Tuore suomalaistutkimus paljastaa koirien kärsimyksen ihmisten maailmassa: valtaosa kärsii pelon, ääniarkuuden ja ahdistuksen kaltaisista asioista - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa

Tuore suomalaistutkimus paljastaa koirien kärsimyksen ihmisten maailmassa: valtaosa kärsii pelon, ääniarkuuden ja ahdistuksen kaltaisista asioista

Koiria tutkimalla pyritään valottamaan myös ihmisen mielenterveysongelmien taustaa.

HS:n kuvaaja Mikko Suutarinen seurasi uutenavuotena rakettien pauketta pelkäävien koirien painajaismaista yötä. Sakke-koira vetäytyi ääniä pakoon kylpyhuoneeseen.

HS:n kuvaaja Mikko Suutarinen seurasi uutenavuotena rakettien pauketta pelkäävien koirien painajaismaista yötä. Sakke-koira vetäytyi ääniä pakoon kylpyhuoneeseen. Kuva: Mikko Suutarinen / HS

Julkaistu: 19.2. 8:44

Kaikilla koiraroduilla esiintyy ei-toivottua käyttäytymistä, kuten ääniarkuutta, aggressiivisuutta ja eroahdistusta, mutta erot esiintyvyydessä koirarotujen välillä ovat suuria.

Erilaiset ei-toivotut käyttäytymispiirteet esiintyvät usein myös yhdessä, havaittiin tuoreessa suomalaistutkimuksessa.

Professori Hannes Lohen tutkimusryhmän aineisto on yksi maailman suurimmista ja kattaa liki 14 000 koiraa. Aineistossa ei-toivottua käyttäytymistä esiintyi 73 prosentilla koirista.

Yleisin tällainen käyttäytymispiirre oli ääniarkuus, jota esiintyi joka kolmannella koiralla.

Ääniarkuus voi näkyä esimerkiksi uutenavuotena siten, että koira pelkää raketteja. HS:n valokuvaaja Mikko Suutarinen kuvasi koirien painajaismaista yötä uutenavuotena.

Lue lisää: Koirien uusivuosi

Tutkimusryhmä selvitti tarkemmin seitsemän ei-toivotun käyttäytymispiirteen yleisyyttä.

Tutkitut käyttäytymispiirteet olivat ääniarkuus kuten ukkosen, ilotulituksen ja laukauksen pelko, arkuus kuten ihmisten, koirien ja vieraiden paikkojen pelko, erilaisten alustojen ja korkeiden paikkojen pelko, keskittymiskyvyttömyys ja impulsiivisuus, pakkomielteinen eli kompulsiivinen käyttäytyminen, aggressiivisuus ja eroahdistus.

Ääniarkuuden lisäksi arkuus sekä alustojen ja korkeiden paikkojen pelko olivat hyvin yleisiä.

Ei-toivottujen käyttäytymispiirteiden yleisyyttä vertailtiin viidentoista vastauksia eniten keränneiden rotujen välillä. Rotujen väliset erot olivat merkittäviä.

Esimerkiksi bordercollieilla havaittiin enemmän pakonomaista tuijottamista ja valojen tai varjojen saalistamista, jotka olivat harvinaisempia kaikilla muilla roduilla.

Erot käyttäytymispiirteiden yleisyydessä koirarotujen välillä olivat moninkertaisia.

Yksi suurimpia rotujen välisiä eroja löytyi vieraiden ihmisten pelossa, jossa arimman, eli espanjanvesikoiran ja rohkeimman, eli staffordshirenbullterrierin välillä oli 18-kertainen ero pelon esiintyvyydessä.

Käyttäytymistutkimuksella pyritään lisäämään koirien hyvinvointia. Monet ei-toivotut käyttäytymispiirteet, kuten arkuus ja ääniarkuus voivat aiheuttaa koirille voimakasta stressiä. Käyttäytymisongelmat saattavat johtaa koirasta luopumiseen.

Tulosten perusteella ei-toivottu käyttäytyminen näyttäisi olevan perinnöllistä.

”Tämä tarkoittaa sitä, että huolellisella jalostuksella sopivien käyttäytymismittareiden avulla näiden käyttäytymispiirteiden yleisyyttä voitaisiin vähentää. Tämä parantaisi koirien ja omistajienkin elämänlaatua”, professori Lohi tähdentää.

Tutkimuksessa selvitettiin myös piirteiden välistä yhteyttä. Kuten aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, arkuus ja aggressiivisuus esiintyvät usein yhdessä.

Osa tuloksista oli uusia ja yllättäviä, kuten se, että impulsiivisuuden yhteyden kompulsiivisen eli pakko-oireisen käyttäytymisen ja eroahdistuksen välillä on yhteys.

”Ihmisillä pakko-oireinen häiriö ja aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö (ADHD) esiintyvät usein yhdessä, mutta samaa ei ole ennen havaittu koirilla”, kertoo väitöskirjatutkija Milla Salonen.

Tutkimusryhmän tulokset ovat merkittäviä myös ihmisten kannalta, sillä tutkimalla koirien käyttäytymistä pyritään valottamaan myös ihmisen mielenterveysongelmien taustaa.

Koira on fysiologisesti ja käyttäytymiseltään samankaltainen ihmisen kanssa. Lisäksi koirilla esiintyy luontaisesti ei-toivottua käyttäytymistä ja koirat jakavat saman, monimutkaisen ja sosiaalisen ympäristön ihmisten kanssa.

Lohen mukaan aineiston pohjalta selvitetään, miten hyvä mallilaji koira on ihmisten mielenterveysongelmien tutkimukselle.

”Aiemmat geenitutkimuksemme ovat viitannet samoihin geenialueisiin ainakin pelon osalta”, hän kertoo.

Suomessa on kaikkiaan noin 700 000 koiraa, niistä noin joka kymmenes asuu pääkaupunkiseudulla.

Lue lisää: Täällä vartioin minä

Eniten koiria on Kennelliiton rekisterin mukaan Korson postinumeroalueella. Roturekisterissä olevia koiria elää siellä noin 1 300. Korson suosituin koirarotu on touhukkuudestaan tunnettu cockerspanieli.

Koiraroduilla on erilaisia persoonallisuuksia, ja koirien geenitutkimus voi auttaa ymmärtämään myös ihmisen käyttäytymistä

Nala-kissa katosi ruotsinlaivalla ja löytyi kuukausia myöhemmin omakotitalosta Helsingistä – oikea omistaja löytyi tunnistesirun avulla