Kaitafilmi paljastaa ”kertakaikkisen” tuhon: Uudenkylän asevarikon räjähdys vuonna 1965 sinkosi kivenjärkäleitä kuin pommeja - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa

Kaitafilmi paljastaa ”kertakaikkisen” tuhon: Uudenkylän asevarikon räjähdys vuonna 1965 sinkosi kivenjärkäleitä kuin pommeja

Terrikallion katastrofi on kadonnut suomalaisten kollektiivisesta muistista lähes kokonaan. Jos räjähdys olisi sattunut pari tuntia myöhemmin, kuolonuhreja olisi voinut olla neljän sijasta sata. Sosiaalisessa mediassa video on kirvoittanut aikalaisten muistoja.

Julkaistu: 21.2. 2:00, Päivitetty 21.2. 6:23

”Vanhempi sotilassukupolvi sanoi Kollaan maisemien tulevan hakematta mieleen”, kirjoitti Helsingin Sanomat sunnuntaina 15. elokuuta 1965.

”Nuoremmat katselivat totisina ja hämmästellen tuhon kertakaikkisuutta.”

Varhain lauantaiaamuna kello 5.25 oli Nastolan ja Orimattilan rajalla sijainneessa Puolustusvoimien ampumatarvikevarastossa tapahtunut valtaisa räjähdys.

HS oli lähettänyt toimittajansa katsomaan, millaista jälkeä syntyy, kun mahdottomana pidetty oli muuttunut mahdolliseksi – kun satojatuhansia kiloja räjähdysainetta oli päässyt toteuttamaan itseään kaikella voimallaan.

Taustalla näkyy Terrikallio räjähdyksen jälkeen.

Taustalla näkyy Terrikallio räjähdyksen jälkeen. Kuva: Holger Eklund / Lehtikuva

Leena Sihvon vanhemmat asuivat tuolloin Nastolan kirkonkylällä eli noin 7,5 kilometrin päässä räjähdyspaikalta.

”Kukaan 20 kilometrin säteellä ei voinut olla havahtumatta, kun aamulla heräsi siihen, että sellainen jylinä kävi ja ikkunalasi helisi ja sänky pomppi paikaltaan”, Sihvo kertoo vanhempiensa muistelleen.

”Äiti sanoi, että he olivat rynnänneet ikkunasta katsomaan. Nastolan kirkonkylällä oli aika paljon männikköä, joten mäntyjen latvatkin olivat vinossa tiettyyn suuntaan vähän aikaa, kun paineaalto ja räjähdyksiä tuli peräkkäin.”

Sihvon isä Teppo Sihvo oli innokas kaitafilmauksen harrastaja. Sihvot ajoivatkin myöhemmin autolla tuhoalueen vieressä kulkevaa Kuivannontietä ja kuvasivat räjähdyksen jälkiä.

Leena Sihvo on juuri digitoinut isänsä tuolloin kuvaaman kaitafilmin. Tarkkaa kuvausaikaa ei tiedetä, mutta ainakin Kuivannontielle sataneet suuret kivet ja kalliolohkareet oli siinä vaiheessa jo raivattu pois.

Sihvo kertoo, että kun hän jakoi isänsä videon sosiaaliseen mediaan, videota jaettiin satoja kertoja ja hän sai valtavasti palautetta ihmisiltä, jotka muistivat räjähdyksen.

Räjähdys oli jättänyt sen kokeneille vahvan muistijäljen, vaikka kansakunnan kollektiivisesta muistista Terrikallion katastrofi on hävinnyt lähes kokonaan.

Unohtuminen johtunee siitä, että vaikka onnettomuudessa loukkaantuneita oli kymmeniä, räjähdyksessä kuoli ”vain” neljä ihmistä. Lapuan patruunatehtaan räjähdyksessä yksitoista vuotta myöhemmin kuoli peräti neljäkymmentä ihmistä.

Uudenkylän asevarikon räjähdyksen uhreista kolme oli siviilejä ja yksi varusmies, joka oli vartiotornissa Terrikallion päällä.

Ammusvarikolla oli varastotiloja sekä kallion uumeniin rakennetuissa tunneleissa että maan päällä olevissa rakennuksissa.

Kallioon oli louhittu sodan aikana seitsemän pitkää varastotunnelia, joiden päällä oli paksuimmillaan yli 30 metriä kalliota.

HS:n alkuperäisessä grafiikassa näkyy luolaston rakenne ja sen mittakaava.

HS:n alkuperäisessä grafiikassa näkyy luolaston rakenne ja sen mittakaava.

Tunneleihin oli varastoitu sekä räjähdysaineita että ampumatarvikkeita. Niiden kuultiin räjähtelevän vielä seuraavanakin päivänä.

Räjähdyksen jälkeen Terrikallion mäen keskelle syntyi halkaisijaltaan yli satametrinen kuoppa, joka näkyy edelleen hyvin esimerkiksi Maanmittauslaitoksen rinnevarjostuskuvissa.

Maanmittauslaitoksen Terrikallion rinnevarjostuskuvasta erottuu yhä hyvin ristin kohdalla oleva yli satametrinen räjähdyskraatteri.

Maanmittauslaitoksen Terrikallion rinnevarjostuskuvasta erottuu yhä hyvin ristin kohdalla oleva yli satametrinen räjähdyskraatteri. Kuva: Jarmo Huhtanen HS

Terrikallion räjähdys tapahtui niin aikaisin aamulla, että suurin osa ihmisistä oli yhä nukkumassa.

Raivaustöitä johtanut 3. divisioonan komentaja, kenraaliluutnantti Jorma Järventaus arvioi, että varikkoalueella olisi ollut vain pari tuntia myöhemmin yli sata ihmistä töissä.

Jos räjähdys olisi sattunut aamupäivällä, Terrikallio muistettaisiin kansallisena katastrofina. Pahimman tuhoalueen laajuudeksi arvioitiin jopa 30 hehtaaria.

Varusmiehiä komennettiin vartioimaan kymmenien hehtaarien tuhoaluetta.

Varusmiehiä komennettiin vartioimaan kymmenien hehtaarien tuhoaluetta. Kuva: Lehtikuva

Terrikalliolta oli kuultu aamulla ensin pienempi ja heti perään suurempia räjähdyksiä. Suuret räjähdykset olivat sellaisia, että niistä tehtiin havaintoja jopa 20–30 kilometrin päässä.

Kallion uumenissa tapahtuneiden räjähdyksien voimaa kuvaa se, että taivaalle sinkoutuneiden lohkareiden joukossa oli halkaisijaltaan yli kymmenmetrinen kivi. Se lensi 800 metrin päässä olevan asuintalon nurkalle ja upposi syvälle maahan.

Lehtitietojen mukaan ikkunalaseja oli särkynyt ainakin neljän kilometrin päässä. Osa ihmisistä saikin vammoja siksi, että he ehtivät rynnätä ikkunoihin katsomaan jyrinän syytä juuri ennen kuin paineaalto iski lasit sisään.

Puolustusvoimien henkilökunnan asuintalo kärsi räjähdyksessä pahoja vahinkoja.

Puolustusvoimien henkilökunnan asuintalo kärsi räjähdyksessä pahoja vahinkoja. Kuva: Lehtikuva

Satojen metrien päähän Terrikalliosta ilmestyi suuria arvoituksellisia kraattereita, joiden epäiltiin olleen kranaattien räjähdyskuoppia.

Pian kuitenkin todettiin, että kuoppien syynä olivat Terrikalliosta repeytyneet kallionlohkareet, jotka pudotessaan tömähtivät maan sisään.

”Ne eivät edes pysty nämä ammukset saamaan sellaisia valtavia [kuoppia], mitä siellä todella on”, selitti sodan käynyt kenraali Järventaus Yleisradion haastattelussa.

”Minä kiinnitin myös huomiota siihen, että ne ovat niin suuria.”

Sähköasentaja Onni Milen seisoo naapurinsa olohuoneessa, jonne oli sinkoutunut kivenlohkareita.

Sähköasentaja Onni Milen seisoo naapurinsa olohuoneessa, jonne oli sinkoutunut kivenlohkareita. Kuva: Lehtikuva

Uudenkylän räjähdyksen syytä ei saatu koskaan selville. Sen oli saattanut aiheuttaa esimerkiksi tunnelin katosta pudonnut kivi.

Myöhemmin vartiotehtäviin käskettyjä varusmiehiä kehotettiin olemaan valppaina, sillä yhtenä mahdollisuutena pidettiin sabotaasia.

Järventaus kertoi, että tunneleissa oli vasta edellisenä päivänä tehty määräaikaistarkastus, jossa oli todettu kaiken olevan kunnossa.

”Tähän liittyy monta seikkaa. Sen takia onkin hyvin mystillistä, mikä sen on aiheuttanut.”