Puolisottomuus on yleistynyt kolme­kymppisillä lyhyessä ajassa: ”Parisuhteiden dynamiikka vaikuttaa syntyvyyteen”, tutkija sanoo - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa

Puolisottomuus on yleistynyt kolme­kymppisillä lyhyessä ajassa: ”Parisuhteiden dynamiikka vaikuttaa syntyvyyteen”, tutkija sanoo

Ilman puolisoa asuvien perheenperustamisiässä olevien kolmekymppisten osuus on noussut viidenneksellä vain kymmenessä vuodessa.

Puolisottomuus on yleistynyt perheen perustamisässä olevilla kolmekymppisillä. 30–34-vuotiaista Suomessa syntyneistä miehistä 42 prosenttia on puolisottomia. Kuva: Mikko Suutarinen

Julkaistu: 22.2. 2:00, Päivitetty 22.2. 8:01

Puolisottomuus on lisääntynyt voimakkaasti perheenperustamisiässä olevilla suomalaisilla kymmenen viime vuoden aikana.

Eniten on vähentynyt avioliitossa olevien osuus. Avoliiton suosion kasvu ei riitä kompensoimaan tätä vähenemistä, vaan ilman puolisoa asuvien osuus on kasvanut.

Vuonna 2018 30–34-vuotiaista Suomessa syntyneistä miehistä 42 prosenttia oli puolisottomia. Heidän osuutensa on kasvanut viidenneksellä – vain kymmenessä vuodessa.

Kaksi vuotta nuoremmilla, 28–32-vuotiailla naisilla kehitys on samansuuntainen. Myös heillä puolisottomien osuus on noussut viidenneksellä 36 prosenttiin.

Lyhyessä ajassa tapahtunut muutos on poikkeuksellinen, sanoo väestöntutkija Marika Jalovaara Turun yliopistosta. Hän on myös syntyvyyttä tutkivan nefer-akatemiahankkeen johtaja.

”En ollut uskoa aluksi asiaa, vaan piti tarkistaa se toisesta aineistosta”, Jalovaara kertoo.

Jalovaaran tekemät laskelmat perustuvat Tilastokeskuksen aineistoon. Hän valitsi tarkastelun kohteeksi kolmekymppiset, sillä he ovat iässä, jolloin suomalaiset yleensä perustavat perheen.

Naisten ikäryhmä on kaksi vuotta miehiä nuorempi, sillä he saavat lapsia hieman miehiä nuorempana. Naiset tulevat äideiksi ensimmäistä kertaa keskimäärin 29-vuotiaana ja miehet isiksi keskimäärin 31-vuotiaina.

Puolisottomuuden yleistymisessä on Jalovaaran mukaan kyse monimutkaisesta ilmiöstä, jota pitää tutkia tarkemmin seuraamalla ihmisten liittohistoriaa. Liittohistoria on nykyään usein fragmentaarinen.

Nuorten aikuisten liitot ovat usein avoliittoja, joista suuri osa purkautuu nopeasti. Puolisottomista osa on asunut jossain vaiheessa puolison kanssa.

Valtaosalla kolmekymppisistä on edelleen puoliso. 30–34-vuotiaista suomalaismiehistä 29 prosenttia on avioliitossa ja 28 prosenttia avoliitossa. Kymmenessä vuodessa puolisottomien osuus, 42 prosenttia, on kuitenkin noussut näitä suuremmaksi ryhmäksi.

28–32-vuotiaista naisista 30 prosenttia on avioliitossa, 34 prosenttia avoliitossa ja 36 prosenttia puolisottomia.

Eniten puolisottomien osuus on kasvanut vuosien 2008 ja 2018 välillä 33-vuotiailla miehillä ja 31-vuotiailla naisilla. Kasvu on lähes neljänneksen.

Kolmekymppisten puolisottomuus ei tarkoita suoraan lapsettomuutta. Osa lapsia saaneista on eronnut ja osa lapsista syntyy äideille, joilla ei ole puolisoa. Puolisottomien määrä on kuitenkin Jalovaaran mukaan niin suuri, ettei se voi olla heijastumatta 2010-luvun aikana tapahtuneeseen syntyvyyden laskuun.

Lapsia syntyy Suomessa yhtä vähän kuin 1800-luvun nälkävuosina, jolloin väestön määrä oli kolmasosa nykyisestä.

”Useimmille vakaalta näyttävä parisuhde on lastenhankinnan edellytys, ja lapset syntyvät pääsääntöisesti avo- ja aviopareille. Puolisottomuus pienentää todennäköisyyttä, että lähitulevaisuudessa syntyisi lapsi”, Jalovaara sanoo.

Syntyvyys on pienentynyt myös muissa Pohjoismaissa, mutta Suomessa se on pudonnut alimmas.

Jalovaaran mukaan Pohjoismaat ovat olleet vuosikymmenien ajan edelläkävijöitä liittojen dynamiikan muutoksessa: avioituvuuden pienenemisessä, eronneisuuden kasvussa sekä avoliiton yleistymisessä ja vakiintumisessa perhemuodoksi, jossa myös saadaan lapsia.

Suomessa avioituvuus on pienentynyt vuodesta 2008 selvästi. Etenkin ensimmäisten liitojen osalta lasku on Jalovaaran mukaan voimakas, 38 prosenttia.

”Pohjoismainen parisuhteiden muutos on ilmeisesti edennyt vaiheeseen, jossa parisuhteiden dynamiikka vaikuttaa syntyvyyteen”, hän arvioi.

Pariutumisen ongelmia on selitetty muun muassa sillä, että naiset asuvat Suomessa enemmän suurimmissa kaupungeissa ja miehet maaseudulla. Miesten keskittymisen perheen perustamiseen on sanottu herpaantuvan kaupungeissa, koska heillä on kumppaniehdokkaissa niin paljon valinnanvaraa.

Jalovaaran mukaan puolisottomuuden lisääntymisessä ei näytä kuitenkaan olevan kyse syrjäseudulla asuvista miehistä. Jos heidät rajataan aineistosta pois, puolisottomuuden kasvu näyttäytyy jopa hieman suurempana, hän sanoo.

Jalovaara toivoisi, että eroon voitaisiin päästä myös käsityksestä korkeakoulutetuista uranaisista, jotka nirsoilevat kumppaniehdokkaiden edessä. Puolisottomuus on yleistynyt kaikilla koulutusasteilla, mutta korkeasti koulutetuilla puolisottomien osuudet ovat selvästi pienemmät kuin muilla.

Enintään perusasteen koulutuksen saaneista kolmekymppisistä naisista ja miehistä selvästi yli puolilla ei ole puolisoa. Puolisottomien osuudet ovat suuria ja kasvaneet myös keskiasteen tutkinnon suorittaneilla.

”Siksi en osta selityksiä siitä, että kysymys olisi vain vapaista valinnoista. Puolisottomuus on yleisempää niillä, joilla on heikko työmarkkina-asema. Korkeasti koulutetuilla on parhaat mahdollisuudet valita elämänkulkuaan mieluiseksi, ja heillä myös lapsettomaksi jäävien osuus on pienin.”

Puolisottomuuden yleistymistä ei ole Jalovaaran mukaan helppoa selittää. Kolmekymppisten elämä on muuttunut muutenkin viime vuosikymmenten aikana. Entistä useampi kolmekymppinen opiskelee ja asuu omistusasunnon sijaan vuokra-asunnossa. Työssä käyvien osuus on vähentynyt.

Osalla tilastoissa puolisottomiksi laskettavilla ihmisillä on seurustelu- ja tapailusuhteita. On myös vakiintuneita, ehkä uusperheen muodostaneita pareja, joilla on virallisesti omat asunnot.

Jalovaara on kuvaillut parisuhteiden dynamiikan muutosta leikkimielisesti [deittipalvelu] ”Tinderillä pelaamisena”. Hän ei kuitenkaan pidä nettideittailua syynä siihen, että pitkään sitoutumiseen johtavia parisuhteita näyttää syntyvän entistä vähemmän.

”Tinderistä ei pitäisi luoda liian yksipuolista mielikuvaa karkkikauppana ja että siellä vain saalistetaan kumppania yhden yön juttuihin. Suuri osa ihmisistä haluaa elää sitoutuneessa suhteessa ja myös he käyttävät näitä palveluja.”

Kolumni|Syntyvyystutkijat, menkää Tinderiin

”Syntyvyyden eteen ei tehdä mitään”, sanoo asiantuntija – Mikä pysäyttäisi Suomen vauvakadon?

Seuraa uutisia tästä aiheesta