Aivosyöpä­potilaiden kuolleisuudessa suuri ero Suomessa: Eloonjäämisen mahdollisuus parhain Helsingissä ja Tampereella - Kotimaa | HS.fi
Kotimaa

Aivosyöpä­potilaiden kuolleisuudessa suuri ero Suomessa: Eloonjäämisen mahdollisuus parhain Helsingissä ja Tampereella

Tutkijat vertasivat aivosyöpäpotilaiden kuolleisuutta Suomen yliopistosairaaloissa.

Aivosyöpää diagnosoidaan pään magneettikuvauksen avulla. Kuva: Kaisa Rautaheimo / HS

Julkaistu: 23.2. 15:38

Suomalaistutkijat selvittivät, että vakavaa aivosyöpää sairastavien eloonjäämismahdollisuudet ovat merkittävästi paremmat Helsingin ja Tampereen yliopistollisissa sairaaloissa kuin pienemmissä yliopistosairaaloissa.

Husin Neurokeskuksen ja Suomen syöpärekisterin yhteistutkimuksessa selvisi, että pienissä yliopistosairaaloissa hoidettavien aivosyöpäpotilaiden kuolleisuusriski oli 19 prosenttia suurempi kuin Helsingin tai Tampereen yliopistosairaaloissa hoidetuilla potilailla.

Tutkimuksen kirjoittaja, Husin Neurokeskuksen erikoistuva lääkäri Rahul Raj korostaa tutkimuksen merkitystä ensimmäisenä todellisena kansallisena tutkimuksena, jossa asiaa on selvitetty.

”Käytännössä tuloksista voi päätellä sen, että jos asut Helsingin alueella ja sairastut aivosyöpään, elät pidempään kuin jos sairastut muualla Suomessa”, Raj sanoo.

Tutkimuksessa ei vielä selvitetty, mistä alueelliset erot johtuvat. Taustalla voi olla monta syytä, kuten alueella asuvan väestön yleinen terveydentila, erot hoitoon pääsyssä ja hakeutumisessa tai hoitokäytännöissä. Esimerkiksi Oulun yliopistosairaalassa hoidettavan potilaan matka sairaalaan voi olla satoja kilometrejä. Jos sädehoidossa täytyisi käydä monta kertaa viikossa, voi osalta potilaista jäädä hoito väliin.

”Emme sano, että Husissa osattaisiin hoitaa paremmin. Sellaista tulkintaa ei tämän tutkimuksen perusteella voi tehdä. Olen melko varma, että hoito muissa yliopistosairaaloissa on yhtä hyvää ja laadukasta kuin Helsingissä. Tutkimuksen merkitys on avata silmät asialle. Tämän perusteella voimme lähteä selvittämään asiaa tarkemmin”, Raj sanoo.

Tutkimus keskittyi yleisimpään pahalaatuiseen aivokasvaimeen glioblastoomaan. Mukana oli viisi yliopistollista sairaalaa, jotka sijaitsevat Helsingissä, Tampereella, Turussa, Kuopiossa ja Oulussa.

Suomessa potilas ohjataan hoitoon hänen asuinpaikkakuntansa perusteella. Pienten yliopistosairaaloiden hoitoalueilla asuu 43 prosenttia väestöstä. Helsingin yliopistosairaalan hoitoalueella asuu kolmannes väestöstä. Yli viidennes kansalaisista saisi aivosyöpään hoitoa Tampereen yliopistosairaalassa.

Kyseinen aivosyövän muoto on hyvin vakava. Helsingin seudun yliopistollisen keskussairaalan (Hyks) aivosyöpäpotilaiden mediaani eloonjäämisaika oli tutkimuksen mukaan alle 9,5 kuukautta. Tämä tarkoittaa, että yli puolet potilaista oli hengissä vielä yhdeksän kuukauden jälkeen diagnoosista. Pienissä sairaaloissa eloonjäämisaika jäi alle kahdeksaan kuukauteen.

Helsingissä hoidetuista aivosyöpäpotilaista 39 prosenttia oli elossa vuoden päästä diagnoosista. Turun, Kuopion ja Oulun yliopistollisten sairaaloiden eloonjäämisaste oli 32 prosenttia.

Lisäksi todettujen tapausten suhteellisessa määrässä oli alueellisia eroja. Hyksin alueella aivosyövän ilmaantuvuus on korkeampaa kuin pienten yliopistosairaaloiden alueilla.

On mahdollista, että pääkaupunkiseudulla todella sairastutaan enemmän aivosyöpään. Erot voivat syntyä myös diagnosoinnissa. Syöpärekisteriin päätyvä aivosyöpädiagnoosi vaatii leikkauksella otettavan näytepalan.

”Teoriassa on mahdollista, että joissain paikoissa ollaan aggressiivisempia diagnosoinnissa. Toisaalla aivosyöpä voidaan todeta aivojen magneettikuvauksen avulla. Vaikkapa 90-vuotiaan potilaan kohdalla voidaan sanoa, että kyseessä on isolla todennäköisyydellä aivosyöpä, mutta leikkausta ei kannata tehdä”, Raj sanoo.

Aivosyöpä on harvinainen sairaus. Uusia glioblastoomia todetaan vuosittain noin 150–200.

Husin Neurokeskuksen ja Suomen syöpärekisterin tutkimuksessa oli kaikkiaan 2 045 potilasta vuosina 2000–2013. Vuonna 2017 Suomessa todettiin yhteensä yli 34 000 uutta syöpää.

Hallitus on keskittämässä harvinaisten leikkauksien tekemistä yliopistollisiin sairaaloihin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n lausunnon mukaan tällainen toimenpiteiden keskittäminen on erinomainen kehitysaskel laadun ja potilasturvallisuuden kannalta.

Pitäisikö vakavien aivosyöpien hoito keskittää Helsinkiin ja Tampereelle?

”Suomessa aivosyövän hoito on jo keskitetty yliopistollisiin sairaaloihin. Jos hoitoa tai leikkauksia keskitetään vielä enemmän, potilaiden matkat olisivat törkeän pitkät. Jos Oulusta pitäisi tulla hoitoon Helsinkiin, potilas ei välttämässä tekisi matkaa tai voisi kuolla sen takia”, Raj sanoo.

Raj toteaa yleisesti, että keskittämispäätösten pitäisi aina muutenkin perustua tutkimustuloksiin, ei poliitikkojen mielipiteisiin.

”Kaikissa Suomen yliopistosairaaloissa saa hyvin korkeatasoista hoitoa. Tutkimuksesta voi päätellä vain, että asiassa on alueellisia eroja. Ei ole aihetta paniikkiin. Me selvitämme asiaa lähivuosina.”

Vaativat leikkaukset aiotaan keskittää viiteen yliopistosairaalaan – siirto suututtaa erityisesti Jyväskylässä, jossa on tehty isoja syöpäleikkauksia

Leikkaukset ovat loppumassa aluesairaaloista – keskustassa nousi kapina, Sirkka-Liisa Anttila taistelee Forssan sairaalan puolesta