Suomessa harvinaista antibiooteille vastustuskykyistä mrsa-bakteerikantaa on löytynyt yhteensä 16 ihmiseltä kahdesta hoitokodista Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin alueella.
Mrsa eli metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus on tärkeimmille antibiooteille vastustuskykyinen stafylokokki. Se luetaan keskivaikeaksi sairaalabakteeriksi.
Kolmella henkilöllä on ollut leikkauksen jälkeisen kuntoutuksen yhteydessä ilmennyt haavainfektio, kertoo Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Janne Mikkola.
”Kyseessä on ollut merkittäviä infektioita, mutta ei henkeä uhkaavia”, Mikkola kertoo.
Pääosa tapauksista on seulonnoissa löytyneitä oireettomia kantajia, mikä mrsa-epidemioissa on tavallista.
Ensimmäisen kerran sama kanta todettiin kerran runsas vuosi sitten hämeenlinnalaisessa Ilveskodissa. Asiasta tiedotettiin tuolloin tuoreeltaan asukkaita ja heidän omaisiaan.
Tammikuussa kanta löytyi yhdellä Voutilakeskuksen Uppsalankaaren Lyhty-yksikössä hoidossa olleella henkilöllä.
Epidemian torjuntatoimia on toteutettu yhteistyössä Kanta-Hämeen keskussairaalan sairaalahygieniayksikön kanssa. Mikkolan mukaan epidemian kitkeminen hoitokodissa on mutkikkaampaa kuin sairaalassa.
”Kun kyseessä on pitkäaikaisasukkaat ja hoitokoti on heidän kotinsa, ei heidän elämäänsä haluta rajoittaa enempää kuin on välttämätöntä”, Mikkola kertoo.
Epidemian laajenemisen ehkäisemiseksi mrsa-seulontaa on tehostettu kaikkien hoivakotiasukkaiden laitossiirtojen yhteydessä. Myös huonesijoituksia mietitään.
Altistuneita on seulottu viljelynäyttein ja kantajiksi todettuja asukkaita on keskitetty samoihin tiloihin.
”Tavoitteena on, että saman työvuoron aikana hoitajat eivät käsittele mrsa-positiivisiksi todettuja potilaita ja muita”, Mikkola kertoo.
Lisäksi sekä hoitohenkilökunnan että asukkaiden käsihygieniaa on tehostettu sekä siivouksen ja välinehuollon käytännöt on käyty läpi.
Hoivakodin arkeen epidemia on vaikuttanut siten, että kyseisiin hoivakoteihin on voitu ottaa hieman vähemmän asukkaita. Myös henkilökuntaa tarvitaan lisää.
Suomessa todettujen uusien mrsa-tartuntojen määrä on ollut viime vuosina melko vakaa.
Määrissä on Suomessa alueellisia eroja, jotka ovat vuosien saatossa vaihdelleet. 2010-luvulla tartuntoja on ollut eniten Helsingissä ja Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla.
Vuonna 2018 ilmoitettiin 1 450 mrsa-tapausta. Enimmillään mrsa-tapauksia on esiintynyt Suomessa vuonna 2016, noin 1 700 tapausta. Vuonna 2018 mrsa-kanta aiheutti Suomessa 43 verenmyrkytystä.
Antibiooteille vastustuskykyisen bakteerin torjunta lisää sairaaloiden kustannuksia, kun sairaalat joutuvat usein eristämään potilaita, keskeyttämään leikkaustoiminnan ja palkkaamaan lisää henkilökuntaa.
Mikä mrsa?
■ Mrsa eli metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus on tärkeimmille antibiooteille vastustuskykyinen stafylokokki. Se luetaan keskivaikeaksi sairaalabakteeriksi.
■ Staphylococcus aureus on yleinen bakteeri, jota löytyy terveiden henkilöiden iholta ja nenän limakalvolta. Usein sitä kutsutaan pelkästään stafylokokiksi.
■ Suurin osa mrsa-tapauksista on oireettomia, mutta mrsa voi aiheuttaa oireisen infektion.
■ Stafylokokki-infektioita hoidetaan yleensä penisilliinin sukuisilla antibiooteilla. Jotkut stafylokokit, kuten mrsa, ovat kuitenkin kehittyneet vastustuskykyiseksi näille tavallisille stafylokokkiantibiooteille.
■ Terveille ihmisille sairaalabakteerit ovat vaarattomia, huonokuntoisen potilaan hengen ne voivat vaarantaa.
