Hua Hin
Suomalainen Aarno Toivanen koki melkoisen yllätyksen viettäessään rauhallista koti-iltaa Hua Hinissa Thaimaassa uudenvuodenaattona.
”Naapurin rouva tuossa viereisellä pihalla piti kauheaa meteliä. Lähdin vaan katselemaan, mitä ihmettä tapahtuu”, Toivanen kertoo.
Hän huomasi, että naapurissa oli suomalaisesta näkökulmasta varsin erikoinen vieras. Naapurin pihalla luikerteli noin kolmemetrinen pyton.
Lue myös: Eläinten puremat ajavat etelässä lomailevia suomalaisia lääkäriin
Naapuruston asukkaita alkoi kerääntyä paikalle. Kaikki ihmettelivät, että mitä otukselle pitäisi tehdä.
”Mä olin vähän niin kuin, että mitä me yhdestä käärmeestä. Ei se itseä kauheasti pelottanut, kun tietää, että se on vain tuommoinen kuristajakäärme eikä myrkyllinen”, Toivanen sanoo.
”Jos se olisi löytynyt vessan lattialta tai ylipäätään sisältä, olisi ehkä voinut olla eri juttu. Tai vain omasta pihasta. Sehän olisi voinut tulla yhtä hyvin tänne.”
Käärme oli Toivasen mukaan erittäin nopea liikkeissään.
”Se tuli tosi nopeasti. Sitten se siirtyi yhtä nopeasti takaisin muurille, jonka takaa se varmaan oli tullut”, Toivanen kertoo.
”Muurin takana on heti melkoinen viidakko. Se on semmoinen ryteikkö, että en itse menisi sinne ilman kokovartalopukua.”
Pyton tuli läheisestä viidakosta Thaimaan Hua Hinissä asuvan Aarno Toivasen naapurin pihalle. Kuva: Aarno Toivanen
Pyton pyrki pihapiiristä ja kadulta takaisin viidakkoon. Kadun vieressä oleva muuri on puolisentoista metriä korkea.
Käärme yritti pujottautua pienestä muurin seinien välissä olevasta raosta ja saikin pään sopimaan siitä. Sen keskiosa ei kuitenkaan mahtunut rakoon, ja käärme jäi jumiin.
Naapurin poika yritti vetää pytonia irti, mutta se vastusteli. Toivanen kuvasi tapahtumaa videolle ja meni auttamaankin.
Raavaan miehen voimatkaan eivät tahtoneet riittää.
”Se oli erittäin tiukassa, sitä sai ihan urakalla vetää”, Toivanen kertoo. Toivasen mukaan käärmeellä oli valtavat voimat.
”Yritin pikkupojalle sanoa, että kun se siitä tulee, se on aika vikkelä liikkeissään.”
Niin oli. Pyton oli silminnähden käärmeissään.
”Kun saatiin se ulos, se ei ollut kovin kaverillisen näköinen. Sitä otti päähän varmaan ihan yhtä paljon kuin meitäkin. Se oli kyllä hyvän näköinen, kun se avasi kitansa. Näki, että oli ärtynyt.”
Käärmeet luikertelivat Aarno Toivasen kotikadulle ajoittain muurin takana olevien puiden oksilta. Nyt kasvustoa raivataan muurin läheltä. Kuva: Vesa Mäkinen
Kaikki perääntyivät äkkiä kiukkuisen käärmeen ulottuvilta. Se ähisi jonkin aikaa ja yritti uudestaan koloon. Lopputulos oli sama. Toivanen ja muut paikallaolijat vetivät jumiin jääneen käärmeen jälleen ulos muutaman kerran. Viimeisimmän kerran se tuli suosiolla ulos.
”Se yritti myös lähteä takaisin kadulle, mistä se ei olisi päässyt mihinkään. Joku olisi ajanut sen yli”, Toivanen kertoo.
”Rouva alkoi touhuamaan ja soittelemaan pelastuspartiota, joka kerää varmaan kaikennäköisiä muitakin otuksia, jotka ovat vaarallisia. Ne opastelivat sieltä, kenelle ja kenelle soitella. Kyllä täällä aivan selvä kuvio on, että jos tulee joku skorpioni, tietävät kenelle pitää soittaa.”
Prachuap Khiri Khanin läänin ylläpitämä eläinpelastuspartio tuli lopulta paikalle hätävilkut päällä. Käärme odotteli jumissa muurinraossa. Sitten asiat etenivätkin nopeasti. Partion toinen jäsen otti käärmeenpyydystykseen tarkoitetun kepakon, jonka kärjessä olevalla silmukalla hän pyydysti pytonin.
Käärme kiepautti itsensä kepin ympärille, ja pyydystäjä viimeisteli asian kiertämällä kepakkoa. Sen jälkeen hän laittoi käärmeen säkkiin, jota toinen partion jäsen piteli.
Toivanen hämmästeli partion tehokkuutta.
”Siinä ei kauan nokka tuhissut. Puoli minuuttia, ja homma oli hoidettu.”
