Poikkeuksellisen lämmin sää on pitänyt nälkäiset nymfipunkit liikkeellä koko talven – asiantuntijan mukaan punkeista tulee ilmaston lämpenemisen takia entistä pahempi vitsaus - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa

Poikkeuksellisen lämmin sää on pitänyt nälkäiset nymfipunkit liikkeellä koko talven – asiantuntijan mukaan punkeista tulee ilmaston lämpenemisen takia entistä pahempi vitsaus

Lämmin sää sai punkit liikkeelle ja koiranomistajat huolestumaan.

Nymfivaiheessa oleva punkki on reilun millimetrin mittainen peto. Kuva: Pekka Fali

Julkaistu: 21.2. 16:31

Poikkeuksellisen lämmin sää on pitänyt punkit paikoitellen liikkeellä läpi talven.

Talvisista punkeista ovat tehneet havaintoja erityisesti koiranomistajat eri puolilla eteläistä Suomea.

”Punkit elävät vieläkin syksyä”, arvioi yliopistonlehtori Tero Klemola Turun yliopiston biologian laitoksesta.

Koska lämpötila on kohonnut säännöllisesti Etelä-Suomessa seitsemäänkin asteeseen, olosuhteet punkin liikkumiselle ovat pysyneet kohtuullisina.

Punkkien liikkuminen tammi–helmikuussa on Klemolan mukaan poikkeuksellista.

”Mutta onhan sääkin ollut aika kummallinen.”

Punkeista liikkeellä ovat todennäköisimmin pienet nymfipunkit, jotka eivät viime syksynä ehtineet saada veriateriaansa.

Pienet selkärangattomat ovat suoraan riippuvaisia lämpötilasta. Klemolaa ei yllätä, että ne ovat aktivoituneet – Turun Aurajokirannassa kun kukkii jo kirsikka.

Punkki on pitkän ajan kuluessa runsastunut Suomessa, ja lämpimien talvien myötä on vaarana, että runsastuminen kiihtyy.

Klemola muistuttaa, että Keski-Euroopassa punkit ovat aktiivisia lähes ympäri vuoden. Siellä kuumuus ja kuivuus ovat eniten punkin elämää rajoittavia tekijöitä.

”Meillä talvi on toistaiseksi rajoittanut punkkien aktiivisuutta. Sen sijaan esimerkiksi Tanskassa, Pohjois-Saksassa ja jopa Baltian maissa punkkikausi alkaa olla ympärivuotinen.”

Punkkitutkimuksessa olisikin Klemolan mielestä kiinnostavaa ottaa selvää, nopeutuuko punkin kehitysvaiheiden kiertokulku keskilämpötilojen noustessa.

Naaraspunkki elää tyypillisesti 3–4 vuotta ja etenee toukasta nymfiksi, joka veriaterian saatuaan kehittyy aikuiseksi ja pariteltuaan munii.

Tutkijoiden toiveena on selvittää, onko tässä lämpötilojen mukaan vaihtelua Suomen eri osien välillä ja miten se vertautuu Keski-Eurooppaan.

Ilmaston lämmetessä saatetaan Klemolan mukaan tulla siihen, että punkki voi hypätä saman kasvukauden aikana kaksi kehitysvaihetta eteenpäin. Näin on voinut osassa Suomeakin jo käydä.

”Jos näin on, se voi jo yksinään selittää sen, miksi punkkien määrä tuntuu vain runsastuvan. Jos elinkierto nopeutuu, siitä seuraa, että niitä on enemmän”, Klemola sanoo.

Ensi kesän punkkimäärää on vaikea ennustaa talven sääolojen perusteella. Pakkasjaksot myöhemmin keväällä saattavat vaikuttaa punkin kehitykseen.

”Punkki on toki runsastunut koko 2010-luvun, ja uskon, että ensi kesänä mennään samaan suuntaan. Nopeita muutoksia punkkikannassa ei tapahdu”, Klemola korostaa.

Talvella punkin tarttumista ihmiseen estää suojaava vaatetus. Keväällä ja kesällä vaatteiden vähetessä on muistettava punkkitarkastus ulkona liikkumisen jälkeen.

Punkit levittävät borrelioosia aiheuttavaa bakteeria ja puutiaisaivotulehdusta aiheuttavaa TBE-virusta.

”Hysteriaan ei ole syytä mihinkään vuodenaikaan. Luonnossa liikkumisen hyödyt ovat niin suuret, ettei yhtään retkeä kannata jättää väliin”, Klemola muistuttaa.

Punki voi levittää tauteja. Kuva: Juha Metso

Seuraa uutisia tästä aiheesta