Työntekijöiden ahdistus ja stressi voivat vähentyä etävastaanotoilla: Psykiatri Juha Lehti pitää videovastaanottoa Väli-Amerikasta käsin - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa

Työntekijöiden ahdistus ja stressi voivat vähentyä etävastaanotoilla: Psykiatri Juha Lehti pitää videovastaanottoa Väli-Amerikasta käsin

SOK:ssa työperäiseen stressiin ja ahdistukseen liittyvien sairauspoissaolojen määrä puolittui sen jälkeen, kun käyttöön otettiin esimerkiksi chat-palveluita ja videovastaanottoja psykologin tai psykoterapeutin kanssa.

Psykiatri Juha Lehti on Väli-Amerikasta käsin videoyhteyden kautta yhteydessä suomalaispotilaisiinsa. Kuva: Rio Gandara / HS

Julkaistu: 17.2. 2:00, Päivitetty 17.2. 6:04

Psykiatrian erikoislääkäri Juha Lehden etävastaanotto on sananmukaisesti etäällä. Hän ottaa suomalaisia potilaita vastaan luurit päässä ja videopuhelun välityksellä Väli-Amerikasta käsin.

Suomessa kello on viisi iltapäivällä, kun ruudulle avautuu haastattelua varten videopuhelinyhteys Lehteen. Väli-Amerikassa kello on vasta kymmenen aamulla. Ulkona on lämmintä yli 30 astetta, mutta sitä ei Lehden videokuvasta voi päätellä. Psykiatrin takana näkyy vain työhuoneen vaaleansininen seinä.

Kuusi vuotta sitten Juha Lehti muutti perhesyistä Väli-Amerikkaan. Lehden mukaan ulkomaalaisena psykiatrina työskentely hänen asuinseudullaan on vaikeaa, joten Lehti päätti perustaa etävastaanoton suomalaispotilaita varten.

”Pääsääntöisesti tämä sujuu ihan hyvin”, hän sanoo ja katsoo tietokoneen kameraan.

”Teknologia aiheuttaa jonkin verran pieniä ongelmia. Välillä videopuhelut saattavat katketa, mutta tätä ei tapahdu vain silloin, kun lääkäri on ulkomailla, vaan myös Suomessa voi olla teknisiä ongelmia.”

Kuuden vuoden aikanakin teknologia ja yhteydet ovat parantuneet. Etävastaanoton alkuaikoina Lehti oli potilaisiin yhteydessä useimmiten puhelimitse, mutta nykyään videoyhteydellä.

Lääkäreiden etävastaanotot yleistyvät Suomessa. Etävastaanottojen katsotaan sopivan hyvin monille erikoisaloille, mutta erityisesti psykiatriaan ja mielenterveyspalveluihin. Siellä etävastaanottoja tarjotaan monin paikoin jo perinteisten vastaanottojen vaihtoehtona.

Esimerkiksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (Hus) ja yksityisistä toimijoista muun muassa Terveystalo ovat noin vuoden ajan tarjonneet potilailleen mahdollisuutta päästä psykiatrin tai psykoterapeutin vastaanotolle myös etänä. Potilas voi valita videovälitteisen etävastaanoton, mikäli sille ei ole lääketieteellistä tai teknistä estettä.

Esimerkiksi Terveystalon psykiatriassa etävastaanotot ovat yleistyneet nopeasti.

Terveystalon kehitysylilääkäri Annette Kainu kertoo, että alkuvuonna 2020 toteutuneista psykoterapeuttien vastaanotoista jo seitsemän prosenttia on toteutettu etänä.

”Uskomme etävastaanottojen osuuden lisääntyvän jatkossakin”, hän arvioi.

Varsinais-Suomessa vanhuspsykiatriaan on myös hankittu tablettikoneita, joita potilaat voivat lainata etäyhteyttä varten. Laitteilla etäyhteydenotto on tehty mahdollisimman helpoksi.

”Yleisesti etävastaanottojen kokemukset ovat olleet hyviä”, sanoo digitalisaation projektipäällikkö Antti Apostol Turun yliopistollisen sairaalan (Tyks) psykiatrian toimialalta.

Terveystalon psykiatrian erikoisalajohtajan Antti-Jussi Ämmälän mukaan yrityksen toteuttamassa työterveydenhuollossa uusilla palveluilla on saatu hyviä tuloksia aikaan. Siinä tärkeässä osassa ovat olleet etäpalvelut ja matalan kynnyksen ennaltaehkäisevät palvelut.

”Kaikki meidän lyhytterapiapalvelut voidaan toimittaa myös etänä. Myös psykiatrin perinteisiä lääkärinvastaanottoja tehdään koko ajan enemmän etänä”, hän sanoo.

Terveystalon asiakkaista esimerkiksi S-ryhmä kertoo satsanneensa työterveyshuollossaan mielenterveyspalveluihin sen jälkeen, kun vuosina 2017–2018 mielenterveystaustaiset sairauspoissaolot lisääntyivät selvästi.

S-ryhmän asiantuntijaorganisaatio SOK:n työterveydessä otettiin käyttöön uusia työkaluja: lyhytpsykoterapiaa, chat-palveluita ja videovastaanottoja psykologin tai psykoterapeutin kanssa.

Sairauspoissaolot vähenivät. Viime vuonna esimerkiksi työperäiseen stressiin ja ahdistustiloihin liittyvät poissaolot vähentyivät yli puolella. Myös pitkät poissaolot vähentyivät, mikä vähensi riskiä työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Koko Suomessa mielenterveysperustaiset sairauspoissaolot kuitenkin yhä lisääntyvät. Tämä käy ilmi Kelan julkaisemista viime vuoden tilastoista. Kelan maksamista sairauspäivärahoista yli kolmannes oli mielenterveysperusteisia. Viime vuonna poissaolot lisääntyivät etenkin nuorilla ja varhaiskeski-ikäisillä naisilla.

Lue lisää: Mielenterveyden häiriöistä johtuvien sairauspoissaolojen jyrkkä kasvu jatkui.

HS:n haastattelema työterveyspsykologi muuttaisi monta perusasiaa työpaikoilla. Lue lisää: ”On täysin kestämätöntä, että työikäisiä putoilee rivistä tätä tahtia” – Työterveyspsykologi räjäyttäisi self helpin uupumuksen hoidossa.

Husin psykiatrian linjajohtaja Jan-Henry Stenbergin mukaan perinteisen ja videovälitteisen vastaanoton tuloksissa ei näy juurikaan eroja. Potilaat ovat tyytyväisiä videovastaanottoihin.

”Kansainvälisten tutkimustenkaan perusteella siinä ei pitäisi olla eroa. Tutkimusnäyttö on jo varsin vakaata”, hän sanoo.

Stenbergin mukaan hoidossa tärkeää on potilaan ja hoitavan henkilön hyvä yhteistyösuhde. Jos yhteistyö toimii, Husin kokemusten mukaan ajoittain pätkiväkään videoyhteyskään ei vaaranna hoitoa.

Vaikka etävastaanottomahdollisuudet ovat yleistyneet ja kokemukset ovat hyviä, Husissa, Tyksissä ja Terveystalossakin valtaosa potilaista valitsee yhä perinteisen kasvokkaisen vastaanottokäynnin.

Husin Jan-Henry Stenbergin mukaan kyse on tottumuksesta. Hän uskoo etävastaanottojen yleistyvän hiljakseen.

”Meidän tavoiteemme on nostaa tänä vuonna etävastaanottojen määrää kahteen prosenttiin kokonaismäärästä”, sanoo Antti Apostol Tyksistä.

Ulkomailta käsin etävastaanottoa pitävän Juha Lehden mukaan etävastaanotot sopivat hyvin etenkin tiettyjen psyykkisten sairauksien ja ongelmien hoitoon – sekä tietyntyylisille potilaille ja psykiatreille.

”Minun kokemukseni mukaan ahdistuneisuushäiriöt, paniikkihäiriö, sosiaalisten tilanteiden pelko, pakko-oireet ja yksittäiset pelot sopivat etävastaanotolle hyvin. Myös työuupumus sopii tähän ihan hyvin, samoin masennus, silloin kun toimintakyky ei ole täysin romahtanut”, Lehti arvioi.

Hänen kokemustensa mukaan vähän huonommin etävastaanotoilla voidaan käsitellä syvää masennusta, kaksisuuntaista mielialahäiriötä, unihäiriöitä tai persoonallisuushäiriöitä.

Lehden mielestä huonoiten etävastaanotoille sopivat esimerkiksi päihdeongelmat, tarkkaavaisuushäiriöt, psykoosisairaudet, syömishäiriöt, väsymysoireyhtymä ja hankalat kipuoireyhtymät.

Etävastaanottoa hän ei suosittele myöskään psyykkisistä syistä kotiin jumiutuneille, paljon tietokonetta käyttäville ihmisille.

”Helposti ajatellaan, että etävastaanotto sopii tällaiselle ihmiselle, mutta hänethän pitää saada nimenomaan ulos kotoaan”, Lehti sanoo.

Etävastaanotolla potilaan ja lääkärin välinen vuorovaikutus on rajallista videoyhteydestä huolimatta. Videon välitykselläkään lääkäri ei voi havainnoida kaikkea eikä reagoida kaikkeen.

Siksi etävastaanotolla on Lehden mukaan vaikeampi hoitaa potilasta, jonka hoito vaatii lääkäriltä paljon lohduttamista ja tsemppaamista.

Lehti kokee, että hänen otteensa lääkärinä on enemmän aktivoiva ja valmentava – ja se sopii hyvin etävastaanotolle.

”Kun potilas hyväksyy valmentavan otteen, asiat sujuvat hyvin.”

Lehti sanoo huomaavansa nopeasti, onnistuuko hoito etänä vai ei. Useimmiten huonosti etävastaanotolle sopivat tapaukset karsiutuvat pois jo ihmisten ottaessa etukäteen yhteyttä sähköpostilla.

Juha Lehti aloittaa työpäivänsä aamukahdeksan jälkeen paikallista aikaa, jolloin Suomessa on jo iltapäivä. Lehdellä on siis tarjota suomalaisille myöhäisiä iltapäivä- ja ilta-aikoja, jotka sopivat hyvin työssäkäyville ihmisille.

Lehden mukaan valtaosa hänen potilaistaan onkin työssäkäyviä 20–45-vuotiaita suomalaisia, joilla on ”joku ohimenevä kupru elämässä”. Usein se kupru liittyy liian kuormittavaan elämäntilanteeseen.

”Meidän suomalaisten kansantautihan on kova vaativuus itseä kohtaan, joka näkyy nykyään vastaanotoilla paljon. Meillä menisi ihan kivasti vähemmälläkin pingotuksella”, hän sanoo.

”On täysin kestämätöntä, että työikäisiä putoilee rivistä tätä tahtia” – Työterveys­psykologi räjäyttäisi self helpin uupumuksen hoidossa

Mielenterveyden häiriöistä johtuvien sairaus­poissaolojen jyrkkä kasvu jatkui