Kotimaa

Revontulibisneksessä taivaan värejä jahdataan sadan kilometrin säteellä, mutta tilastot näyttävät, että valoilmiön bongaaminen on melkoista onnenkauppaa

”Jos on vuosia säästänyt reissua varten, eikä revontulia näekään, onhan se iso pettymys”, sanoo yrittäjä. Revontulien perässä liikutaan nyt yhä pidempiä matkoja, ja yleensä se kannattaa. Pilvisyys saattaa kuitenkin olla paheneva ongelma.

rac
Kymmenettuhannet turistit matkustavat joka vuosi Lappiin tärkeimpänä toiveenaan nähdä revontulet. Pettymys on suuri, jos pilviverho roikkuu taivaan edessä koko loman ajan ja eksoottinen elämys jää kokematta.

”Intohimoisia revontulimatkaajia tulee etenkin Aasiasta. Jos on vuosia säästänyt reissuun, eikä revontulia näekään, onhan se iso pettymys”, sanoo revontulisafareita järjestävä rovaniemeläinen yrittäjä Juho Uutela.

Kiinalaismatkailijoiden kato on näkynyt Uutelan yrityksessä peruutuksina.

”Olemme palauttaneet rahoja. Toivon mukaan he tekevät varauksen myöhemmin uudelleen, kun tilanne normalisoituu.”

Kiinalaiset ovat olleet Uutelallekin kasvava asiakasryhmä mutta ei ainoa. Revontulet kiinnostavat ympäri maailmaa.

Revontulia voi teoriassa havaita Utsjoen ja Kilpisjärven korkeudella joka toinen yö, mutta käytännössä mahdollisuudet ovat sääolojen takia paljon pienemmät.

Ilmatieteen laitos selvitti Helsingin Sanomille pilvisten ja selkeiden päivien määrää Lapissa, ja tulos vahvistaa sen, että revontulien näkeminen muutaman päivän lomalla on pienoinen onnenpotku.

Ajanjaksolla 1981–2010 Ivalon lentoasemalla oli revontulikaudella selkeää tai melko selkeää noin joka kolmas päivä.


Revontulikaudella tarkoitetaan aikaa, jolloin yöt ovat revontulien näkemiseen tarpeeksi pimeitä eli elokuusta huhtikuuhun.

Suurin mahdollisuus kirkkaisiin öihin oli huhtikuussa ja pienin marraskuussa ja elokuussa. Huhtikuussa lähes puolet illoista oli selkeitä tai melko selkeitä, kun taas elokuun öistä vain runsas viidennes oli selkeitä tai melko selkeitä.

Revontulimatkailun suosio on kasvanut markkinoinnin ja etenkin sosiaalisessa mediassa leviävien, näyttävien valokuvien ansiosta.

Sekä yrittäjät että matkailualan tutkijat myöntävät, että revontuliin liittyvässä liiketoiminnassa ero mainonnan ja todellisuuden välillä on suuri.

”Valokuvat ja videot valehtelevat siinä mielessä, että revontulia kuvattaessa käytetään tyypillisesti pitkiä valotusaikoja, jolloin kuva liioittelee revontulen kirkkautta. Ihmissilmä ei kykene sellaiseen”, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Tiera Laitinen.

Laitinen muistuttaa, että ihmissilmä myös erottaa värejä hämärässä hyvin heikosti. Revontulet nähdään mustavalkoisilla aistinsoluilla, joten ne näyttävät silmiin hailakoilta, kun taas kuvissa värit tulevat esiin.

Tätä todellisuuden ja mainonnan välistä kuilua Lapin revontulimatkailu on pyrkinyt kuromaan umpeen.

”Mainonnan todenmukaisuuteen on erityisesti kiinnitetty huomiota. On selvää, ettei pidä kertoa viestiä, joka johtaa harhaan”, sanoo Uutela.


Santa’s Hotels -ketjun myyntijohtaja Eveliina Korhonen luottaa, etteivät ihmiset tule Lappiin pelkästään revontulien perässä.

”Haluamme markkinoida revontulia totuudenmukaisesti, osana kokonaisvaltaista elämystä. Jo pelkästään puhdas luonto, hiljaisuus ja pohjoisen jokaisen vuodenajan valoilmiöt ovat elämyksiä”, Korhonen kuvaa.

Revontulimatkailussa on viime vuosina etsitty keinoja lisätä todennäköisyyttä sille, että turisti näkee taivaantulet omin silmin. Markkinoille ovat tulleet revontulijahdit, joiden aikana siirrytään pitkiäkin matkoja kohti rakoa pilviverhossa.

”Aurora hunting eli revontulien jahtaaminen on nykyaikainen tapa toimia. Meidän toimintasäteenä on noin 120 kilometriä sen mukaan, mitä sääennusteet näyttävät. Näin maksimoimme asiakkaan mahdollisuuden”, kertoo Uutela.

Osalla asiakkaista on revontulien näkemisen mahdollisuuksista vääristynyt kuva.

”Osa saattaa kuvitella, että revontulet ovat aina täällä. Me emme kuitenkaan voi luvata revontulia kenellekään.”

Uutelan yrityksessä toimintaa päivitetään joka vuosi palautteen perusteella, jotta asiakas ymmärtäisi, että ilmiön näkeminen on riippuvainen säästä ja auringon aktiivisuudesta.


Suurin osa asiakkaista ymmärtää sen, mutta toisenlaistakin palautetta tulee.

”Joskus saamme kriittistä palautetta siitä, että miksi edes yritimme sellaisena iltana ja olisi pitänyt luovuttaa. Jos asiakkaalla on menossa viimeinen ilta Rovaniemellä, meillä ei ole vaihtoehtoa. Palvelun ajatukseen kuuluu, että on yritettävä”, Uutela kuvaa.

Siirtyminen minibusseissa tuottaa onneksi usein tulosta ja sää vaihtuu kirkkaaksi.

”Ei tietenkään aina. Joskus pilvisyys on vain liian laajaa”, Uutela toteaa.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Seija Tuulentie selvitti muutama vuosi sitten revontulimatkailua Suomessa, Norjassa ja Islannissa.

”Mainonnan kuvitus oli näyttävää, mutta lupauksia revontulien näkemisestä niissä ei kuitenkaan annettu”, Tuulentie sanoo.

Norjassa ja Islannissa siirtyminen revontulien perässä oli jo muutama vuosi sitten yleistä. Tromssan pilviseltä rannikolta ajettiin retkikuntina pitkiäkin matkoja sisämaahan, esimerkiksi Suomeen Kilpisjärvelle.

Heikko sää haastaa Tuulentien mukaan erityisesti oppaat. Asiakkaat on pidettävä tyytyväisinä pimeässä, vaikka revontulet eivät näy.

”Suomessa oheisohjelmaa oli eniten: tehtiin tulet, oltiin laavulla ja valettiin vaikka tinaa.”

Revontulijahtiin on yhä enemmän alettu liittää myös valokuvausta. Uutelan yritys Beyond Arctic lähti valokuvauskärjellä liikkeelle ensimmäisenä uranuurtajana neljä vuotta sitten.

”Monelle revontulet on bucket list -tyyppinen juttu eli kokemus, josta halutaan myös saada todiste. Yökuvaus ei kuitenkaan ole helppoa.”

Uutela tarjoaa asiakkailleen revontulivalokuvauksen tiedon ja taidon, jonka he saavat mukaansa omatoimisille retkille myöhemmin. Kurssit ovat olleet suosittuja.

Santa’s Hotels -ketju tarjoaa revontulilentoja ja kiertoajeluja. Revontulien näkemisen mahdollisuus pyritään maksimoimaan myös lasi-iglujen revontulihälytyksellä.

Asiakkaat haluaisivat tietää todennäköisyyden, mutta siihen matkailuala ei mielellään vastaa, eikä se sääolojen arvaamattomuuden takia olisikaan helppoa.


Varmaa silti on, että auringon aktiivisuus on jälleen kasvussa ja revontulet näyttävimmillään taas 4–5 vuoden kuluttua.

”Auringon aktiivisuus menee 11 vuoden jaksoissa, ja se on juuri nyt aika lailla minimissä”, kertoo Laitinen.

Viiden vuoden päästä saamme upeita valonäytöksiä, jos vain sääolot sallivat. Ilmastonmuutoksen vuoksi vaarana on kuitenkin, että pilvisten jaksojen määrä lisääntyy.

Matkailuala hyötyisi myös revontulien esiintymispaikan ja esiintymistiheyden paremmasta ennustamisesta. Sodankylän geofysiikan observatoriossa on suunnitteilla muun muassa Lappi-satelliitti, joka saattaisi pidentää ennusteaikoja.

”Ennusteajan pidentämiseen tehoaa parhaiten auringon toiminnan parempi ymmärtäminen ja aurinkoperäisten avaruuden myrskyjen tutkiminen. Tätä teemme muun muassa Suomen Akatemian rahoittamassa Avaruusmyrskyt-hankkeessa”, kertoo observatorion johtaja Eija Tanskanen.

Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Työhaalareissa ei pitäisi olla mitään asiaa juniin ja busseihin, sanoo työmies Juhani Kaappola Keravalta – Mitä vastaavat VR ja HSL?

    2. 2

      Elmu, Kallio-liike ja Block party haluavat ostaa kaupungilta tsaarinaikaisen makasiinin eurolla keikkapaikaksi

    3. 3

      Suosikkikahvila haettiin konkurssiin Helsingin Punavuoressa: Sitten puhelu tuntemattomasta numerosta muutti kaiken

    4. 4

      37-vuotias Reetta Ek alkoi tuntea iltaisin olonsa oudoksi – Kun lääkäri kertoi syyn, Ek tunsi syöksyvänsä kohti vanhuutta

      Tilaajille
    5. 5

      Monen olkapäässä on tapahtunut salakavala muutos, joka voi altistaa vammoille – Fysioterapeutti näyttää kolme liikettä, joilla testaat olkanivelen liikkuvuuden

      Tilaajille
    6. Näytä lisää
    1. 1

      Työikäinen nainen sai tartunnan Milanosta, kaksi altistunutta pysyttelee kotonaan – Tämä Helsingin korona­virus­tapauksesta tiedetään

    2. 2

      37-vuotias Reetta Ek alkoi tuntea iltaisin olonsa oudoksi – Kun lääkäri kertoi syyn, Ek tunsi syöksyvänsä kohti vanhuutta

      Tilaajille
    3. 3

      Tämä oli mahdollista vielä 1974: Liikemiehet katsoivat strippareita ja nielivät sinisiä enkeleitä – Kuvat näyttävät yöelämän keskuksen, jonne vaellettiin kaukaa

    4. 4

      Puiden takana on varjeltu salaisuus: Espoossa on Lego-taloilta näyttävä asuinalue, jonka vain paikalliset tietävät ja pitävät sitä ihmeenä

    5. 5

      Suosikkikahvila haettiin konkurssiin Helsingin Punavuoressa: Sitten puhelu tuntemattomasta numerosta muutti kaiken

    6. Näytä lisää
    1. 1

      ”Elämäni hirveimpiä kokemuksia” – Katariina Souri kertoo HS:lle, mitä hänelle tapahtui miljonääri Peter Nygårdin huvilalla

    2. 2

      Helsingin keskustassa sijaitsevan ruokakaupan paistopisteelle ilmestyy siististi pukeutunut rouva, sitten tapahtuu jotain inhottavaa – HS valvoi paistopisteiden hygieniaa

    3. 3

      Koronaviruksen hillitsemiseksi on olemassa yli­voimainen keino, joka on jokaisen ulottuvilla – Kokeile, läpäisetkö käsi­hygienian testin

    4. 4

      Tampereen keskustassa on kommuuni, jossa tyhjät pullot jaetaan painimalla

      Tilaajille
    5. 5

      ”Ovi avattiin, ja esiin työntyi pistin” – Toimittaja Jussi Konttisen isä joutui kuusi­vuotiaana venäläisten vanki­leirille, jolta moni lapsi ei selvinnyt

      Tilaajille
    6. Näytä lisää