Jäätilanne on poikkeuksellinen: Merialueet ja järvet avoimina koko Etelä-Suomessa - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa

Jäätilanne on poikkeuksellinen: Merialueet ja järvet avoimina koko Etelä-Suomessa

Lauhan sään ja sateen vuoksi jäillä liikkuessa on oltava erityisen varovainen.

Helsingin Uunisaari 19. tammikuuta 2020. Kuva: Outi Pyhäranta / HS

Julkaistu: 17.2. 15:27

Jäätilanne on poikkeuksellinen Etelä- ja Lounais-Suomessa sekä järvi- että merialueilla. Pohjois-Suomessa jääpeite saapui alkutalvesta tavanomaista aikaisemmin, mutta etelässä jäätä odotellaan edelleen.

Etenkin suuret järvet ovat edelleen ilman jääpeitettä Etelä- ja Lounais-Suomessa.

Lauhan sään ja sateen vuoksi jäillä liikkuessa on oltava erityisen varovainen ja varmistuttava jään kantavuudesta. Tuuli- ja uveavantoja esiintyy useilla havaintojärvillä.

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) hydrologi Merja Pulkkanen kuvaa tilannetta poikkeukselliseksi. Tavanomaisesta poikkeava jäätilanne on, mikäli poikkeama keskiarvoon nähden on yli tai alle 10 senttiä.

Tällä haavaa jäätilanne on poikkeava 15 mittauspisteellä. Kaikkialta jäänpaksuutta ei ole voitu mitata jään heikkouden vuoksi.

Keski-Suomessa kokonaisjäänpaksuudet vaihtelevat 20–30 sentin välillä ja ovat noin 20 senttiä ajankohdan keskimääräisiä arvoja pienempiä.

Pohjois-Suomessa järvien jäänpaksuudet ovat lähempänä ajankohdan keskimääräisiä arvoja. Pohjois-Lapissa kokonaisjäänpaksuus vaihtelee 50–70 sentin välillä, Etelä-Lapin ja Kainuun havaintopaikoilla kokonaisjäänpaksuus on 30–50 sentin tuntumassa.

Jäänpaksuutta mitataan järvialueilla kolme kertaa kuussa. Mittaukset tehdään lähellä rantaa ja erityisesti alkutalvesta jää voi olla huomattavasti heikompaa kuin selkävesillä, jossa jäätä on voinut muodostua, sulaa ja jäätyä taas.

Mittausarvo on kolmen reiän keskiarvo kokonaispaksuudesta ja sisältää teräsjään, kohvajään sekä mahdolliset vesikerrokset.

Siten paksukaan mittausarvo ei takaa jään kantavuutta. Noin viisi senttiä kirkasta teräsjäätä riittää kannattamaan jalan kulkevan ihmisen. Kohvajää on vaaleampaa ja hauraampaa.

Se, saadaanko Etelä-Suomeen enää lainkaan jäätä, riippuu hyvin paljon ilman lämpötilan kehittymisestä ja tuulisuudesta, Pulkkanen kertoo.

”Järvivesien pinta on jäähtynyt hyvinkin lähelle nollaa. Jos tulee pitkä pakkasjakso, jäätilanne voi siten kehittyä nopeastikin, varsinkin jos tulee vähän tyynempi jakso”, hän kertoo.

Jäiden puuttuminen vaikuttaa esimerkiksi järvien virkistyskäyttöön. Jään puuttumisella voi olla muutenkin omat vaikutuksensa kevään mittaan, sillä talviaikaiset valumat näkyvät vesistöjen ravinnekuormassa.

Ruoholahden kanava oli ohuessa jäässä 11. tammikuuta. Kuva: Teemu Salonen / Lehtikuva

Myös merialueilla jäätilanne on ajankohtaan nähden epätavallinen, kertoo Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Jouni Vainio.

”Käytännössä merialueilla ei ole jäätä ollenkaan Vaasasta etelään”, Vainio sanoo.

Edellisen kerran samankaltainen talvi koettiin jäiden suhteen vuonna 2008, mutta silloinkin rannat olivat kuitenkin jäässä.

Myös merialueilla jäällä liikkuessa on syytä varovaisuuteen. Jääolot saattavat muuttua ratkaisevasti jo muutaman kymmenen metrin matkalla.

”Sen takia jäistä varoittaminen on hyvin vaikeaa. Vaihtelevista oloista johtuen varoituksia pitäisi antaa jonnekin päin rannikkoamme lähes joka päivä”, Vainio kertoo.

Vainio pitää epätodennäköisenä, että kattavaa jääpeitettä saadaan merialueille enää tänä talvena. ”Tosin kun kaksi vuotta sitten, kun ennustin näin, kahden viikon jälkeen meri oli jäässä”, hän naurahtaa.

Kansalaishavaintoja jäänpaksuudesta voi seurata Järviwikistä. Merialueiden jäätilannetta voi seurata Ilmatieteen laitoksen sivuilta.

Seuraa uutisia tästä aiheesta