Asiantuntijat näkevät Mänttä-Vilppulan kohutussa jättisopimuksessa isoja epävarmuuksia – ”Noin merkittävän riskin ottaminen ei ole kunnalle mahdollista” - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa

Asiantuntijat näkevät Mänttä-Vilppulan kohutussa jättisopimuksessa isoja epävarmuuksia – ”Noin merkittävän riskin ottaminen ei ole kunnalle mahdollista”

Kuntaoikeuden tutkijatohtori Matti Muukkonen pitää varmana, että Mänttä-Vilppulan nykysuunnitelmat kaatuvat hallinto-oikeudessa, jos joku valittaa päätöksistä.

Havainnekuva Mänttä-Vilppulaan suunnitellusta Lakeside Airpark Finlandista. Kuva: Lakeside Airpark Finland

Julkaistu: 21.2. 18:16

Kuntatalouden asiantuntijat suhtautuvat epäillen hankkeisiin, jotka on toteutettu Mänttä-Vilppulan tapaan.

Mänttä-Vilppulan kaupunki ja italialais-brittiläiset rahoittajayrittäjät aikovat rakentaa vanhan Serlachiuksen lentokentän ympäristöön 250 miljoonan euron ilmailualan puiston, joka koostuu vapaasti käytössä olevasta lentokentästä, loma-asunnoista, yrityspuistosta ja kylpylähotellista. Kunta on samalla sitoutunut tallettamaan sulkutilille 10 miljoonaa euroa mahdollista sopimussakkoa varten.

Lue lisää: Italialais-brittiläiset liikemiehet lupaavat sata miljoonaa Mänttä-Vilppulan rakennushankkeeseen – kuntalaiset kantavat kohuhankkeesta 10 miljoonan riskin

Kuntien takauskeskuksen toimitusjohtaja Heikki Niemeläinen ottaa kantaa Mänttä-Vilppulan sopimusrakennelmaan yleisellä tasolla. Hänen mukaansa kyseessä näyttää olevan epäsymmetrinen sopimus, jossa kunnalla on ”huikea vastapuoliriski”.

”Kunta näyttää hyväksyneen järjestelyn, jossa se antaa vastapuolelle vakuuden omasta toiminnastaan 10 miljoonan euron sulkutilin kautta. Sen sijaan vastapuoli [Osanna ACI Finland] ei ole sitoutunut minkäänlaiseen sopimussakkoon”, Niemeläinen sanoo.

Kuntien takauskeskuksen toimitusjohtaja Heikki Niemeläinen Helsingissä maaliskuussa 2013. Kuva: Pekka Sakki / LEHTIKUVA

Kuntien takauskeskus turvaa ja kehittää kuntien yhteistä varainhankintaa.

Epäsymmetrinen sopimus johtaa Niemeläisen mukaan tilanteeseen, jossa kunnalla on riski yhden tai kahden henkilön toiminnasta. Niemeläisen mukaan luonnolliset henkilöt tarjoavat selvästi heikomman turvan jatkuvuuden kannalta kuin vaikkapa pörssiyhtiö, joka ei voi äkisti kadota tai kuolla.

”Kunta sitoutuu kustannuksiin kaavoituksessa, altistaa itsensä välimiesoikeusriskille ja maineriskille. Jos turvautuu henkilöihin, niin tunnettu paikallinen henkilö on aina turvallisempi kuin tuntematon”, Kuntien takauskeskuksen toimitusjohtaja sanoo.

 Niemeläisen mukaan iso kysymys on sekin, kuuluuko kunnan toimialaan ison riskin ottaminen. Investointien koko pitää aina suhteuttaa kunnan kokoon.

”Jossain menee elinvoimaisuuden osoittamisen raja”, Niemeläinen sanoo.

Myös kuntaoikeuden tutkijatohtori Matti Muukkonen nostaa esiin kunnan toimialan rajat. Muukkonen twiittasi asiasta perjantaina.

Muukkosen mukaan kunta ei saa lähteä mukaan spekulatiiviseen liiketoimintaan. Kuntaoikeudessa tämä tarkoitta käytännössä sitä, että kunta ei saa lähteä liikkeelle puhtaasti voitontavoittelutarkoituksessa.

”Tulkitsemme spekulatiivisuutta niin, että kunnan ei tulisi lähteä tällaiseen niin sanotusti liian hyvältä kuulostavaan hankkeeseen”, Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella työskentelevä Muukkonen sanoo.

Muukkonen sanoo, että hän ei ole kuullut sulkutilin käytöstä kuntien sopimuksissa.

”Julkisten varojen sitominen noin merkittävässä määrin sulkutilille ja noin merkittävän riskin ottaminen ei ole kunnalle mahdollista”, Muukkonen tulkitsee.

Hänen mukaansa suunniteltu sulkutili näyttäisi olevan valtiontukea EU-oikeudellisessa merkityksessä. ”Tässä tulisi tehdä valtiontukiarviointi”, Muukkonen tulkitsee.

Hänen mukaansa kunnan päättäjät eivät voi vedota tietämättömyyteen, jos asiassa käynnistyy jälkiselvittely.

”Jos jotain tässä menee pieleen, on se sitten virkavastuuarvioinnissa käsiteltävä asia. Ja kun tästä näin paljon puhuttu, niin tuottamukseen ei voi vedota”, Muukkonen selvittää.

Mänttä-Vilppulan kiinteistöyhtiön Yrke Kiinteistöjen toimitusjohtaja Otto Huttunen myöntää, että rahoittajalle eli Osanna ACI Finlandille ei ole tehnyt sulkutilitalletusta sopimussakkojen varalta. Huttusen mielestä sellaista ei tarvita, koska rahoittaja on ilman vakuuksia liikuttamassa rahoitusta.

”Kummallakaan puolella ei ole mitään vakuuksia liikenteessä. Sulkutili ei liity rahoitukseen mitenkään, vaan se on kaupungin uhkasakkoreservi kaupungin hallussa olevia asioita, kuten kaavoitusta ja maankäyttöä, varten”, Huttunen selvittää.

Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuuston päätös saa lain voiman 5. maaliskuuta, jos kukaan ei valita asiasta. Huttusen mukaan vasta sitten hankeyhtiö Lakeside Airpark Finland voi alkaa odottaa rahoitusta ja ryhtyä toteuttamaan hanketta.

Sopimuksiin ja Mänttä-Vilppulan kaupungin päätöksiin tutustunut kuntaoikeuden tutkijatohtori Matti Muukkonen ei odota liikoja.

”Näin sopimukset ja päätöksen. Se kaatuu hallinto-oikeudessa varmasti, jos joku valittaa, sillä kokonaisuudesta puuttuu valtiontukiarviointi”, Muukkonen tulkitsee.

Matti Muukkonen on tutkijatohtori Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella. Kuva: Juuli Aschan

Havainnekuva Mänttä-Vilppulaan suunnitellusta Lakeside Airpark Finlandista. Kuva: Lakeside Airpark Finland

Italialainen liikemies lupasi sata miljoonaa euroa Mänttä-Vilppulan kohuttuun rakennus­hankkeeseen – HS kysyi Francesco Osannalta, mistä rahat tulevat

Italialais-brittiläiset liikemiehet lupaavat sata miljoonaa Mänttä-Vilppulan rakennus­hankkeeseen – kuntalaiset kantavat kohuhankkeesta 10 miljoonan riskin

Seuraa uutisia tästä aiheesta