Suomi liputtaa kuuden miehen ja yhden naisen takia, ja nyt liput halutaan salkoon talvisodan loppumisen kunniaksi – näistä syistä Suomi liputtaa - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa

Suomi liputtaa kuuden miehen ja yhden naisen takia, ja nyt liput halutaan salkoon talvisodan loppumisen kunniaksi – näistä syistä Suomi liputtaa

Liput liehuvat talvisodan päättymisen 80-vuotisjuhlan johdosta perjantaina 13. maaliskuuta.

Itsenäisyyspäivä on yksi Suomen virallisista liputuspäivistä.

Itsenäisyyspäivä on yksi Suomen virallisista liputuspäivistä. Kuva: Aleksi Kinnunen

Julkaistu: 19.2. 10:36, Päivitetty 19.2. 19:31

Talvisodan päättyminen saa oman liputuspäivänsä. Liput liehuvat kertaluontoisesti talvisodan päättymisen 80-vuotisjuhlan johdosta perjantaina 13. maaliskuuta.

Sisäministeriö suosittaa yleistä liputusta koko maassa talvisodan päättymisen juhlapäivänä ja on määrännyt valtion virastot ja laitokset liputtamaan.

Liput nostetaan salkoon aamukahdeksalta ja lasketaan auringon laskiessa.

”Talvisodan loppumisen kunniaksi järjestettyä liputusta ei ole tarkoitus ottaa vuosittaiseen liputuskalenteriin. Vastaavat liputukset järjestettiin myös talvisodan päättymisen 70-vuotispäivänä 2010 ja jatkosodan päättymisen 70-vuotispäivänä 2014”, sisäministeriön viestinnästä kerrotaan HS:lle.

Suomessa on virallisia liputuspäiviä ja päiviä, jotka on merkitty kalenteriin liputuspäiviksi. Lipun voi nostaa salkoon muulloinkin.

Sisäministeriön nettisivujen mukaan liputtamisella voi näyttää iloa ja korostaa syytä juhlaan. Liputtaminen on myös arvokas tapa osoittaa kunnioitusta tai kertoa surusta.

”Meillä Suomessa on varsin salliva liputuskulttuuri, mutta liputtamiseen liittyy vakavahenkisyyttä. On hyvä muistaa, että Suomi on yksi maailman parhaista maista. Siitä sopii iloita, ja Suomen lipun nostaminen salkoon on verraton tapa iloita itsenäisyydestä”, sisäministeriö kertoo kotisivuillaan.

Vuonna 2020 on kaikkiaan 21 virallista tai muuta liputuspäivää. Oman liputuspäivänsä on saanut kuusi miestä ja yksi nainen.

Helmikuussa juhlistetaan J. L. Runebergin päivää (5.2.) ja Kalevalan päivää eli suomalaisen kulttuurin päivää (28.2.).

Maaliskuussa liput nostetaan salkoon talvisodan päättymisen 80-vuotisjuhlapäivänä (13.3. suositeltu liputuspäivä) ja Minna Canthin päivänä eli tasa-arvon päivänä (19.3.).

Huhtikuussa ovat vuorossa Mikael Agricolan päivä eli suomen kielen päivä (9.4.) ja kansallinen veteraanipäivä (27.4.).

Toukokuussa liputuspäiviä on viisi: vappu, suomalaisen työn päivä (1.5.), Eurooppa-päivä (9.5.), äitienpäivä (10.5.), J. V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä (12.5.) ja kaatuneitten muistopäivä (17.5.).

Kesäkuussa liputetaan puolustusvoimain lippujuhlan päivänä (4.6.) eli Suomen marsalkan C. G. E. Mannerheimin syntymäpäivänä ja juhannuksena, Suomen lipun päivänä (20.6.).

Heinäkuussa Eino Leinon päivä on nimetty runon ja suven päiväksi (6.7.).

Lokakuussa liputetaan Aleksis Kiven päivänä eli suomalaisen kirjallisuuden päivänä (10.10.) ja YK:n päivänä (24.10.).

Marraskuisia liputuspäiviä ovat ruotsalaisuuden päivä (6.11.), isänpäivä (8.11.) ja lapsen oikeuksien päivä (20.11.).

Joulukuun liputuspäivät ovat itsenäisyyspäivä (6.12.) ja Jean Sibeliuksen päivä, joka on nimetty suomalaisen musiikin päiväksi (8.12.).

Lisäksi Suomessa liputetaan päivinä, joiden aikana toimitetaan valtiolliset vaalit, kunnallisvaalit, Euroopan parlamentin edustajien vaalit tai neuvoa-antava kansanäänestys. Liputuspäivä on myös tasavallan presidentin toimeenastumispäivä.

Suomen luonnon päivä elokuun viimeisenä lauantaina on merkitty kalentereihin ilman lipun kuvaa, koska kyseessä ei ole vielä vakiintunut liputuspäivä. Sisäministeriö suositteli liputtamista ensi kerran itsenäisyyden juhlavuonna 2017.

Ahvenanmaalla on maakunnan itsehallintoon perustuvien virallisten ja vakiintuneiden liputuspäivien lisäksi omat liputuspäivänsä, jolloin liputetaan maakunnan omalla sinikeltapunaisella maakuntalipulla.

Saamelaisilla on yksitoista vuosittaista liputuspäivää, jolloin he liputtavat omalla lipullaan. Siinä on saamelaisten värit punainen, vihreä, keltainen ja sininen.

Muokkaus 19.2. kello 14:18: Juttuun lisätty sisäministeriön kommentti siitä, ettei talvisodan loppumisen kunniaksi järjestettyä liputusta ole tarkoitus ottaa vuosittaiseen liputuskalenteriin. Juttuun lisätty myös tieto siitä, että vastaavat liputukset järjestettiin myös talvisodan päättymisen 70-vuotispäivänä 2010 ja jatkosodan päättymisen 70-vuotispäivänä 2014.  

Oikaisu 19.2. kello 19.30: Eino Leinon päivää vietetään 6.7., ei 20.6. kuten jutussa alun perin kerrottiin.

Joukko heikosti koulutettuja miehiä tarpoi joulukuussa 1939 vihollisen selustaan, ja lopputulos yllätti jopa tappioon valmistautuneen komentajan

Seuraa uutisia tästä aiheesta