Tuntuuko marraskuu kestäneen jo ikuisuuden? Sitä on jatkunut nyt 113 päivää, eikä se tee suomalaisille hyvää, sanoo asiantuntija - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa

Tuntuuko marraskuu kestäneen jo ikuisuuden? Sitä on jatkunut nyt 113 päivää, eikä se tee suomalaisille hyvää, sanoo asiantuntija

Sään perusteella marraskuu tuntuu jatkuneen jo kohta neljä kuukautta. Lumitalven jääminen välistä voi tehdä suomalaisista aiempaa masentuneempia ja ylipainoisempia, sanoo THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen.

Pimeyttä ja sadetta Helsingissä 8. tammikuuta. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Julkaistu: 21.2. 11:18

Jos säätä on katsominen, perjantai 21. helmikuuta on Etelä-Suomessa todellisuudessa marraskuun 113. päivä.

Sateinen ja harmaa asfalttikaamos on jatkunut pääkaupunkiseudulla tolkuttoman pitkään. Näyttää vahvasti siltä, että talvi – sellaisena kuin sen tunnemme – jää tänä vuonna välistä Helsingin seudulla.

Timo Partonen Kuva: Joonas Salo

Ja se taas näkyy suomalaisissa, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus­professori Timo Partonen.

Kun lumen tuomaa valoa ja vaihtelua ei saada, tyypilliset kaamosoireet pitkittyvät ja voimistuvat. Tämä tarkoittaa siis sitä, että suomalaisten elintavat repsahtavat tavallista pahemmin ja isommaksi osaksi vuotta.

Koska valonpuute sekoittaa luontaisen unirytmin, suomalaiset nukkuvat huonommin. Uni ei illalla tule tai se jää katkonaiseksi. Siksi emme jaksa urheilla riittävästi, mutta ruoka ja makea kyllä maistuvat, Partonen kiteyttää.

Lisäbonuksena tulee kärttyisyys:

”Muiden kanssa tulee helpommin riitoja niin töissä kuin kotona. Ihmiset vetäytyvät omiin oloihinsa”, Partonen kuvaa.

Jos talvi jää välistä, aiemmin kaamosoireilusta kärsineen oireet saattavat pahentua perusteelliseksi kaamosmasennukseksi.

Kaamosoireista ongelmaksi asti kärsii nyt joka neljäs aikuisista, vakavasta kaamosmasennuksesta pari prosenttia, kertovat laajat kyselyt.

Jos lumettomista talvista tulee normi, kaamosoireista ja kaamosmasennuksesta tulee kärsimään yhä useampi, Partonen ennakoi.

Sateinen Vihdintie Helsingin Konalassa 10. helmikuuta. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Kuluva talvi saattaa olla esimakua tulevasta. Ilmastonmuutos etenee, ja tutkijat povaavat Suomen talvien muuttuvan entistä sateisimmiksi ja vähänlumisimmiksi. Ilmatieteenlaitos kertoi helmikuun alussa, että se pohtii talven määrittelemistä uudelleen.

”Tämä talvi on ollut ensimmäinen kunnon osoitus siitä, mitä tulevaisuuden talvet voivat olla”, totesi meteorologi Juha Tuomala HS:lle tuolloin.

Talvi on ollut etelässä poikkeuksellisen musta, mutta pohjoisessa lunta on riittänyt. Esimerkiksi Lapissa lunta on jo nyt tolkuttomasti, ja yleensä suurimmat pyryt alkavat vasta maaliskuussa.

Lue HS:n erikoisartikkeli Lapin lumitilanteesta: Lappi hukkuu lumeen

Lumitalvien muuttuminen pitkiksi marraskuiksi olisikin kansanterveydellinen riski, Partonen sanoo.

Kyse ei ole pienestä asiasta. Jos talvi on jatkossa jatkuvaa pimeyttä ja vesisadetta, suomalaiset saattavat muuttua aiempaa ylipainoisemmaksi ja masentuneemmiksi.

 Lumitalvien muuttuminen pitkiksi marraskuiksi olisikin kansanterveydellinen riski.

Partosen mukaan 2–3 kilon painnonnousu talvessa on ”ihan tavallista”, mutta suomalaiset ovat jo valmiiksi ylipainoista kansaa. Ylipainoisia eli painoindeksiltään väliin 25–29 osuviakin on 2,5 miljoonaa, useampi kuin joka neljäs suomalainen on lihava eli hänen painoindeksinsä on yli 30.

Myrskyn tuomia aaltoja ja ulkoilija Helsingin Uunisaaressa 16. helmikuuta. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Lue lisää: Suomalaiset ovat lihoneet 1970-luvulta asti, ja viime aikoina lihominen on kiihtynyt – grafiikat näyttävät huolestuttavan kehityksen, jonka syy ei ole geeneissä

Myös mielialassa ja mielenterveydessä on tekemistä jo nyt: Masennus aiheuttaa Suomessa yhä enemmän sairauspoissaoloja, ja mielenterveysongelmien aiheuttamien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kasvussa.

Lue lisää: ”On täysin kestämätöntä, että työikäisiä putoilee rivistä tätä tahtia” – Työterveyspsykologi räjäyttäisi self helpin uupumuksen hoidossa

Keinot kaamosoireiden torjuntaan eivät ole tähtitiedettä: valon puutetta korvataan valolla.

Partosen mukaan kirkasvalo- tai sarastusvalot toimivat todistetusti, samoin urheilu. Mutta ajoitus on yllättävän tarkkaa. Kirkasvalolampusta on eniten hyötyä aamulla viiden ja kymmenen välillä, kuntoliikunnasta päivärytmille kello 7–8:n ja 13–17:n välillä.

”Muuten rasittava liikunta voi sekoittaa luontaista unirytmiä ja tuoda oireita”, Partonen sanoo.

Ulkoilija Helsingin Uunisaaressa 16. helmikuuta. Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

 Keinot kaamosoireiden torjuntaan eivät ole tähtitiedettä.

Valtaosalla suomalaisista mielikuva talvesta sisältää lumen tuoman valon ja vaihtelun keskellä pimeintä vuodenaikaa.

”Tässä on se psykologinen kerros: Jos jotain asiaa odottaa, eikä se toteudu odotusten mukaisesti, se on pettymys”, Partonen myöntää.

Nyt talvi pitää sitten miettiä uudelleen, muidenkin kuin Ilmatieteen laitoksen.

”Pitää yrittää löytää hyviä asioita tästä ja tulevista talvista.”

Mikä on tutkimusprofessorin mielestä marraskuun paras puoli?

”Niin... No... Valokuvauksen kannalta voi olla ihan hyvä, jos harrastaa luontokuvausta. Ja esimerkiksi juoksua pystyy harrastamaan pitempään, samoin työmatkapyöräilyä.”

Todennäköisesti pääkaupunkiseudun kaamokseen ei saada helpotusta lumesta, mutta luonnonvalosta kylläkin. Päivä on nimittäin Helsingissä jo vajaat neljä tuntia pitempi kuin pimeimpään aikaan 21. joulukuuta.

Riemua kannattaa vaikka repiä siitä, että virka-aikaan työtä tekevä pääsee kulkemaan työmatkansa jo päivänvalossa.

Kuvien ottaja Uunisaaressa Helsingissä uudenvuodenpäivänä 1. tammikuuta. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva