Sitä vedenhakureissua vanhempi rajavartija Mikko Tarsa ei unohda. Elettiin keskiviikkoa 12. helmikuuta. Päivä lähestyi puoliväliään, kun Korvatunturin alla partioreissulla ollut Tarsa tunsi janon kurkussaan.
”Olin hakemassa juomavettä ojasta. Yhden poteron kohdalla ihmettelin, miksi vesi on niin mutaista. Hetkeni katseltua huomasin, että siellähän on poron pää”, Tarsa kertaa.
Pian paljastui, että poro on hengissä. Tarsan arvion mukaan vanhahko naarasporo oli värjötellyt kylmässä vedessä korkeintaan vuorokauden ajan. Ongelma oli, ettei poro päässyt kuopastaan yksin pois.
”Se yritti hypätä sieltä pois, mutta ei sen etujalat ylettäneet edes kunnolla siihen reunalle”, Tarsa muistelee.
Naarasporon ansakuoppa oli syvimmillään noin puolitoistametriä syvä. Sen lisäksi kuoppaa reunusti kahden metrin lumivalli. Tässä vaiheessa Lapin rajavartiostossa työskentelevä Tarsa hälytti partiokumppaninsa apuun. He kaivoivat noin puolitoista metriä lunta pois, jonka jälkeen poro pääsi kipuamaan omin voimin vetisestä haudastaan.
Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Tarsa kohtasi vetiseen ojaan joutuneen poron.
”En ole törmännyt vastaavaan, mutta olen nähnyt joskus kesällä poron raadon ojassa.”
Tarsan arvion mukaan poro päätyi kuoppaansa poikkeuksellisen talven takia.
”Normaalisti täällä on kaikki ojat jäässä, nyt ei ole yksikään. Porot syövät ojien ja hetteiden pohjilla ja noin siinä sitten saattaa käydä”, Tarsa sanoo.
”Ojien varret ja hetteet ovat tänä talvena todella vaarallisia paikkoja. Sieltä on ihmisenkin vaikea päästä pois, jos sinne putoaa.”
Poron tapaus nousi HS:n tietoon maanantaina, kun Lapin rajavartiosto kertoi asiasta Twitterissä.
”Turvaa ihmisille ja eläimille! Partiomme havaitsi Korvatunturin alueella hetteeseen tippuneen poron, jolla omat konstit olivat jo loppuneet. Paikalle osunut partiomme ryhtyi pelastustöihin ja avusti poron kuoleman pinteestä pois”, kirjoitti Lapin rajavartiosto twiitissään.
Mutta mitä ”kuoleman pinteestä” pelastetulle poronaaraalle lopulta tapahtui? Selvisikö se kylvystään hengissä?
”Kävimme pari tuntia myöhemmin tarkastamassa tilanteen. Siellä se oleskeli muiden porojen kanssa. Se siis säilytti ainakin tällä kertaa päänsä”, Tarsa kertoo.
Tyydytytetyksi tuli myös tarinan sankarin jano.
”Hain vettä eri paikasta, hieman ylempää ojasta. Poron kohdalla oli sen verran likainen vesi, ettei voinut siitä kohtaa voinut juoda”, Tarsa sanoo.
