päätyi toistuvasti vankilaan muista rikoksista. Normaalisti mikään ei kuitenkaan estä tutkimasta toista rikosta sen takia, että yksi rikoksesta epäillyistä on vankilassa muista syistä.

Ilman poliisirikostutkintaa on mahdotonta sanoa, miksi tutkinta arvokuljetusryöstöstä ei edennyt. Lisäselvitystä vaatisi myös se, kuinka Lounais-Suomen poliisin esitutkintamateriaalia voi olla kateissa eri alueiden yhteistyön takia ja miksi Lounais-Suomen poliisi ei itse jatkanut tutkintaa väitettyjen Helsingin poliisin tarkkailujen päättymisten jälkeen.

HS ei ole tavoittanut jutun alkuperäistä tutkinnanjohtajaa kommentoimaan asiaa.

Tällä hetkellä syytettynä oikeudessa on mies, jonka dna-tunniste löytyi näppylähanskoista. Syytetty kiistää syyllisyytensä arvokuljetusryöstön yritykseen.

Epäiltynä rikoksesta oli aikoinaan muun muassa Bats-jengin jäseniä ja silloisen More-jengin pomon Keijo Vilhusen sukulaismies. Myös syytetyllä on Bats-jengin tatuointi peukalon tyvessä, mutta hän on kiistänyt kuuluvansa jengiin.

Tällä hetkellä vain yksi todistaja kertoo, että ryöstöyrityksen aktiiviset tutkintatoimet olisivat siirtyneet Helsingin huumepoliisille.

Eräs kiinnostava yksityiskohta asiassa on Keijo Vilhusen sukulaista koskenut rikosepäily.

Muissa poliisirikosyksiköissä oli 2000-luvun alkupuolella epäilyjä siitä, että Helsingin huumepoliisi olisi suojellut Keijo Vilhusta muiden poliisiyksiköiden tutkinnoilta. Vuonna 2003 huumepoliisi avasi Vilhusesta huumerikostutkinnan, jonka yksi huumepoliiseista päätti myöhemmin tuloksettomana.

Helsingin huumepoliisin silloinen päällikkö Jari Aarnio perusteli Vilhus-tutkinnan pysähtymistä sillä, että Vuosaaressa tapahtui palkkamurha. Aarnion mukaan palkkamurhan tutkinta lamaannutti huumeliigan, eikä Vilhusen rikoksista sen takia saatu näyttöä.

Runsaat kymmenen vuotta sitten väitteisiin Vilhusen suojelemisesta perehtyi myös valtionsyyttäjä, joka teki asiasta tutkinnanlopettamispäätöksen. Hän piti Vilhusen ja Aarnion suhdetta huolestuttavana, vaikka ei löytänyt tuolloin näyttöä poliisirikoksesta.

Viime syksynä lainvoimaiseksi tulivat Aarnion ja Vilhusen tuomiot satojen kilojen huumejutussa, jossa molemmat tuomittiin muun muassa törkeistä huumerikoksista. Rikokset tapahtuivat 2010-luvun alkuvuosina.

Väitteet Helsingin huumepoliisin tarjoamasta suojelusta 2000-luvun alussa ovat nousseet esille toisessa yhteydessä, koska syyttäjä ja poliisi ovat penkoneet uudestaan Vuosaaren palkkamurhaa vuodelta 2003. Kolme suomalaisrikollista kuristi tuolloin Vuosaaressa ruotsinturkkilaisen miehen.

Syyttäjä-tutkinnanjohtajan ja poliisin epäilynä on nyt, että Vilhunen osallistui murhan järjestelyihin ja Aarniolla oli keskeisiä tietoja murhasuunnitelmasta etukäteen. Vilhunen ja Aarnio kiistävät syyllistyneensä henkirikokseen.

Lue Lisää: Saako Aarnio murhasyytteen?

Aarnion rikosepäily perustuu siihen, että hän olisi jättänyt poliisina murhan estämättä. Aarnion itsensä mukaan hänellä ei kuitenkaan ole ollut yksityiskohtaisia tietoja murhasuunnitelmasta. Vilhusta puolestaan vaadittiin rikosepäilyn takia vangittavaksi vuonna 2018, mutta tuolloin käräjäoikeus ei löytänyt todennäköisiä syitä epäillä häntä murhasta.

Lue Lisää: Murhasta epäilty Jari Aarnio HS:lle: ”Kukaan ei voi huhujen perusteella arvailla toteutuuko uhattu rikos vai ei”

Valtakunnansyyttäjän toimisto ei ole vielä toistaiseksi päättänyt, alkaako myös Turun arvokuljetusjutusta poliisirikostutkinta. Keskiviikkona Lounais-Suomen poliisin viestinnästä kerrottiin Lännen medialle, että tapaus etenee vähintäänkin poliisirikosyksikön harkittavaksi. Myös syyttäjä Vaaja kertoi HS:lle toimenpidepyynnöstään keskiviikkona.

Oikaisu perjantaina 14.2. klo 10.20: Lounais-Suomen poliisi ja syyttäjä Petri Vaaja kertoivat mahdollisen poliisirikosasian etenemisestä valtakunnansyyttäjän toimistoon keskiviikkona. Jutussa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että tämä olisi tapahtunut torstaina.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suomalaismiljonääri Peter Nygårdia vastaan joukoittain syytöksiä tyttöjen ja naisten raiskauksista, uhrien asianajaja HS:lle: Vanhin syytös vuodelta 1977 – Nygårdin mukaan häntä yritetään mustamaalata

    2. 2

      Lähes joka toinen kiinalainen on nyt karanteenissa: HS:n kuvakooste näyttää aavekaupungeiksi muuttuneet metropolit

      Tilaajille
    3. 3

      Ihmiset ahdistuvat turhista asioista, sanoo professori Jyrki Korkeila – Asiantuntija kertoo, mitä on ”lillukanvarsiahdistus”

      Tilaajille
    4. 4

      Millaista on päiväkodissa, jossa aikuisilla on aikaa ja lapset ovat ”keskivertoa ihanampia”? HS vietti päivän Majavien seurassa Lauttasaaressa

      Tilaajille
    5. 5

      Katajanokan alta paljastui erikoinen rakennelma: Vedessä on piilossa sata metriä holvi­kaarta, joka on kuin suoraan keski­ajalta

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Katajanokan alta paljastui erikoinen rakennelma: Vedessä on piilossa sata metriä holvi­kaarta, joka on kuin suoraan keski­ajalta

    2. 2

      Millaista on päiväkodissa, jossa aikuisilla on aikaa ja lapset ovat ”keskivertoa ihanampia”? HS vietti päivän Majavien seurassa Lauttasaaressa

      Tilaajille
    3. 3

      Ihmiset ahdistuvat turhista asioista, sanoo professori Jyrki Korkeila – Asiantuntija kertoo, mitä on ”lillukanvarsiahdistus”

      Tilaajille
    4. 4

      Saksan joukko­ampumisia tutkitaan ääri­oikeistolaisena terrorismina – tämä tapahtumien kulusta, epäillystä ja teon motiivista tiedetään nyt

    5. 5

      Vantaalla on parkkipaikka, jonne juuri kukaan ei uskalla jättää autoaan

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lumeen hukkuva Lappi pidättää hengitystään – Mitä lähiviikkoina tapahtuu?

      Tilaajille
    2. 2

      HS vietti vuorokauden Helsingin maineikkaimmalla huolto­asemalla, ja kello 1.06 pöytään nukahti työntekijöille tuttu mies

      Tilaajille
    3. 3

      ”Nyt multa meni pata jumiin” – HS:n haltuunsa saamat ääni­viestit paljastavat, kuinka luistelu­valmentaja Mirjami Penttinen raivoaa nuorille luistelijoille

      Tilaajille
    4. 4

      Neljä vuotta sitten Peter Vesterbacka sai illallisilla idean, joka ei koskaan toteudu – HS:n erikoisartikkeli kertoo kaiken Tallinnan-tunnelista

      Tilaajille
    5. 5

      Kuinka paljon pidemmälle kansanedustajat voivat väkivallan ihannoinnissa vielä mennä?

    6. Näytä lisää