”Ei tuo raja tuosta mihinkään häviä”, sanoo joensuulaisen koulun rehtori ja uskoo venäjän opetuksen olevan valtti jatkossakin - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa

”Ei tuo raja tuosta mihinkään häviä”, sanoo joensuulaisen koulun rehtori ja uskoo venäjän opetuksen olevan valtti jatkossakin

Koulun käytäviä koristavat paperimaatuskat ja maalatut kyrilliset kirjaimet. Itä-Suomen koulu on tarjonnut 22 vuoden ajan laajaa venäjän kielen ja kulttuurin opetusta Joensuussa, Lappeenrannassa ja Imatralla.

Ekaluokkalaiset Vilma Peiponen (vas.), Heidi Ruusuvuori, Pelagia Hänninen ja Lempi Suhonen kertovat oppineensa venäjäksi jo muun muassa kotieläinten ja koulutarvikkeiden nimiä. Kuva: Minna Raitavuo

Julkaistu: 23.2. 2:00, Päivitetty 24.2. 10:55

Suomen ja venäjän kielet vuorottelevat koulun käytävällä, kun ekaluokkalaiset järjestäytyvät jonoon ruokailuun lähtöä varten. Opettajan annettua luvan parinkymmenen lapsen joukko pinkaisee matkaan.

Koulun käytävän seinillä on lasten askartelemia paperimaatuskoja ja värikkäiksi maalattuja kyrillisiä kirjaimia.

Olemme Joensuun Kanervalassa Itä-Suomen koulussa. Itä-Suomen koulu on suomalais-venäläinen yksityinen kielikoulu, joka toimii Joensuun lisäksi Lappeenrannassa ja Imatralla.

Esikoulusta lukioon ulottuvassa koulussa opetetaan erityislaajaa venäjää. Esimerkiksi ruokailuun lähteneille ekaluokkalaisille opetetaan venäjää neljä tuntia viikossa. He oppivat kieltä myös kielikylpyopetuksessa muillakin oppitunneilla. Ja tietenkin kavereilta – puolet nykyisistä ekaluokkalaisista tulee venäjänkielisistä perheistä.

”Meidän tavoitteena on toiminnallinen kielitaito. Se tarkoittaa sitä, että pystyy venäjän kielellä asioimaan ja pärjää erilaisissa tilanteissa. Ja tietysti osaa lukea venäjäksi”, sanoo rehtori Mari Kilpeläinen Joensuun Itä-Suomen koulusta.

”Osa vanhemmista haluaa lapsensa myös turvalliseen pieneen kouluun. Olemme pieni yksisarjainen koulu. Täällä kaikki tuntevat toisensa.”

Itärajan kaupunkien ja kirkonkylien arjessa venäjän kieli on vahvasti läsnä. Alueella asuu paljon venäläisiä maahanmuuttajia, ja venäläisiä matkailijoita käy paljon. Kanssakäyminen itärajan yli on vilkasta. Yritykset ja palvelut tarvitsevat venäjän osaajia.

Itä-Suomen koulu perustettiin 22 vuotta sitten, koska alueelle haluttiin koulu, joka tarjoaisi suomalaislapsille mahdollisuuden oppia laajasti venäjän kieltä ja kulttuuria. Ajatuksena oli opettaa myös Venäjältä tulleille maahanmuuttajalapsille Suomen kieltä ja kulttuuria. Koulua ylläpitää Lappeenrannan, Imatran ja Joensuun kaupunkien perustama säätiö.

Koulun oppilasmäärä on vaihdellut vuosien mittaan. Suosio oli korkeimmillaan vuosina 2013–2014, jolloin oppilaita oli 650. Etenkin Lappeenrannassa esikouluun ja ensimmäiselle luokalle oli niin paljon tulijoita, että koulu ei pystynyt vastaanottamaan kaikkia halukkaita.

Nyt koulun kolmessa yksikössä opiskelee 520 peruskoululaista, 36 esikoululaista ja 136 lukiolaista.

”Minun mielestäni meidän koulu on pärjännyt tosi hyvin”, sanoo Itä-Suomen koulun johtava rehtori Katri Anttila.

”Vuodet ovat olleet vähän vaihtelevia. Välillä poliittinen tilannekin on ollut epäsuotuisa venäjän opiskelun suhteen. On tärkeää, että ihmiset osaavat erottaa politiikan ja sen kielen ja kulttuurin osaamisen toisistaan.”

Lasten askartelemia maatuskoita koulun käytävällä. Kuva: Minna Raitavuo

Itä-Suomen koulu tarjoaa laajaa venäjän opetusta, mutta itärajan lapsille opetetaan venäjää paljon muissakin kouluissa. Moni kunta tarjoaa venäjää valinnaisena A2-kielenä neljänneltä luokalta alkaen.

Lappeenrannassa kaikissa kaupungin alakouluissa venäjä on yksi valinnainen kielivaihtoehto neljännellä luokalla. Uusia ryhmiä syntyy joka vuosi. Venäjän suosio oli huipussaan vuosina 2011–2014, jolloin kymmenkunta ryhmää aloitti vuosittain venäjän opinnot.

Viime syksynä aloittavia ryhmiä oli vain kolme, mutta tulevana syksynä aloittaa 4–6 ryhmää, kertoo Lappeenrannan opetustoimenjohtajan Mari Routti.

Joensuussa venäjän voi valita jo ensimmäiseltä luokalta alkavaksi A1-kieleksi Itä-Suomen yliopiston harjoituskoulussa Normaalikoulussa. Kaupungin kouluissa venäjä on vaihtoehtona A2-kieleksi.

Venäjän kieltä kuulee itärajan pitäjissä usein, mutta toista kotimaista kieltä ruotsia harvemmin. Ajoittain rajakunnissa on keskusteltu mahdollisuudesta korvata peruskoulun pakolliset ruotsin opinnot venäjällä.

Pohjois-Karjalassa Tohmajärvi, jossa sijaitsee Niiralan rajanylityspaikka, esitti jo 12 vuotta sitten, että perusopetuksen ruotsi korvattaisiin venäjällä. Tuolloin opetusministeriö hylkäsi esityksen.

Kaksi vuotta sitten edellisen hallituksen aloitteesta kunnille tarjottiin mahdollisuutta kielikokeiluun. Kunnat voisivat tarjota perusopetuksessa toisen kotimaisen kielen sijaan jonkun muun vieraan kielen opintoja. Oppilaat olisivat saaneet peruskoulussa erityisvapauden toisen kotimaisen kielen opiskelusta.

Kokeilu kuivui kuitenkin kasaan. Siihen haki kuusi kuntaa: Jämsä, Kaustinen, Pieksämäki, Rovaniemi, Savonlinna ja Ylöjärvi. Kaustinen perui myöhemmin hakemuksensa. Ryhmiä ei lopulta alkanut yhdessäkään kunnassa.

Itärajan kunnissa kokeiluun ei haettu.

”Muutamissa kunnissa itärajalla sitä pohdimme ja teimme huoltajille kyselyn, että onko siihen kiinnostusta. Aika laimeaa oli kiinnostus”, sanoo sivistystoimen johtaja, rehtori Matias Valoaho Tohmajärveltä.

Valoahon mukaan syy laimeaan kiinnostukseen liittyi muun muassa epävarmuuteen siitä, miten ruotsin kielitaidon puute vaikuttaisi oppilaiden jatko-opintomahdollisuuksiin. Toisaalta tohmajärveläislapsilla on jo nyt mahdollisuus oppia venäjää neljänneltä luokalta lähtien valinnaisena A2-kielenä. Ruotsin opetus alkaa kuudennelta luokalta.

”Turha sitä on enää myöhemmin tarjota ruotsin tilalla. Kaikki, ketkä haluavat, saavat varmasti opiskella venäjää. Luulen, että ratkaisu on tällä hetkellä kaikkia tyydyttävä”, Valoaho sanoo.

”Ikäluokastaan venäjän valitsee 20–30 prosenttia. Se on A2-kieleksi valtakunnallisesti katsottuna erittäin korkea prosentti. Lukiossakin on pitkän venäjän kirjoittajia joka vuosi.”

Itä-Suomen koulun oppilaille ruotsin kieli ei ole pakollinen, sillä erikoisluvalla koulu voi tarjota ruotsia valinnaisena kielenä seitsemänneltä luokalta alkaen. Vapaaehtoisuudesta huolimatta lähes kaikki koulun oppilaat valitsevat ruotsin kielen, myös maahanmuuttajataustaiset.

Rehtori Mari Kilpeläisen mukaan ruotsi valitaan etenkin jatko-opintomahdollisuuksia ajatellen.

”Mehän olemme kielikoulu, joten meille tulevat oppilaat tykkäävät kielten opiskelusta. Moni valitsee ruotsin lisäksi vielä ranskan, saksan tai espanjan”, hän sanoo.

Joensuussa yhdeksäsluokkalaiset Peter Arvelainen ja Aada Tahvanainen ovat käyneet Itä-Suomen koulua esikoulusta saakka. Suomalais-venäläisestä perheestä tuleva Arvelainen on tyytyväinen, että Itä-Suomen koulussa hän on voinut opiskella sekä suomea että venäjää äidinkielenään. Suomenkielisestä perheestä tuleva Tahvanainen seurasi isosiskoaan kielikouluun.

Molemmat nuoret ovat jo nyt havainneet, että hyvästä venäjän kielen taidosta on itärajalla etua. Kielitaito on auttanut kesätyöpaikan saamisessa. Molemmat ovat tarvinneet venäjää myös itse työssä: Arvelainen rautakaupassa ja Tahvanainen kahvilassa.

”Haluan terveydenhuoltoalalle töihin ja varmaan tulevassa työssä tarvitsen venäjää. Ja ainakin siitä on hyötyä, että ymmärtää”, Tahvanainen sanoo.

Yhdeksäsluokkalainen Aada Tahvanainen (kesk.) on jo päässyt käyttämään venäjän kielen taitoaan kesätyössään kahvilassa. Tahvanaisen kanssa matematiikkaa opiskelemassa Nicola Näre. Kuva: Minna Raitavuo

Itä-Suomen koulun oppilaista valtaosa tulee suomenkielisistä perheistä, mutta venäjänkielisten lasten osuus on vuosien mittaan kasvanut etenkin Lappeenrannassa. Alkuaikoina joka viides oppilas oli venäjänkielinen, mutta Lappeenrannassa jo yli kolmannes oppilaista tulee venäläistaustaisista perheistä.

Ikäluokkien pieneneminen ja syntyvyyden lasku huolettavat myös Itä-Suomen koulun väkeä, sillä kilpailee oppilaista lähikoulujen ja muiden erikoiskoulujen kanssa. Oppilaiden houkutteleminen teettää töitä, mutta koulussa uskotaan koulun tarjoaman vahvan venäjän kielitaidon olevan valttikortti jatkossakin.

”Ei tuo raja tuosta mihinkään häviä. Tässä me olemme ja pysymme Venäjän rajan lähellä”, rehtori Mari Kilpeläinen sanoo.

Venäjän kieliset aakkoset Itä-Suomen koulun käytävän seinällä Joensuussa. Kuva: Minna Raitavuo

Oikaisu 24.2. kello 10.54. Lisätty tieto: Kielikokeiluun hakeneista kuudesta kunnasta yksi, Kaustinen, perui myöhemmin hakemuksensa.

Koululaisten arvioinnin täysremontti tuo numeroarviot jo neljännelle luokalle: Ideana saada opettajien lellikit ja inhokit samalle viivalle

Koulujen kieli­tarjonta yksi­puolistuu ja epätasa-arvoistuu, vaikka toisin piti käydä – Mitä oikein tapahtui?

Kiinan kielen opiskelu yleistyy Suomen kouluissa

Historialliseksi rummutettu kokeilu luopua pakollisesta ruotsin opetuksesta tyssähti entisestään – Kuudeskin kunta jättäytyi pois, edes Itä-Suomessa ei haluta luopua ruotsista

Seuraa uutisia tästä aiheesta