Tutkimus: Suomalaisten arki on muuttunut ikävystyttävämmäksi ja raskaammaksi 2000-luvulla - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa

Tutkimus: Suomalaisten arki on muuttunut ikävystyttävämmäksi ja raskaammaksi 2000-luvulla

Lähes puolet yli 14-vuotiaista koululaisista ja opiskelijoista pitää arkeaan raskaana. Arjen raskaus koettelee aiempaa enemmän myös miehiä, kertoo Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimus.

Lähes puolet yli 14-vuotiaista pitää arkeaan raskaana. Osuus on yli kaksinkertaistunut 15 vuodessa. Myös arjen kokeminen ikävystyttävänä on yleistynyt nuorilla. Kuva: Emilia Kangasluoma

Julkaistu: 24.2. 2:00, Päivitetty 24.2. 6:16

Suomalaisten arki on muuttunut 2000-luvun aikana ikävystyttävämmäksi, raskaammaksi ja kiireisemmäksi.

Vaikka valtaosa suomalaisista pitää arkeaan yhä mielenkiintoisena, osuus on vähentynyt 15 vuodessa kymmenellä prosenttiyksiköllä. Yhä useampi kokee arkensa raskaana, ja myös kiireen kokeminen on yleistynyt.

Etenkin nuoret kokevat arkensa raskaaksi: lähes puolet yli 14-vuotiaista koululaisista pitää arkeaan raskaana. Osuus on enemmän kuin kaksinkertaistunut 15 vuodessa. Nuoret pitävät arkeaan myös aiempaa ikävystyttävämpänä.

Sukupuolten väliset erot ovat pieniä, joskin arjen raskaus koskettaa nyt aiempaa enemmän myös miehiä.

Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksesta, jossa vertaillaan vuosia 2002 ja 2017. Arjen käsitteessä ei tehdä jakoa työn ja kotielämän välillä, vaikka tutkimuksessa arki paikantuukin useimmiten kotiin.

Tilastokeskuksen erikoistutkijan Hannu Pääkkösen mukaan arjen kokemiseen heijastuvat sekä ansiotyö että sen puute.

”Työn puute muovaa arjen kokemista varsinkin, jos työn tilalle ei ole tullut muuta kiinnostavaa tekemistä. Eri sosioekonomisista ryhmistä juuri työttömät kokevat useimmin arkensa ikävystyttävänä”, Pääkkönen kertoo.

Työn mielenkiintoisuus sen sijaan vaikuttaa toiseen suuntaan.

Kaiken kaikkiaan arkeaan ikävystyttävänä pitävien osuus on kasvanut 2000-luvulla.

”Tämä tuntuu paradoksaaliselta, kun ajatellaan kaikkia niitä uusia ajanviettotapoja, joita esimerkiksi teknologian kehitys on tuonut tullessaan”, Pääkkönen sanoo.

Ikävystyttävänä arkeaan piti vuonna 2017 viidennes suomalaisista. Heidän osuutensa on peräti kaksinkertaistunut vuodesta 2002.

Nuorten koululaisten ja opiskelijoiden kohdalla arjen raskaaksi kokeminen on lisääntynyt merkittävästi.

Tulokset ovat samansuuntaisia kuin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselyssä.

”Nuoret kokevat koulun työmäärän liian raskaaksi”, Pääkkönen sanoo.

Myös arjen ikävystyttävänä kokeminen on lisääntynyt nuorten kohdalla. Huomattavasti suurempi osa nuorista pitää arkeaan ikävystyttävänä kuin esimerkiksi yli 65-vuotiaista.

Yksi selitys voi Pääkkösen mukaan olla se, että arki ei vastaa odotuksia: ”Nuorten odotukset ovat varmaan erilaisia kuin muissa ikäryhmissä.”

Kaikista ikäryhmistä arkeaan erittäin tai melko raskaana pitävien osuus on kasvanut 39 prosentista 44 prosenttiin 15 vuodessa.

Suurin piirtein yhtä suuri osuus miehistä ja naisista koki arkensa raskaana. Erityisesti miehet kokivat arkensa useammin raskaana kuin vuosituhannen alussa.

Huomattava osa työssäkäyvistä pitää arkeaan vähintään melko raskaana, Pääkkönen kertoo. Työntekijöistä, ylemmistä toimihenkilöistä ja yrittäjistä noin kaksi kolmasosaa kokee näin ja alemmista toimihenkilöistäkin lähes 60 prosenttia.

Työn puute muovaa arjen kokemista. Työttömät kokevat arkensa muita ryhmiä useammin erittäin raskaaksi. Kuva: JONNE SIPPOLA

Kiireen kokeminen on yleistynyt.

Vapaa-aikatutkimuksissa kiireen kokemista mitattiin väitteen ”joudun koko ajan tekemään liian monia asioita” avulla. Kysymys esitettiin 15 vuotta täyttäneille.

Täysin tai jokseenkin samaa mieltä väitteen kanssa oli 43 prosenttia naisista ja 40 prosenttia miehistä. Sekä miehillä että naisilla osuus on kasvanut 15 vuodessa noin kymmenen prosenttiyksikköä.

Ylemmät toimihenkilöt ovat kiireisin väestöryhmä; heistä lähes kaksi kolmasosaa oli kokenut kiirettä. Vuosituhannen alussa yrittäjät olivat eri ryhmistä kiireisimpiä.

”Työelämä näkyy myös muussa elämässä. Kiire tulee kotiin”, Pääkkönen sanoo.

Työelämän paineet näkyvät yhä enemmän myös muussa elämässä, kun työelämän kiireet tulevat kotiin. Kuva: Akseli Valmunen

Kiireen kokeminen liittyy vahvasti elämänvaiheeseen ja on yleisintä ruuhkavuosia elettäessä. Tämä näkyy Pääkkösen mukaan selvästi tarkasteltaessa sukupolvia.

”Suurimmat muutokset kiireisyydessä ovat kokeneet 1970- ja 1980-luvuilla syntyneet, jotka ovat 15 vuoden aikana siirtyneet nuoruudesta aikuisuuteen. Heidän kohorteissaan kiirettä kokeneiden osuudet ovat kaksinkertaistuneet 15 vuodessa”, Pääkkönen kertoo.

Naisilla kiireen kokeminen on lisääntynyt. Kotitöiden jakautuminen puolestaan on perheissä edelleen epätasaista. Vapaa-aikatutkimuksen aiemman julkistuksen mukaan pyykinpesu, vaatehuolto ja siivous ovat niitä kotitöitä, joita pidetään velvollisuutena. Ostoksilla käyminen, ruuanlaitto ja puutarhan hoito ovat puolestaan yli puolelle suomalaisista myös huvia ja harrastusta.

Siivous, pyykinpesu ja ruuanlaitto ovat perheissä edelleen enemmän naisten vastuulla, kun taas miehet ovat enemmän vastuussa kodin korjaustöistä.

Lue lisää: Vuoden jutut: Kotityöt kasautuvat naisille miesten tajuamatta – Helsinkiläispari jakaa työt tasan: ”Excel on nostanut tyytyväisyyttäni enemmän kuin kosinta”.

Arkeen liittyy vahvasti myös sosiaalinen media. Se ei kuitenkaan välttämättä tee meistä sosiaalisempia.

Vapaa-aikatutkimuksen mukaan suomalaiset tapaavat nykyään kasvotusten sukulaisiaan, ystäviään ja naapureitaan selvästi harvemmin kuin 2000-luvun alussa. Yhtenä syynä on todennäköisesti sosiaalinen media.

Lue lisää: Sosiaalisen median seuraus: Suomalaisilla on vähemmän ystäviä kuin ennen.

Tutkimus valottaa, miten tapaamiset ja yhteydenpito ovat muuttuneet melko lyhyessä ajassa, esimerkiksi lapset eivät tapaa toisaalla asuvia vanhempiaan enää niin usein.

Sukulaisten tapaaminen on vähentynyt huomattavasti. Vuonna 2002 joka kymmenes vastaaja piti säännöllisesti yhteyttä yli kymmeneen sukulaiseen, mutta vuonna 2017 enää kuusi prosenttia. Seitsemän prosenttia ei pidä lainkaan yhteyttä sukulaisiin. Myös ajanvietto naapureiden kanssa on vähentynyt.

Vuoden jutut: Kotityöt kasautuvat naisille miesten tajuamatta – Helsinkiläispari jakaa työt tasan: ”Excel on nostanut tyytyväisyyttäni enemmän kuin kosinta”

Sosiaalisen median seuraus: Suomalaisilla on vähemmän ystäviä kuin ennen